Viime viikolla saimme uuden oppimistehtävän, joka tuntui alkuun ehkä hiukan epäselvältä ja vaikealtakin. Mikä ihme se meidän tutkimuksemme näkökulma on ja mitä nämä kaikki vaikeat käsitteet oikein tarkoittavat? Vaikeus varmasti johtui siitä, että emme olleet vielä päässeet ihan täysin jyvälle nimikkotutkijamme tekstistä, jota löytyy siis yli kaksikymmentä sivua englanninkielellä. Tutkijatapaamisesta oli kyllä paljon hyötyä, mutta tutkimuksen ymmärtäminen vaatii kyllä tutkimustekstin ymmärtämisen ihan näin suomen kielellä. Fysiikka ja englanninkielen taito eivät vain taida olla ryhmämme vahvuuksia, mutta eiköhän me tästä haasteesta selvitä vielä hymyssä suin.

Ryhmämme on saanut runsaasti kysymyksiä tutkimuksestamme teiltä muilta ryhmiltä. Meillä ryhmän keskuudessakin tuntuu näitä kysymyksiä riittävän liiaksikin. Helpotimme tehtäväämme jakamalla tekstin osiin ryhmämme kesken, jotta jokainen sai omat suomennettavat osuutensa. Parin sivun suomennos ei tuntunut suurelta hommalta, mutta jouduimme kyllä kaikki aikamoisen urakan eteen. Hiki otsalla ollaan koluttu google kääntäjät, sanakirjat ja ties mitkä sivut läpi, sekä väännelty sanoja eri muotoihin ja järjestyksiin, jotta lauseissa olisi mitään järkeä. Suomennokset saatiin kyllä kaikki aikaseksi ja seuraavaksi sitten yritetään vain ymmärtää. Luultavasti tarvitsemme vielä tutkijamme apua osataksemme vastata mietityttäviin kysymyksiin ja onneksemme hän lupasikin tutkijatapaamisellamme, että hänelle saa lähettää sähköpostia ja soittaakin tarvittaessa.

Lukuisiin kysymyksiin vastaten ja tutkimustamme hiukan teille avaten, tutkimuksemme kertoo siis fysiikan opettajaksi opiskelevien yhtenevästä oppimisesta käsitekarttoja tulkiten. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin siitä, että kuinka tärkeät yhteydet käsitteiden välillä voidaan esittää käsitekartoilla kokeilujen ja mallien avulla, sekä kuinka tällaisia käsitekarttoja voidaan analysoida paljastamaan eroja käsitteellisen koherenssin tasolla? Tutkimus halusi arvioida yhtenäisyyttä opiskelijoiden tietämyksessä ja ymmärtämisessä. Käsitekartoista tulkittiin käsitteiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia. Tutkimusta on analysoitu episteemisen analyysin neljällä kriteerillä, joita ovat ontologia, faktat, metodologia ja pätevä perustelu, sekä rakenteellisella tarkastelulla. Tulokset olivat hajanaisia edistyneemmilläkin opiskelijoilla.

Voi olla myös mahdollista, että jos itse nimikkotutkijamme Maija Nousiainen sattuisi lukemaan blogiamme, olisi hän kauhusta kalpeana, kuinka olemme tulkinneet hänen tutkimuksensa täysin väärin. Toivottavasti kuitenkin olemme oikeilla raiteilla.