Mitkä modaliteetit?

Nimikkotutkijoidemme Janne Varjon ja Mira Kalalahden artikkelissa Koulumarkkinoiden valjastajat – kunta ja kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta on tutkimuksen analyysissa käytetty modaliteetteja. Aikaisemmassa blogi postauksessamme on niitä hieman avattu, mutta avataanpa hieman lisää!

Eli tutkijat lähtivät analysoimaan aineistoa modaliteettien kautta. Tapa oli heille uusi, ja diskurssianalyysiä oli tehty aiemmin, joten he kokivat modaliteettien tuovan uutta tulokulmaa analysoinnissa.

Analyysissa on siis hyödynnetty pragmaattisen modalisuuden käsitettä. Pragmaattisella modalisuudella määritellään toimijoiden välisiä suhteita. Kyseisessä tutkimuksessa neljä pääryhmää ovat tahtominen, täytyminen, osaaminen ja kykeneminen. Nämä neljä pääryhmää on vielä jäsennelty kahdella eri tavalla. Ensimmäisellä jäsentelyllä pääryhmät on jaettu eksotaktisiin ja endotaktisiin modalisuuden lajeihin.

Eksotaktisia ovat kykeneminen ja täytyminen – ne ovat puhujan ulkopuolisten tekijöiden aikaansaamia ominaisuuksia.

Endotaktisia ovat osaaminen ja tahtominen – puhujan sisäistämiä, sisäsyntyisiä voimavaroja.

Toisella jäsentelyllä pääryhmät on jaettu virtuaalisiin sekä aktuaalisiin modalisuuden lajeihin.

Virtuaalisia ovat täytyminen ja tahtominen – ne vaikuttavat siihen, että tavoiteltu kohde mielletään arvokkaaksi, ja tekijälle muodostuu velvollisuus tavoitella sitä.

Aktuaalisia ovat kykeneminen ja osaaminen – ne tekevät tekijän toiminnan ymmärrettäväksi.

Kuhunkin neljään modalisuuden lajiin liittyy erilaisia asioita, joilla se ilmenee. Tahtominen liittyy esimerkiksi motivaatioon, kykeneminen mahdollisuuksiin toimia jossakin tilanteessa tietyllä tavalla, osaaminen tietoihin ja taitoihin sekä täytyminen erilaisiin velvoitteisiin.

Haastatteluista on siis poimittu ilmaisuja, jotka sopivat näihin modaliteetteihin, ja ne on sijoitettu jaottelujen mukaan niihin sopiviin kohtiin, jonka jälkeen on tuloksia lähdetty tulkitsemaan.

Ja näin on tutkimuksemme modaliteetteja avattu hieman tarkemmin!

#eriarvoiset

 

4 thoughts on “Mitkä modaliteetit?

  1. Kiitos selvennyksestä. 🙂 Mitään ryhmää ei ole taidettu päästää kovin helpolla näissä käsitteiden määrittelyissä, sen verran monimutkaiselta kuulostaa tämäkin. Tiedättekö, mistä tutkijanne ovat saaneet ajatuksen modaliteeteista? Onko niiden taustalla esim. joku toinen tutkimus?

    • Hiukan päänvaivaa kyllä aiheuttanut, että saanut modaliteetit käsitettyä! 😀
      Suurimpana syynä modaliteettien käyttöön on ollut se, että aikaisemmissa tutkimuksissa asiaa on lähestytty diskurssianalyysin näkökulmasta, ja kyseiseen tutkimukseen on haluttu toisenlainen tulokulma. Muuta syytä emme tiedä modalitettiien käyttöön.
      – Monica/Eriarvoiset

  2. Ei kuulosta helpolta teidänkään käsitteet, vaikkakin hyvin mielenkiintoisilta! Ehkä aukeaa meille muille sitten vielä paremmin huomenissa! 🙂 Itseäkin kiinnostaisi se, että mistä idea modaliteetteihin on syttynyt?

    • Yksi syy modaliteettien valintaan on ollut halu vaihteluun. Aihepiiriä on ilmeisesti aiemmissa tutkimuksissa lähestytty diskurssianalyysin näkökulmasta, joten tähän tutkimukseen ollaan haluttu uutta tulokulmaa ja modaliteetit ovat sopineet aineistoon.

      -Kaisa/Eriarvoiset

Leave a Reply to Kasimira/Yliopisto-opettajat Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *