Kympin tyttöjen ensiaskeleet

Tunnetko sen tytön, joka onnistuu ilman ponnisteluja saamaan kympin todistuksen vuosi toisensa jälkeen? Entä sen pojan, joka yrittää loppuun asti panostaa ja lukea, eikä onnistu saamaan seiskaa parempaa numeroa? Olitko sinä minkälainen opiskelija? Olivatko lukion ylioppilaskirjoitukset hankalat vai luitko edellisenä iltana muutaman tunnin ja onnistuit? Tuliko paineita menestykseen itseltä tai vanhemmilta, vai tuliko paineita ollenkaan?

Ensimmäisellä P5-kurssin oppitunnilla saimme tehtävämmeksemme valita keltaisen median liioittelevaa lööppityyliä imitoivan otsikon, joka toimisi runkona tulevien kuukausien ryhmätyöskentelylle. Meidän otsikkomme ”Tutkija varoittaa: koulumenestyksen tavoittelu uuvuttaa!” sai kasan oppilaita parveilemaan ympärilleen, mutta vain 10 nopeinta ilmoittautunutta mahtui mukaan.

Ryhmämme koostuu ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoista – hajontaa on kuitenkin muun muassa taustoissa sekä kiinnostuksen kohteissa. Olemme kaikki eri ikäluokista ja hyvinkin toisistaan poikkeavista kouluista, mikä tuo keskusteluun omista opiskelukokemuksista mielenkiintoisia mausteita. Ryhmän nimeksi päädyimme valitsemaan aihettamme sivuavavan ”Kympin tytöt”.

Ensin kävimme läpi sitä, miksi kukin tahollaan päätyi valitsemaan kyseisen aiheen. Ryhmässä heräsi ajatuksia muun muassa samaistumisesta väitteeseen joko itse tai lähipiirin kautta. Osalla päällimmäisenä ajatuksena oli psykologinen ulottuvuus ja huoli uupumuksen kehityksestä mahdollisiin mielenterveyshäiriöihin, ja toiset taas halusivat kyseenalaistaa yleisen koulumenestyksen käsitteen. Koulumenestyksen tavoittelu on ollut viime vuosina keskeinen aihe kasvatustieteessä, ja useat asiaa tutkineet asiantuntijat haluavatkin painottaa kokonaiskuvan hahmottamista numeroarvioihin peilaamisen sijaan.

Hetken tutustumisen jälkeen otimme ideariiheen käsitteen ”koulumenestys”. Meidän oli hyvin vaikea löytää sanalle yksiselitteistä määritelmää, sillä osan mielestä hyvästä koulumenestyksestä ei voida puhua lainkaan käyttäen perusteena korkeita arvosanoja. Punnitsimme myös arvosanojen painotuksia – mikä määrittää oppiaineen merkityksellisyyden, entä onko vaikeampaa olla hyvä matematiikassa kuin kuvaamataidossa ja pitäisikö näin ollen matemaattisten aineiden osaajia pitää menestyksekkäämpinä? Kumpi lukiossa on tavoiteltavampaa, kokonaisvaltaisen hyvä päättötodistus vai muutama laudatur suosikkiaineista? Kaikki on suhteellista, ja siksi puolueettoman käsitteen määritteen löytäminen jäi vielä hautumaan jokaisen omiin ajatuksiin. Päädyimme kuitenkin katkaisemaan ”koulu-” alkuliitteestä johtuen viiteryhmämme ala-asteelaisista lukiolaisiin.

Huomasimme aiheemme olevan hyvinkin laaja, joka sai hieman hapuilua aikaan. Ongelmilta ei siis vältytty. Miten lähtisit tutkimaan koulumenestyksestä johtuvaa uupumusta siten, että kaikki kymmenen meistä on asiasta samaa mieltä? Miten saamme keskitettyä omat mieltymyksemme kaikille sopivaksi? Kohtasimme haasteita, mutta myös onnistumisia ja yhteisiä päätöksiä. Jokaisen omat ajatukset saivat aikaan laajaa keskustelua ja lopulta kaikkia miellyttäviä tuloksia.

Jokainen halusi valita aiheekseen sellaisen aiheen, joka saa ajatukset laukkaamaan ja mielipiteitä syntymään. Ryhmässämme huomasi jokaisella olevan paljon paloa aiheeseen, oli se henkilökohtaista tai lähellä mielenkiinnon kohteita. Yhdessä asioista pohtiminen oli helppoa ja ryhmämme toimii hyvin. Varo vain perjantai, meillä on ajatuksia esitettävänä!

Kympin tytöt

5 thoughts on “Kympin tyttöjen ensiaskeleet

  1. Hyvä pointti koulumenestyksen määrittelyn ongelmista. Toisaalta pelkkiin arvosanoihin keskittyminen antaa vain pinnallisen kuvan koulumenestyksestä, mutta toisaalta tutkijan on hyvin vaikeaa ottaa kaikkia koulumenestyksen aspekteja huomioon tutkimuksessa, jolloin raja on vain vedettävä johonkin. Koska tutkija joutuu tekemään valintoja ja rajaamaan aihettaan, hänen täytyy osata perustella valintansa uskottavasti. Lisäksi tutkijan on tarkasteltava omia valintojaan ja niiden mahdollisia puutteita kriittisesti.

    Niin sanotusti “puolueetonta” määritelmää koulumenestykselle ei ehkä kannata lähteä hakemaankaan, sillä kaikki määritelmät sisältävät jonkinlaista arvotusta eikä mikään määritelmä siis ole täysin puolueeton. Voi olla, että joudutte tyytymään omasta mielestänne riittämättömään koulumenestyksen määrittelyyn tutkimussuunnitelmanne helpottamiseksi, mutta on tärkeää, että tiedostatte määritelmänne rajallisuuden ja siitä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Mielenkiintoista kuulla, millaiseen määritelmään lopulta päädyitte! 🙂

  2. Moikka!
    Mielenkiintoinen aihe teillä. Mekin olemme ryhmässämme pohtineet jonkin verran tuota koulumenestyksen, tai tarkalleen ottaen oppimisen, mittaamisen vaikeutta. Se on varsin vaikeasti määriteltävissä oleva asia!
    Oletteko muuten tulleet ajatelleeksi motivaation vaikutusta uupumisen tuntemuksiin koulumenestystä tavoiteltaessa? Voisiko varsinkin aito sisäinen motivaatio ikäänkuin suojella opiskelijaa uupumiselta?

  3. Meidänkin ryhmässämme on ollut puhetta kouluarvosanoista, ja ovatko ne hyvä mittari kun halutaan vertailla esimerkiksi juuri koulumenestystä, ja mitä kaikkea tässä pitää ottaa huomioon. Mielenkiinnolla siis odotan, minkälaisia ajatuksia ryhmältänne perjantaina irtoaakaan!

  4. On ollut mielenkiintoista seurata julkista keskustelua arvosanojen merkityksestä oppilaalle. Puolustajia ja vastustajia kun tuntuu löytyvän. Olen samaa mieltä ryhmän kanssa, koulumenestys on hankala käsite. Harmillisen usein koulumenestys määritellään kieli- ja matemaattisten aineiden numeraaliseksi menestyksesti, josta palkitaan stipendein ja kiitoksin. En sinänsä ole numeroarviointia vastaan. Esimerkiksi lukihäiriön omaavan henkilön voi olla vaikea hahmottaa sanallista palautetta. Mielestäni paras keino opintomenestyksen mittaamiseen (jos sitä nyt ylipäätään pitää mitata), olisi vertailu oppilaan omaan oppimistasoon. Oppilas saisi ensisijaisesti palautetta siitä, että kuinka paljon hän on kehittynyt suhteessa edeltävään tasoon.

  5. Kyllä, mielenkiintoinen tutkimusaihe, joka varmasti koskee monia.
    Ikävää, että teidän tutkimuksenne rajaukseen ei mahdu esimerkiksi yliopistoissa opiskelevat, sillä myös korkeakouluissa on varmasti paljon “kympin oppilaita”, jotka kärsivät samoista paineista.

    Mutta rajauksia on tehtävä ja hyvä että näin teitte! Kehuja myös siitä, että kyseenalaistatte koulumenestyksen mittarin: Onko se tosiaan ne laudaturit suosikkiaineista vai kokonaisvaltainen, kaiken hallitsiminen kuin renessanssinero?

    – Dani (Aivojumppaajat)

Leave a Reply to Monica M Åhman Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *