Aineisto ja sen keruu Anne Nevgin tutkimuksessa

Nimikkotutkimuksemme ”The development of academics’ teacher identity: Enhancing reflection and task perception through a university teacher development programme” poikkeaa varmastikin muista kurssin tutkimuksista, sillä sen aineisto oli kerätty jo etukäteen toisen tutkimuksen tiimoilta. Artikkelimme ei siis kovin tarkkaan esitellyt aineistonkeruuta, joten olimme yhteydessä Anne Nevgiin ja saimme erittäin kattavan vastauksen.

Tutkimusaineisto muodostuu haastatteluista, ATI-kyselystä, ohjaavan opettajan omista havaintopäiväkirjoista, opetusharjoittelua suorittavien opettajien HOPSeista ja opetusharjoitteluraporteista. Aineisto on laadullista, paitsi ATI-kyselyn väittämämittarin aineisto, joka on kvantitatiivista.

Aineistonkeruu alkoi jo vuosina 2003-2004 tutkimushankkeessa, jossa tavoitteena oli tutkia yliopistopedagogisen koulutuksen vaikuttavuutta opettajien opetuksellisten lähestymistapojen muutosta tutkimalla. Tällöin opettajia haastateltiin ja he vastasivat opetuksellisia lähestymistapoja koskevaan väittämämittariin (ATI).

esimerkkilikert

Myöhemmässä vaiheessa vuosina 2010-2011 tutkimusaineistoa hankittiin YA2.7 Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen III, Laajentava praktikum 5 op kurssin opiskelijoilta. Aineisto koostui ohjaavan opettajan omista havainnoista koskien opetusharjoittelua suorittavan opettajan opetusta sekä opiskelijoiden kirjoittamista henkilökohtaisista opetussuunnitelmista opetusharjoittelukurssille ja kurssin päätteeksi kirjoitetuista opetusharjoitteluraporteista.

Tässä yhteydessä niille opettajille, jotka olivat osallistuneet myös ensimmäisessä vaiheessa haastatteluihin ja täyttäneet ATI-kyselylomakkeen lähetettiin sähköpostitse tutkimuslupapyyntö. Vain yksi opettaja ei antanut tutkimuslupaa, eli lopulta aineisto koostui 11 opettajan haastatteluaineistosta, ATI-kyselyn tuloksista ja YA7-kurssilla tuotetuista aineistoista.

Nevgi kertoi tutkimusta ohjanneen aluksi seuraavat kysymykset: Millainen opettajana kehittymisen polku on tunnistettavissa pitkäkestoiseen yliopistopedagogiseen koulutukseen osallistuneilla yliopiston opettajilla ja millaisia tekijöitä on tunnistettavissa tähän opettajana kehittymisen polkuun vaikuttavina tekijöinä. Millainen opettajan identiteetti kehittyy yliopiston opettajille pitkäkestoisen yliopistopedagogisen koulutuksen aikana?

Aineistoa hän lähti työstämään narratiivien kautta. Hän kirjoitti jokaiselle opettajalle tarinan opettajana kehittymisestä, jonka tavoitteena oli tunnistaa merkittävät tapahtumat pedagogisen koulutuksen aikana, miten opetusharjoitteluraportissa ilmeni aikaisemman pedagogisen koulutuksen merkitys sekä miten pedagogisten opintojen alkaessa haastattelussa opettaja pohti itseään ja opetustaan. Narratiivejä kirjoittaessaan hän hyödynsi seuraavia kysymyksiä: Millainen tutkijanura opettajalla on ollut pedagogisten opintojen alussa ja aikana? Millainen käsitys itsestä opettajana ja omasta opettajapystyvyydestä tulee näkyviin pedagogisten opintojen alkaessa, entä lopussa? Millaisen merkityksen opettaja antaa opetuskokemukselleen, miten hän reflektoi sitä?

 
Narratiivien kautta Nevgi pystyi siis hyvin analysoimaan opiskelijoiden reflektiota opetuskokemuksista ja opettajapystyvyydestä. Pitkän ajanjakson ansiosta havaintopäiväkirjoja, hopseja ja raportteja oli kertynyt tarpeeksi, jotta opiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittymistä oli mahdollista seurata tarkkaan. Mielestämme aineistoa oli siis riittävästi ja riittävän monipuolisesti tällaista laadullista tutkimusta varten, ja se palveli hyvin tutkittavaa ilmiötä.

6 thoughts on “Aineisto ja sen keruu Anne Nevgin tutkimuksessa

  1. Saittepa tosiaan kattavan vastauksen tutkijaltanne! Narratiivit aineiston työstämistapana kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja ainutlaatuiselta – ainakaan muissa kurssin nimikkotutkimuksissa ei taidettu hyödyntää tällaista tapaa. Oletteko päässeet tutustumaan esimerkkeihin Nevgin kirjoittamista narratiiveista?:)
    – Hanna/Tutkijat paljaana

    • Kyllä, Nevgi vastasi todella pitkästi ja kattavasti! 😀 Emme ole päässeet tutustumaan narratiiveihin, mutta olisi varmasti mielenkiintoista luettavaa!

      Jasmin/yliopisto-opettajat

  2. Kattava selvitys tutkimuksen aineistosta ja sen keruusta! Itselläni tuli mieleen hassu kysymys, että parantaako tutkimuksen pidempi ajanjakso automaattisesti tutkimuksen laatua? Voiko hyvän tutkimuksen tehdä lyhyessä ajassa? Tietysti kehitystä tutkittaessa jonkinlainen ajanjakso on paikallaan.

    • Hmm, hyvä kysymys! En tiedä, mutta ajattelisin että tutkimuksen kesto ei suoraan vaikuta tutkimuksen laatuun. Uskon, että tutkimuksen kesto määritellään juurikin tutkittavaan aiheeseen liittyen tarpeen mukaan. Luulisin, että laatuun vaikuttavat enemmänkin käytettäväksi valitut metodit, muuttujien muuttaminen mitattavaan muotoon ja se, kuinka tutkimuksen erityispiirteet on otettu huomioon (ja muut tärkeät seikat :D). Mitä pidempi tutkimus, sitä paremmin ehkä voidaan havaita muutosta ja mitä useampia aineistonkeruukertoja/tapoja, sitä enemmän dataa – mutta tuskin laatua. Mitäköhän kurssimme opettajat tähän sanoisivat?

      Jasmin/yliopisto-opettajat

  3. Tämä on ehkä tullut jo jossain vaiheessa esille, mutta tiedustelisin siitä huolimatta, millaista teoriaa tutkijanne käytti perustana kirjoittaessaan opiskelijoille narratiiveja opettajana kehittymisestä?

    Oman nimikkotutkijamme käyttämän henkilösuuntautuneen lähestymistavan sekä teidän nimikkotutkijanne yksittäisten opiskelijoiden ‘profilointi’ narratiivien kautta lähtevät jännästi tarkastelemaan tutkimuksen kohteita täysin eri näkökulmista. Henkilösuuntautunut lähestymistapa identifioi suuresta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä ryhmien välisissä suhteissa malliperustaisen ryhmittelyanalyysin avulla. Teidän tutkimuksessanne yhdentoista yksittäisen henkilön profilointi narratiivien avulla tuo varmaankin tietämystä myös suurempiin ryhmiin liittyvistä lainalaisuuksista ja kokemuksista?

    • Heippa Sirpa, hyvä kysymys. Täytyykin tutustua teidän tutkimukseen tarkemmin!

      Narratiivit muodostettiin näiden teemojen pohjalta (vapaasti suomennettuna): “1.Akateeminen status opintojen alussa, 2.Motivaatio kehittyä opettajana, 3.Minäkuva ja minäpystyvyys opettajana, 4.Käsitys yliopisto-opettajan työnkuvasta, 5. Lähestymistavat opetukseen, 6. Pedagogisen koulutusohjelman tärkeys omassa opettajana kehittymisessä, 7. Tulevaisuuden näkökulmat yliopisto-opettajana.

      Näissä käytettiin pohjana mm. Kelchtermanin teoriaa. Jos haluat tutustua teoriaan tarkemmin, tässä lähde: Kelchtermans, G. (2009). Who I am in how I teach is the message: Self-understanding, vulnerability and reflection. Teachers and Teaching: Theory and Practice

      t. Kasimira, Jemina, Tuuli, Sipuliina ja Jasmin //Yliopisto-opettajat

Leave a Reply to Hanna/Tutkijat paljaana Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *