Toisella tapaamisella meille paljastettiin nimikkotutkijamme ja meidän ryhmämme tutkija on Maija Nousiainen. Pääsimme tutustumaan tutkijaan orientoivien tekstien avulla. Ryhmämme oli hiukan kauhun vallassa yli 20 sivua pitkän englanninkielisen fysiikkaan liittyvän tekstin ja pelottavien kaavioiden vuoksi. Saimme kuitenkin laadittua kysymyksiä tutkijatapaamista varten, sekä sovittua tapaamisen tutkijan kanssa.
Viime perjantaina suuntasimme sitten Kumpulaa kohden ja tapasimme tutkijamme Nousiaisen. Fysiikan laitos näytti huomattavasti erilaiselta, kuin meidän tilamme täällä Siltavuorenpenkereellä. Ehkä pieni jännitys oli päällä, mutta se hupeni Maijan saapuessa hakemaan meidät aulasta.
Tapaaminen sujui hyvin rennoissa tunnelmissa ja tutkijaamme oli ilo kuunnella, sekä hänelle oli helppo esittää kysymyksiä. Tutkimus ei juurikaan liittynyt meidän saamaamme lööppiin “Fysiikan opettajat eivät osaa fysiikkaa”, vaan se kertoi enemmänkin fysiikanopettajaopiskelijoiden oppimisesta käsitekarttojen avulla. Omaa tutkimussuunnitelmaamme tehdessämme mietimme kovasti sitä, miten saamme tutkimuksen rajattua tarpeeksi hyvin, mutta tutkijaa kuunnellessa totesimme, että rajausta on turha miettiä. Tutkimus aukesi kyllä paljon paremmin ja pääsimme ainakin joten kuten perille tutkimukseen pääpiirteiltään. Koko meidän ryhmällämme oli pää pyörällä kaikista fysiikkaan liittyvistä asioista, eikä meistä harmillisesti löydy yhtäkään fysiikan taitajaa. Aiheena tämä on meille hyvin vaikea, mutta meidän on vain paneuduttava kahta kauheammin saamaamme tekstiin ja sen sisältöön.
Yllätyin kyllä siitä, miten eri suuntaan lööppi vei – enpä olisi arvannut tutkimuksen koskevan oikeasti fysiikanopettajien oppimista! Minua jäi kiinnostamaan Nousiaisen käyttämät tutkimusmetodit, mitattiinko opiskelijoiden kehittymistä joillakin standardoiduilla testeillä vai esimerkiksi oman oppimiskokemuksen kautta haastatteluna? Entä oliko tutkijalla jotain hypoteesia (käsitekarttojen valitseminen tutkittavaksi oppimismetodiksi luo sellaista kuvaa, että hän itse kokisi niiden käytön parantavan tiedekuntansa opiskelijoiden oppimista)? Tsemppiä teidän ryhmälle jatkoon, ottakaa haasteellisuus hyvänä asiana!
Nana/Kympin tytöt
Tutkimuksessa opiskelijoiden kehittymistä seurattiin juurikin näiden käsitekarttojen avulla, eli opiskelijat tekivät monia käsitekarttoja samasta aiheesta ja niiden kattavuuden ja käsitteiden yhdistelemisen perusteella katsottiin, miten hyvin opiskelijoilla on homma hallussa ja onko tiedoissa tapahtunut kehitystä esimerkiksi kurssin alusta. Eli mitään erityisiä testejä tai haastatteluja ei tehty.
Emme itse ainakaan löytäneet tutkimuksesta eikä Nousiainenkaan muistaaksemme maininnut mitään hypoteesia tutkimukselleen. Meidän täytyy vielä perehtyä tutkimukseen paremmin ja avaamme sitä varmasti tulevaisuudessa vielä lisää, joten ehkä löydämme tähänkin vastauksen! Olet kyllä oikeassa siinä, että käsitekartat paransivat niin opiskelijoiden oppimista kuin myös heidän omaa opetustaan.
Kiitos tsempeistä! 🙂 Sitä samaa teille!
Olipas yllättävä tutkimusaihe lööpin takana! Minua myös jäi mietityttämään, miten oppimista mitattiin, ja kuinka vapaasti tehdyt ajatuskartat on voitu arvostella. Onko opettajaopiskelijoita pyydetty kirjoittamaan mahdollisimman paljon vai onko tiivis ilmaisu nähty hyvänä asiana?
Mitä tarkoitatte sillä, että “tutkijaa kuunnellessa totesimme, että rajausta on turha miettiä”? Tai siis, minkä vuoksi rajausta ei tarvitse sen kummemmin pohtia?
Teidän aiheenne kyllä omasta mielestäni varsin haasteellinen (itse en ole mikään fysiikan ystävä :D), mutta tsemppiä jatkoon! Nimikkotutkijasta on varmasti paljon apua, ja eiköhän kaikki selkene ajallaan (:
– Eriarvoiset
Esittelimme tutkijallemme Maijalle lööpin perusteella tehtyä tutkimussuunnitelmaa, joka oli aika tarkka: tutkisimme vain opettajia eikä oppilaita ja päätimme keskittyä pelkästään peruskoulun opettajiin ja jättää lukion opettajat tutkimatta. Maija kertoi meille, ettei fysiikan tutkimuksissa tarvitse rajailla niin tarkkaan vaan voi vaan lähteä tekemään tutkimustyötä ilman, että tarvitsee miettiä kaikkea valmiiksi paketiksi. Eli on ihan okei, jos tutkimus vähän rönsyilee eikä ole tiiviisti rajattu.
Meidän täytyikin myöntää Maijalle, ettei kukaan meistä ole lukenut kuin yhden pakollisen kurssin lukiossa fysiikkaa ja Maija olikin sitä mieltä, että olimme rohkeita tarttuessa haastavaan aiheeseen! Vaatii meidän ryhmältä paljon työtä, mutta varmasti selvitään tästä kunnialla 🙂
Huh, aihe todella kuulostaa haastavalta! Vieläpä englannin kielellä ja aiheena fysiikka, joka ei ole aivan meidän kasvatustieteilijöiden osa-aluetta 😉 uskon, että selviätte haasteesta varmasti hyvin! Tsemppiä!
Moi!
Voisitteko vielä hieman avata tutkimustanne: Mitä tutkijanne halusi sillä selvittää? Mikä on tutkimuskysymys/-ongelma? Minkälaisia tuloksia tutkimuksesta saatiin? Miten tuloksia on analysoitu?
Meidän ryhmämme on valitettavasti molemmilla kerroilla joutunut eri huoneeseen ryhmänne kanssa, kun olemme esitelleet omia aiheitamme, joten siksi tutkimuksenne ei ole tuttu.
Vilma/Kympin tytöt
Kiitoksia kaikille tsempeistä ja kysymyksistänne! 🙂 Aihe ja tekstimme on tosiaan hyvin vaikea ja yritämme ymmärtää tätä parhaamme mukaan. Paneudumme ryhmämme kanssa kysymyksiinne vielä tarkemmin ja varmasti avaamme tutkimustamme teille myöhemmin paremmin.