Kaisu Mälkin tutkimuksen aineisto

Kaisu Mälkin tutkimus koostuu viidestä artikkelista, joista kaksi perustuu empiiriseen ja kolme teoreettiseen aineistoon.

Empiiriset aineistot saatiin haastatteluista. Ensimmäisessä haastattelussa haastateltiin 76:tta suomalaista yliopisto-opettajaa. Haastatellut ovat 27-60-vuotiaita. Haastatteluista 71 oli osittain rakenteellisia ja kestoltaan noin 30-80 minuuttia. Haastatteluista viisi oli luonteeltaan syvällisempiä ja avoimempia, sekä kestoltaan pidempiä; 120-180 minuuttia. Haastattelut käsittelivät yliopisto-opettamiseen liittyviä teemoja, kuten kokemukset, vahvuudet, haasteet opettajina ja pedagogiseen koulutukseen osallistuminen.
Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla. Huomio kiinnittyi kolmeen pisteeseen: 1. Kuinka yliopisto-opettajat reflektoivat ja mihin? 2. Reflektioon perustuvat näkemykset ja harjoitukseen perustuvat näkemykset 3. Erot ja yhtäläisyydet reflektion ja toiminnan välillä.

Toisen artikkelin haastatteluosio sisältää neljän tahattomasti lapsettoman naisen avoimet syvähaastattelut. Haastatellut naiset olivat taustoiltaan poikkeavia, 20-40-vuotiaita ja vakituisissa suhteissa eläviä. Ojattujen, mutta rakenteeltaan strukturoimattomien haastattelujen kesto vaihteli kahdesta kolmeen tuntiin. Haastateltavien tehtävänä oli luoda elämänjana, jossa keskityttiin heidän subjektiivisiin kokemuksiinsa suhtautumisestaan lapsettomuudesta. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin kokemuksia lapsettomuushoidoista ja suhtautumista adoptioon. Aineisto analysoitiin tukeutuen Mezirowin teoriaan sekä käyttäen vertailevaa metodia. Tämän aineiston tarkoituksena oli selvittää disorienting dilemman ja reflektion yhteyttä teoreettisemmalla tasolla, sekä sitä kuinka sosiaalisen, kognitiivisen ja emotionaalisen ulottuvuuden näkymistä tässä ilmiössä.

Kolmas artikkeli on tutkimuksen kannalta tärkein. Kyseisessä artikkelissa on käytetty aineistona Mezirowin ja Damasion teorioita. Teorioiden tarkoituksena oli ymmärtää reflektion luonnetta: reflektion haasteet ja edellytykset, sosiaalisten, emotionaalisten ja kognitiivisten ulottuvuuksien rooli reflektiossa sekä se, kuinka disorienting dilemma käynnistää reflektion. Olemme yhtä mieltä Mälkin kanssa tutkimuksen perustumisesta lähes täysin kolmanteen artikkeliin muiden artikkelien toimivan ainoastaan tukevina ja teoriaa testaavina.

Yhteisymmärrys meillä kaikilla on myös tutkimuksen järkeenkäypyydestä sekä teoreettisista perusteluista, kritiikki suuntautuukin näin ollen tutkimuksen soveltamiseen. Mitä tutkimusta voi hyödyntää konkreettisesti?

-Aivojumppaajat-

6 thoughts on “Kaisu Mälkin tutkimuksen aineisto

  1. Tarvitseeko tutkimusta välttämättä edes hyödyntää konkreettisesti? Toisaalta teoria itsessään tuo tärkeää lisätietoa aiheesta ja on jo tavallaan hyödynnettävissä silloin, jos yksilöt tai ryhmät saavat apua itsereflektointiin, ympärillään olevien ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen tai oman elämänsä hallintaan reflektioteorian avulla.

    Voi myös käydä niin, että teoria johtaa kiinnostaviin jatkotutkimuksiin. Voihan olla, että saadut tutkimustulokset jollain aikavälilllä lopulta ovat hyödynnettävissä siitäkin huolimatta, että hyötynäkökulma ei ole ollut tutkijalla tutkimusta tehdessä etusijalla.

    • Ei toki tarvitse, mutta tutkijalla itselläänkin oli halukkuutta uuden teorian hyödyntämiseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että olisi sääli olla hyödyntämättä näin loistavaa oivallusta ja näen teoriassa potentiaalia nimenomaan käytännön sovelluksiin. Ryhmäläisten ideat tutkimuksen hyödyntämisestä tulivat todella luonnollisesti esiin, ainakin itsestäni tuntuu, ettei kenenkään tarvinut varsinaisesti miettiä mihin tutkimustuloksia voitaisiin käyttää.

      Käytännön sovellukset eivät tietenkään poissulje jatkotutkimuksia ja ainakin muistelisin Mälkin tällaisista maininneenkin.

  2. Sama ajatus tuli mieleen kuin Sirpalla. Maailmassa tehdään niin paljon tutkimusta, että kaikelle on varmasti mahdotonta heti löytää konkreettista käyttöä. Tutkimuksella voi silti olla tärkeä merkitys jatkotutkimuksen ja tiedon lisäämisen kannalta. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että tutkimus pyrkii edes jollakin lailla “parantamaan” maailmaa, oli se sitten käytännön soveltamisen tai tiedon lisäämisen kautta.

    • Vaikuttaa siltä, että meidän olisi pitänyt avata käyttämiämme termejä hieman paremmin. Siis tämä käytäntöön vieminen tarkoittaa nimenomaan tiedon lisäämistä uudesta teoriasta, teorian viemistä esimerkiksi eri yhteisöjen pariin. Sirpa kirjoitti yksilöiden ja ryhmien saamasta avusta teorian kautta ja Satu maailman parantamisesta tiedon lisäämisen kautta, juuri näitä asioita haluamme edesauttaa käytännön sovelluksilla. Ilman käytäntöön viemistä ja markkinointia teoria jää hyvin pienen porukan tietoon.

  3. Moi, en tiedä onko nyt todella hölmö kysymys mutta minua jäi mietityttämään miksi tutkijat ovat valinneet/ miten haastateltaviksi ovat valikoituneet toiseen artikkelin haastatteluosioon juuri _tahattomasti lapsettomia naisia_ ? Ymmärrän, että tarkoituksena oli selvittää disorienting dilemman ja reflektion yhteyttä teoreettisemmalla tasolla, mutta oliko haastatteluista saaduilla tuloksilla joitakin konkreettisia vaikutuksia koko tutkimuksen tuloksiin? Miten disorienting dilemman ja reflektion yhteys lopulta ilmeni teoreettisemmalla tasolla? EDIT: Huomasinkin tekstin paremmin luettuani että Mälkin tutkimus perustuu pääosin vain kolmanteen artikkeliin. Jokatapauksessa on erikoista, että teorian toimimista ollaan kokeiltu näin spesifiin aiheeseen! Naisten haastattelut olisivat varmasti mielenkiintoista luettavaa.
    Itsereflektointia on käytetty meidän ryhmämme tutkimuksessamme paljon juurikin yliopisto-opettajien pedagogisten taitojen kehittymisen arvioinnissa. Ajattelenkin, että itsereflektointia voitaisiin käyttää kaikenlaiseen kehittymiseen (esim. pedagogisten taitojen) ja ajattelun laajentamiseen. Voisiko siitä olla apua esimerkiksi eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamiseen ja ymmärtämiseen?

    Jasmin/yliopisto-opettajat

    • Erittäin mielenkiintoinen kysymys, en ainakaan itse muista Mälkin maininneen varsinaista syytä spesifiin aiheeseen. Tiedustelen vastausta Mälkiltä seuraavan tilaisuuden tullen ja varmasti muilla ryhmäläisillä on omat näkemyksensä aiheesta, mutta itse arvelen syyn löytyvän tutkimuksen itseohjautuvasta luonteesta. Mälkki on lähtenyt alun perin tutkimaan kahta jo valmista teoriaa ja reunatuntemukset ovat syntyneet tutkimusprosessin myötä. Tämä on nyt täysin arvailua, mutta kuvittelisin Mälkin lähteneen liikeelle haastatteluista mielessään jokin muu suunta, kuin oman teorian kehittely. Suunnan muuttuessa haastattelut ovat kenties jääneet hieman irrallisiksi. Mutta kuten sanoin, tämä on pelkkää spekulointia, totuus selvinnee myöhemmin!

      Henkilökohtainen näkemykseni teorian käytäntöönpanosta liikkuu nimenomaan eri kulttuurista tulevien ja kantasuomalaisten välisen kuilun umpeenkuromisessa. Olisi mielenkiintosta kuulla jos sinulla on ideoita aiheen suhteen, tule ihmeessä juttelemaan!

Leave a Reply to Henni A Turkia Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *