Tavoiteorientaatioprofiilit ja niiden yhteys tilannekohtaiseen motivaatioon ja fysiikan päättelytehtävässä suoriutumiseen

Avainsanat: tavoiteorientaatio, tietokonesimulaatio, kiinnostus, motivaatio

Tutkimuksen (The Influence of Achievement Goal Orientations and Task Concreteness on Situational Interest, Tapola, Jaakkola & Niemivirta 2013) tutkimuskysymyksenä oli tavoiteprofiilin ja tehtävän ominaisuuksien vaikutus tilannekohtaiseen kiinnostukseen. Tutkimukseen osallistui 140 peruskoulun opiskelijaa (10-12 vuotiaita) lounaissuomalaisesta peruskoulusta. Opiskelijoista 69 oli tyttöjä ja 71 poikia. Varsinaiseen simulaatioon osallistui 136 opiskelijaa. Aineisto kerättiin 2012 Turussa toimivien tutkijoiden toimesta. Simulaatio on tässä yhteydessä todellisuutta jäljittelevä oppimisympäristö. Simulaatio on v. 2003 kehitetty tietokoneohjelma ja sitä on käytetty aikaisemmissa tutkimuksissa.

Tutkimuksen aineisto koostuu simulaatiosta, ennen simulaatiota kerätystä kyselystä, jossa kartoitettiin oppilaiden tavoiteorientaatioprofiileja sekä kiinnostusta fysiikkaa kohtaan. Simulaatiotilanteessa oppilaat jaettiin satunnaisesti kahteen 68 oppilaan ryhmään, joista toinen ryhmä sai konkreettisen tehtävän ja toinen vähemmän konkreettisen tehtävän. Simulaatio tehtiin pareittain ja itse simulaatio kesti kaksi tuntia. Ennen simulaatiota oppilaat tekivät kokeen, jossa mitattiin heidän aikaisempaa osaamista kuuden tehtävän kautta. Simulaation aikana oppilaiden kiinnostusta mitattiin kolmeen otteeseen arviointiasteikolla 1-7 (7 point-likert scale). Vuorokauden päästä simulaatiosta oppilaat uusivat ennen simulaation tehdyn kokeen, jossa mitattiin oppimista.

Simulaatio oli Electricity Exploration Tool (2003), jossa oppilaat pystyivät hiirtä liikuttamalla rakentamaan virtapiirejä vetämällä hiirellä johtoja, lamppuja ja määrittämällä vastuksia. Konkreettisessa tehtävässä (concrete) oppilas sai välittömän palautteen tehtävän tuloksesta lamppujen kirkkaudesta, kun taas vähemmän konkreettisessa (concreteness fading) tehtävän alussa näkyivät lamput, mutta tämän jälkeen niiden tilalla näkyivät pelkästään vastuksia esittävät luvut.

Kehut:

Tutkimuksessa oli myönteistä sen luotettavuus: Tilannekohtaista kiinnostusta on mitattu kolme kertaa tilanteen aikana sekä aineistonkeruumenetelmät ovat monipuoliset.  Kiinnostus itsessään on vaikeasti tutkittava ilmiö. Siitä huolimatta tutkimuksessa on huomioitu aiheen haastavuus järjestelmällisellä kartoittamisella ja rajaaminen on toteutettu selkeästi. Simulaatio yhtenä aineistonkeruutapana sopii tämän tutkimuksen viitekehykseen. Lisäksi tutkimukseen osallistuneiden määrä vaikuttaa riittävältä.

Kritiikki:

Kritiikkiä tutkimuksesta herää, siitä miksi tutkimukseen on valittu juuri fysiikka ja sähkötyö spesifinä aiheena. Myöskin pohdimme, minkä takia työ tehtiin parityönä, mutta arvioitiin yksilöllisesti. Miten arvioinnissa käy, jos parina on eri tavalla tavoiteorientoitunut pari? Kaipaisimme tarkempaa taustatietoa siitä, miksi tutkimusasetelmaksi valittiin juuri tämä.

 

-Ryhmä 5, “Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake”

 

Lähteet:

Tapola, A., Jaakkola, T., & Niemivirta, M. (2014). The influence of achievement goal orientations and task concreteness on situational interest.

4 thoughts on “

  1. Satutteko tietämään, miten ennen tutkimusta tehtyä kyselyä ja tuloksia lopulta tulkittiin verrattuna toisiinsa? Jos henkilö on esimerkiksi muuten koulussa ja yleensäkin elämässä todella motivoitunut ja innostunut oppimaan, mutta fysiikka ei vain suju.

    Vilma/Kympin tytöt

  2. Olikohan simulaatiotilanteet tallennettu videoimalla? Silloin eri tavoin tavoiteorientoituneita henkilöitä ja pareja voisi analysoida myöhemminkin tavoiteorientaatioiden yhteistyötä kartoittavalla näkökulmalla. Tai testata oppilaiden orientaatioiden vaihtelua ja pysyvyyttä pitkittäistutkimuksilla.

    Ehkä fysiikkaan liittyviä simulaatioita on paremmin saatavilla elleivät tutkijat ole rakentaneet niitä itse. Silloin tutkijoiden oma kiinnostus aiheeseen selittäisi myös fysiikan alaan kohdistuneen tutkimuksen. Toisaalta, tarvitaanko simuaatiotutkimukseen erillisiä hienoja laitteita? Voisiko esimerkiksi lukivaikeutta tukevien Eka-pelien pelaajia tutkia simulaatioiden avulla? Jos oppiminen – ja simulaatiotutkimus – tapahtuu jo valmiiksi tietokonenäytön äärellä, tutkimustilannekin muodostuu varmasti oppijoiden näkökulmasta normaalimmaksi ja rennommaksi.

  3. Toisaalta simulaatiossa voi olla kiinnostavakin havainnoida aihetta, josta suurimmalla osalla oppilaista ei todennäköisesti ole valmiiksi kovinkaan suurta tietopohjaa, eli useat ovat oletettavasti lähtötasoltaan samassa pisteessä, sillä ainakaan 90-luvun puolella ei tuossa iässä edes oltu opiskeltu vielä ensimmäistäkään fysiikan tuntia… Kiinnostava tutkimus ja vaikeasti tartuttava aihe, mutta varmasti äärimmäisen tarpeellinen myös!

  4. Erittäin mielenkiintoista. Voisin kuvitella, että juuri fysiikka on yksi mielipiteitä jakavimmista oppiaineista: joko kiinnostaa tai ei sitten yhtään. Siinä mielessä siis varmaan toimiva konsepti. Parityönä tehtävät simulaatiot kyllä arveluttavat jo mainituista syistä. Tuloksia saattaa myös sekoittaa joissain tapauksissa tietynlainen sosiaalinen paine. Vaikkei yhtään asia kiinnostaisikaan, niin jottei toinen mokaisi yhdessä sun kanssa, täytyy tsempata -> oppiminen. On kyllä harmillista, että kiinnostustakin on vain niin vaikeaa mitata muuten kuin kuin kysymällä ja laittamalla asteikolle.

Leave a Reply to Sirpa / Kympin tytöt Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *