Ensimmäinen tutkijatapaamisemme

Tapasimme tutkija Anne Nevgin perjantai-aamuna. Tapaaminen sujui hyvin, koko ryhmä oli paikalla ja keskustelu sujui rennosti, mutta asiassa pysytellen. Nevgi vastaili kysymyksiimme avoimesti ja saimme hyvän käsityksen Nevgistä tutkijana sekä hänen tutkimuksestaan, johon kurssin alussa meidät ryhmäksi koonut “lööppi” viittasi. Tutkijapersoonaan palaamme seuraavassa blogipostauksessamme, nyt avaamme hiukan Nevgin tutkimusta otsikolla “The development of academics’ teacher identity: Enhancing reflection and task perception through a university teacher development programme”.

Meidän lööppimme oli “Nyt puhuu tutkija: Pelkkä koulutus ei riitä tekemään yliopisto-opettajasta pedagogia”. Nevgin tutkimuksessa käsiteltiin yliopisto-opettajan padagogisten opintojen vaikutusta opettajan opettajaidentiteetin kehittymiseen. Tutkimus oli jälkikäteen toteutettu seurantatutkimus. Aineistoa varten opiskelijoita oli seurattu heidän noin viisi vuotta kestäneiden pedagogisten opintojensa aikana haastatteluin ja harjoitteluraportein, myöhemmin Nevgi lähti työstämään aineistoja narratiivisesti omaa tutkimustaan varten.

Olimme aiemmin pohtineet tutkittavien sukupuolten merkitystä tutkimuksessa. Lukemassamme artikkelissa sukupuolia ei tuotu mitenkään esiin, ja Nevgi selvensikin meille, että hän ei lähtisi sukupuoltenvälistä eroa tutkimaan laadullisessa tutkimuksessa.

Nevgi kertoi tutkimuksen teon olleen välillä puuduttavaa, sillä vaikka hän kuinka keskittyi ja työsti aineistoa, tuloksia ei meinannut hahmottaa. Lopulta hän keksi jakaa opettajien opettajaidentiteetit nelikenttään erilaisten suuntautumisten perusteella. Nevgin mukaan suurin yllätys haastatteluiden perusteella tehdyissä havainnoissa oli juuri nelikenttään jakautuminen, hän itse oli odottanut vastausten jakautuvan kahteen erilaiseen tyyppiin. Tutkimuksen myötä selvisi, että opettajaidentiteetin kehittymisen kannalta erittäin tärkeää on itsereflektio, ja se tulisikin huomioida oleellisena osana pedagogisia opintoja.

Meidän omaa, lööpin pohjalta työstettyä, tutkimushahmotelmaamme hän piti hyvänä ideana, mutta varoitti kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimustavan  yhdistämisen haasteista, kun otos on suuri ja välineenä kyselytutkimus. Kato olisi todennäköisesti kestämättömän suuri. Oli kuitenkin hyvä idea lähestyä asiaa sekä opettajan että oppilaan näkökulmista ja mielipiteistä tutkittavaa asiaa kohtaan.

tutkijatapaaminen

12 thoughts on “Ensimmäinen tutkijatapaamisemme

  1. Kuulostaa siltä, että teillä on ollut erittäin mielenkiintoinen tutkijatapaaminen. Ainakin omassa ryhmässämme koimme tutkijan kanssa keskustelun erittäin antoisaksi, tuollaista tilaisuutta kun harvoin saa. Opimme sen aikana tutkimuksesta paljon uutta ja se valotti meille millaista tutkijan työ on. Mielenkiintoista kirjoituksessanne oli, että itsereflektion tärkeys opettajan työvälineenä nousi tässäkin esiin, sillä siitä oli puhetta johdantokurssillamme ja sen lisäksi minulle on painotettu omissa opettajan pedagogisissa opinnoissani itsereflektion tärkeyttä käytännön työssä. Täysin ymmärrettävää, että tutkijakin varoitti kvantatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistämisestä. Itsekin pohdimme paljon sitä, kumpaa kautta lähdemme tutkimusta tekemään. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen blogiteksti ja kiva kun tekin olitte saanut tutkijatapaamisesta oppia irti!

    Petra
    (Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake -ryhmä)

  2. Hienoa, että tapaaminen sujui hyvin. Minulle tuli täytenä yllätyksenä pari luentoa taaksepäin ettei yliopisto-opettajilta vaadita minkäänlaisia pedagogisia opintoja. Opettajan pedagogisten opintojen vaikutusta tutkiessa tulee ensimmäisenä mieleen vaikuttavatko ne opiskelijoiden oppimiseen, näkökulma jossa lähestytäänkin opintojen vaikutusta opettajan omaan identiteettiin on virkistävä ja mielenkiintoinen. Itsereklektion harjoittamista olisi hyvä olla missäpä vain aineessa, se tuntuu välillä yllättävän hankalalta.

  3. Kiitos kommentistasi, Hilla!

    Olen samaa mieltä, itsereflektio voi olla yllättävän vaikeaa. Anne Nevgi oli pohtinut tätä paljon ja tullut siihen tulokseen, että joillekin persoonille reflektio voi voi osua liian lähelle omaa minää ja aiheuttaa näin vastareaktion, suojautumisrefleksin. Ajatus on mielenkiintoinen ja olenkin pohtinut omia reflektiotaitojani uudessa valossa. Tässäkin voi onneksi kehittyä 🙂

  4. Kuulostaa siltä, että saitte tutkijatapaamisesta paljon tietoa, näkökulmia ja uutta pohdittavaa!
    Eikös tuo suojautumisrefleksi ole hieman rinnastettavissa johdantokurssilla puhuttuihin reunatuntemuksiin?
    Itsereflektio on kyllä hankalaa, tietyissä asioissa vielä haastavampaa kuin toisissa. Se, että se on merkittävässä roolissa opettajaidentiteetin rakentumisessa tuo mieleen sen, että millä sitten voitaisiin auttaa henkilöitä, joilla tulee vahva suojautumisrefleksi ja miten käsitellä todella hankalia reunatuntemuksia?

    Emmi/ fysiikan opettajat

    • Onpa mielenkiintoinen ajatus! Tuo suojautumisrefleksi tosiaan liittyy tilanteisiin, joissa opettaja joutuu huomaamaan oman rajallisuutensa tai kohtaamaan oppialansa opettajakäsitysten kanssa ristiriidassa olevaa tietoa. Tällöinhän oma käsitys hyvän opettajan tunnuspiirteistä tai itsestään opettajana on uhattuna, joten ehkä voisi puhua reunatuntemuksista.
      Tässä yhteydessä voisi mainita oheislukemistoksi saamamme Liisa Postareffin ja Anne Nevgin artikkelin (Development paths of university teachers during a pedagogical development course), joka liittyy samaan aihepiiriin kuin varsinainen tutkimuksemme. Siinä nostettiin esille mm. ajatus oman asiantuntija-alan opetuskäsitysten ja pedagogisten teorioiden välisen rajan rikkomisesta edellytyksenä opettajana kehittymiselle. Vaatii kuitenkin rohkeutta ylittää oman osaamisalueensa raja, sillä silloin voi päätyä tilanteeseen, jossa on itse pelkkä aloittelija.
      Tuo viimeinen kysymyksesi on myös kiinnostava. Artikkelissa esitettiin ainakin, että pedagogisille kursseille osallistuvien opettajien erilaiset lähtökohdat pitäisi ottaa paremmin huomioon opetuksessa, jotta pinttyneet ajattelutavat olisi helpompi huomata ja niitä päästäisiin purkamaan. Konkreettisia toimia onkin sitten jo vaikeampi määritellä.

  5. Kuulostaa oikein antoisalle tutkijatapaamiselle! Itseäni kuitenkin jäi vaivaamaan tekstissä maininta, ettei Nevgin lähtisi tutkimaan sukupuolten välisiä eroja laadullisessa tutkimuksessa. Miksi juuri näin?

    • Hyvä kysymys, jota mietimme tosiaan itsekin. 🙂 Laadullisen tutkimuksen tekeminen on hyvin työlästä, minkä takia tutkittavia on vähän, eikä yleistyksiä sukupuoleen ole siksi järkevää tehdä. Kyseisessä Nevgin tutkimuksessa osallistujia oli vain 11, joten tässä tapauksessa sukupuolen piilottaminen oli tärkeää myös tutkittavien anonymiteetin suojelemiseksi. Nevgi totesi myös, että sukupuolten välisten erojen tutkiminen on hänen mielestään tylsää: sukupuoli on kuitenkin vain ihmisen yksi ominaisuus, ja usein löytyy mielenkiintoisempiakin näkökulmia.

      • Mielenkiintoinen näkökulma tuo sukupuolten välisten erojen tutkimisen tylsyys ja niiden tutkimisen sivuuttaminen (tässä tutkimuksessa). Voin ymmärtää ratkaisun oikein hyvin. Ehkä aihe on enemmän ajankohtaisempi oppilaiden / opiskelijoiden / opettajien varhaisemmissa vaiheissa, jolloin identiteetti ylipäätään alkaa muodostua ja vahvistua.

  6. Mielenkiintoista, että tutkija mainitsi itsereflektion tärkeimmäksi tekijäksi opettajaidentiteetin kehittymisen kannalta. Tarkoittaako tämä sitä, että “hyvä pedagogi” reflektoi paljon itseään ja toimintaansa? Ainakin tämä kuulostaa intuitiivisesti järkevältä 🙂

    Veera / Ryhmä 5

    • Hei, Veera!

      Tähän Nevgin tutkimustulokst tosiaan viittaavat 🙂 Reflektiota voi mielestäni tapahtua sekä itsepuheluna että vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

      • Niin, ja itsepuhelulla tarkoitan aktiivista pohdintaa sekä passiivisempaa, alitajunnassa tapahtuvaa “kelailua” – molemmista voi seurata oivalluksia!

  7. Hei! Meitä jäi mietityttämään, millaisia muita itse tutkimukseen liittyviä kysymyksiä esititte Nevgille tutkijatapaamisessanne, mainitsemanne kysymyksen sukupuolen merkityksestä tutkimuksessa lisäksi?

    Kympin tytöt

Leave a Reply to Tuuli/Yliopisto-opettajat Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *