Auli Toomin tutkimuksen menetelmien analysointia (4. oppimistehtävä)
Tutkimuskysymys
Mitä on opettajien hiljainen pedagoginen tietäminen ja miten se ilmenee opettajan työssä? Tutkimuksessa hiljaista tietämistä tarkasteltiin sekä opettajan että tutkijan näkökulmista.
Aineiston hankintamenetelmät
Ennen varsinaista aineiston keruuta tutkija teki tutkittaville alkuhaastattelut ja havainnoi heidän opettamistaan tutustuakseen tutkittaviin ja heidän opetusmenetelmiinsä.
Varsinaisessa aineistonkeruuvaiheessa (vuosina 2003-2005) tutkija videokuvasi neljää luokanopettajaa opetustyössään helsinkiläisessä alakoulussa. Opettajat olivat tutkijan vanhoja kollegoita, kaikki samasta koulusta. Videoiden tarkoituksena oli löytää pedagogisia hetkiä opetustilanteista ja tuottaa stimuloivaa videomateriaalia myöhempiä haastatteluja varten. Pedagogisella hetkellä tarkoitetaan tuntisuunnitelmasta poikkeavaa, haasteellista opetustilannetta. Jokaiselta opettajalta kuvattiin keskimärin kahdeksan oppituntia. Videoista tutkija valitsi alkukartoituksensa pohjalta pedagogiset hetket.
Oppituntien kuvaamisen jälkeen tutkija katsoi videot yhdessä tutkittavan opettajan kanssa soveltaen Stimulated Recall -haastattelumenetelmää (STR). Haastattelujen ja videoiden perusteella tutkija teki oppituntien kulusta makroanalyyttiset kuvaukset, eli aikajanakaavion (Kuva1).
Esimerkki pedagogisesta hetkestä Auli Toomin tutkimuksesta (2008):
Fysiikan tunti on meneillään luokassa. Oppilaat lukevat vuorotellen ääneen katkelman oppikirjan tekstistä. Luokan takaosassa istuvat oppilaat keskustelevat samaan aikaan kun muut ovat lukemassa. Opettaja kävelee luokan takaosassa istuvien oppilaiden viereen. Hän katsoo oppilaiden työskentelyä, avaa oppikirjat oikeilta kohdilta ja ryhtyy seuraamaan sieltä tekstiä, jota yksi oppilaista juuri lukee. Luokan takaosassa istuvat oppilaat lopettavat keskustelun ja rauhoittuvat seuraamaan opetusta. (O4T2Fk, 17:05-17:40)
Kuva 1. Esimerkki oppituntien makroanalyyttisestä kuvauksesta
STR-haastatteluissa opettajalle näytettiin hänen videokuvattu oppituntinsa ja käytiin läpi hänen toimintaansa pedagogisten hetkien aikana. Tutkija pyysi opettajia käymään läpi ja perustelemaan ajatteluansa ja toimintaansa pedagogisissa hetkissä. Tutkija nauhoitti STR-haastattelut myöhempää analyysiä varten.
Pohdinta – miten tutkimuskysymykseen on päästy käsiksi?
Pohdimme, kuinka paljon videointi vaikuttaa oppituntien kulkuun, muuttaako se opetustilannetta tavalliseen verrattuna? Toisaalta tutkija oli usealla oppitunnilla läsnä, joten oppilaat ja opettaja saattoivat ehkä jo hieman tottua tutkijan läsnäoloon ja videokuvaamiseen.
Meitä mietitytti tutkittavien opettajien valinta: kaikki neljä opettajaa olivat tutkijan tuntemia. Vaikuttaako tämä tulosten uskottavuuteen? Tutkmukseen on todennäköisesti myös valikoitunut vain päteviä ja kokeneita opettajia. Toisaalta se, että tutkija tunsi jo ennestään tutkittavat opettajat saattoi STR-haastatteluissa auttaa luottamuksen syntymistä tutkijan ja tutkittavan välillä. Ehkä tuttujen tutkittavien kanssa tutkija siis pääsi syvemmin ilmiöön käsiksi kuin tuntemattomien. Mietimme myös, onko tutkimuseettisesti arveluttavaa, että tutkittavat olivat tutkijan tuntemia: ehkä tutkittavat eivät kokeneet voivansa kieltäytyä tutkimuksesta. Lisäksi tukimuseettisestä näkökulmasta on huomattava, että haastattelut olivat pitkiä ja vieläpä työpäivän päätteeksi, joten tutkittavat eivät välttämättä ole kyenneet pohtimaan jokaista pedagogista hetkeä niin analyyttisesti.
Mietimme, miten tutkija on osannut valita “oikeat” pedagogiset hetket. On mahdollista, että toinen tutkija olisi valinnut toiset oppituntitilanteet pedagogisiksi hetkiksi. Entä, jos opettajat olisivat saaneet valita täysin itse oppituntiensa pedagogiset hetket? Pedagogisten hetkein valintaan ei toki ole oikeaa ratkaisua.
Tutkimuksen näkökulmana oli didaktinen kolmio, joka tässä tapauksessa rajaa opetuksen suunnittelutyön tutkimuksen ulkopuolelle.
Hiljaisen tiedon tutkimuksessa jää aina tulkinnan varaiseki, onko tutkimuksessa itse asiassa päästy käsiksi nimenomaan hiljaiseen tietoon.
- Mystiset asiantuntijat
Myös tutkimassamme Brunilan tutkimuksessa käytettiin sekä haastatteluja ja observointia tiedonkeruun menetelminä. Psykologian pääaineopiskelijan näkökulmasta kasvatustieteen tiedonhankintametodit ovat hyvinkin erilaisia kuin mitä olen itse kerännyt tai millaisia menetelmiä lukemissani tutkimuksissa on käytetty. On vaikeaa miettiä kuinka luotettavaa on tieto, joka observoinnista saadaan, varsinkin jos se perustuu vain yhden tutkijan huomioihin. Lisäksi teidän ryhmällä on vielä mahdottomalta kuulostava tutkimusaihe, hiljainen tieto, ja niin kuin sanottekin tekstin lopussa, ei voi tietää milloin oikeasti päästään käsiksi hiljaiseen tietoon.
Oli hyvä, että selvititte esimerkin avulla, mitä pedagogisella tiedolla tarkoitettiin. Itse olisin kuvitellut sen olevan tietty hetki, kun voi selkeästi nähdä että opitaan jotain. Esimerkissä pedagogisella hetkellä tarkoitetaan enemmänkin oppilaita ohjaavaa hetkeä, joka liittyy työrauhaan, ei oikeastaan oppimiseen.
Hyvä pointti pedagogisesta hetkestä, itse mietin samaa, että oppilaassa tapahtuisi jonkinlainen oivallus tai vastaava. Toisaalta opettaja ei voi suoraan siirtää tietoa omasta päästään oppilaan päähän, työrauhan turvaamisella hän voi kuitenkin yrittää edistää oppimista. Vaikea käsite tuo pedagoginen hetki.