Tapasimme kuluvalla viikolla lehtori Anne Nevgin ja keskustelimme laajasti tutkimuksesta, yliopistosta ja erilaisista käsityksistä pedagogiikasta. Pääsimme samalla tutustumaan yliopistouran rakentumiseen ja yliopiston toimintaan työympäristönä.
Nevgi aloitti uransa Helsingin Yliopistossa 70-luvulla kirjastoassistenttina ja sihteerinä. Hänen varsinainen akateeminen uransa alkoi kuitenkin vuonna 1993 suoritetun kasvatustieteiden maisterintutkinnon myötä, jonka jälkeen hän siirtyi tavoittelemaan tohtorintutkintoa. Vuonna 1998 ilmestynyt aikuiskasvatustieteen Valinnasta valmistumiseen: Opiskelumotivaation muutokset Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla valintakokeesta opintojen loppuvaiheisiin –väitöskirja ja erilaiset yliopiston opetus- ja hallintotehtävät saivat Nevgin jatkamaan uraansa yliopistolla.
Tällä hetkellä Nevgi työskentelee Yliopistopedagogiikan lehtorina ja jatkaa tutkimustaan aikuistieteen allalla tutkien, opettaen ja toimien yliopiston hallinnossa. Yleisesti ottaen hän on tällä hetkellä kiinnostunut pedagogisesta johtamisesta ja opettajien toimintaympäristöstä.
Jotta käsityksemme Anne Nevgistä ei jäisi liian pintapuoliseksi, halusimme tehdä syväluotaavan analyysin hänen mielipiteistään ja persoonastaan. Toteutimme analyysin seuraavalla kysymyspatteristolla. Korostetut sanat ovat tutkimuskohteen vastauksia:
Laadullinen vai määrällinen tutkimus?
Tutkijuus vai opettajuus?
Aikainen aamu vai myöhäinen yö (tehdessä tutkimusta)?
Työskentely yksin vai ryhmässä?
Tietokoneella näppäillen vai käsin kirjoittaen?
Kahvi vai tee?
Pulla vai munkki?
Pohdiskelu vai heti työhön ryhtyminen?
Kotisohva vai tutkijankammio?
Syksy vai kevät?
-Yliopisto-opettajat
Mielenkiintoista kuulla Nevgin pitkästä urasta yliopistolla ja hänen sanavalinnoistaan! Olette toteuttaneet blogipostauksen persoonallisella otteella.
– Silja (Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake -ryhmä)
Hyvä idea tää henkilökuva! Hauskat kysymykset 🙂
Mielenkiintoinen tiivis katsaus myös tutkijanne työhistoriaan ja urapolkuun edellisen blogipostauksen lisäksi! Heräsikö ryhmässänne keskustelun myötä ajatuksia/intoa mahdollisesti tutkijaksi ryhtymisestä varsinaisten opintojen jälkeen? Olitte keksineet hyviä keventäviä täsmäkysymyksiä (olettaen) varsinaisten kysymysten lisäksi – pienetkin yksityiskohdat voivat kertoa henkilöstä paljon.
T. Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake -ryhmä
Heippa!
Kuten alla olevaan kommenttiin kirjoitin, Anne on (ainakin minulle) hyvä esimerkki siitä, kuinka vielä vanhempanakin ehtii vaihtamaan “urasuuntaa”, jos suunnitelma A ei ota kunnolla tuulta alleen. Itselläni ei mitään mahtavaa paloa tutkijan työtä kohtaan syttynyt, mutta Annen esimerkkiä seuraten voin antaa tutkimuskipinän syttymiselle aikaa vielä seuraavat 30 vuotta. Tapaaminen toki teki tutkijan ammatin helpommin lähestyttäväksi ja näytti, että niissä tutkijankammioissa työskentelee normaaleja ihmisiä supertietäjäeinstein-olettamuksen sijaan. Oli hienoa nähdä, kuinka kiinnostunut Nevgi oli tutkimuksesta – kertoi haluavansa jatkaa tutkimusta vielä eläkkeelle jäätyään, eläkepalkalla. Jos jokin todella itseäni kiinnostava aihe löytyisi, niin miksi ei!
Mitenköhän muilla yliopisto-opettajilla, heräsikö intoa?
Innosta en vielä tiedä, mutta sanotaan vaikka niin, että ajatus tutkimisesta ei tunnu enää ihan mahdottomalta. 🙂 Minua kiinnosti erityisesti se, miten Nevgi sanoi pitävänsä tutkimisesta ja opettamisesta, koska niissä saa tehdä asiat omalla tavallaan ja olla vähän luovakin.
Mielenkiintoinen henkilökatsaus tutkijastanne! Itseäni kiinnostaa kovasti mitä Anne Nevgin on opiskellut ja mitä kautta hän päätyi kasvatustieteisiin? Tämä on aina omasta mielestäni mielenkiintoinen tieto, kuinka tutkijat ovat päätyneet juuri kyseisen alan pariin. 🙂
Moikka! Nevgi kertoi opiskelleensa kasvatustieteitä alusta loppuun 🙂 Hän aloitti opinnot jo 70-luvulla, (mutta ne jäivät silloin jostain syystä kesken) ja jatkoi opintoja 90-luvulla. Anne on ainakin minulle lohdullinen esimerkki siitä, että vanhempanakin ehtii saada aikaiseksi vaikka mitä, jos nuorena ei ole vielä varma tulevaisuuden suunnitelmista .. 🙂