Pohdintoja tiedosta

Ryhmämme tutkimuksessa eräs keskeisimmistä käsitteistä on hiljainen tieto. Karkeasti määriteltynä hiljainen tieto on tietoa jota ei ole kirjattu mihinkään, se on vaikeasti selitettävää ja se siirtäminen eteenpäin on hankalaa. Kuitenkin jokaisella meistä sitä löytyy ja käytämme sitä huomaamattamme päivittäin. Hiljainen tieto ulottuu aina aivojemme syvimpiin kerroksiin asti, se ohjaa meidän käsiämme kun kirjoitamme ja kertoo meille miltä ystävän kosketus tuntuu iholla. Hiljainen tieto auttaa meitä ottamaan vastaan uusia tilanteita ja käsittelemään muutosta näennäisesti selittämättömien sisäisten toimintatapojen avulla.

Kurssin aikana olemme ryhmämme kanssa tutustuneet hiljaiseen tietoon laajasti ja pohtineet myös sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Implisiittinen eli hiljainen tieto vaikuttaa ihmisessä jatkuvasti vaikka sitä ei osaisikaan jäsentää sanoiksi. Monet meistä ovat tänä syksynä astuneet ensimmäistä kertaa yliopisto-opiskelujen mailmaan. Jokainen ymmärtää eksplisiittisen tiedon, eli fokusoidun tiedon, merkityksen valmistautuessaan tenttiin. Eksaktit asiat kuten vuosiluvut tai tietyn teorian keksijän nimi ovat konkreettisia asioita joita opettelemme ja tentissä mitataan kunkin yksilön tiedot käsitellystä aihepiiristä. Eksplisiittisen tiedon käsittelemiseen tarvitsemme implisiittistä tietoa, ne täydentävät toisiaan ja ilman toista ei toisellakaan tekisi mitään.

Hiljaisen tiedon paradoksi on mielestämme sen vaikea määrittely ja tunnistettavuus. Tiedämme hiljaisen tiedon tärkeyden ja kuinka se tukee ja täydentää eksaktia tietoamme, sen tietoinen harjoittaminen on haastavaa. Sitä ei voi tietoisesti oppia kirjoista vaan se kehittyy jatkuvasti huomaamattamme. Se karttuu ympäristöstä jossa toimimme ja ihmisiltä keiden kanssa toimimme. Hiljainen tieto karttuu siis elämällä.

Mystiset asiantuntijat, Riku, Joonas & Tuomo.

10 thoughts on “Pohdintoja tiedosta

  1. Miten hiljaista tietoa voisi mielestänne tunnistaa ja mitata?

    Itseäni askarruttaa tällä hetkellä melko lailla tilastollisten menetelmien kurssi ja etenkin siihen liittyvät SPSS -harjoitukset. Samaan aikaan, kun koen aiheeseen liittyen suurta mielenkiintoa ja näen siinä monia tärkeitä ja jännittäviä mahdollisuuksia, tuntuu, että sotkeudun heti alkuun kaikenlaisiin pieniin vastoinkäymisiin aiheen tiimoilta. Olen kuitenkin valmis ylittämään oman mukavuusalueeni maanantaina ;).

    SPSS -harjoituksia jännittäessäni ja nimikkotutkijan väitöskirjaa sekä niihin molempiin liittyen Nummenmaan Tilastollisia menetelmiä selaillessani huomaan pohdiskelevani yhä enemmän mm. aineistoon, sen keräämiseen, operationalisointiin ja mitaamismenetelmiin liittyviä kysymyksiä.

    Voisiko hiljaista tietoa mielestänne tunnistaa, määritellä tai mitata esim. latenttien muuttujien avulla? Nummenmaan määritelmän mukaan latentit muuttujat ovat sellaisia muuttujia, joita ei ole suoraan mitattu, mutta joiden oletetaan vaikuttavan vaihteluun havaituissa muuttujissa. Tavoitteena olisi määritellä ne muuttujat, joita voidaan mitata ja joiden avulla ensisijaisesti halutut hiljaisen tiedon ilmiöt paljastuisivat. Esimerkiksi Nuorten opiskelumotivaatio ja hyvinvointi -tutkimuksessa tutkija oli yhdistänyt sekä muuttujasuuntautunnutta että henkilösuuntautunutta näkökulmaa. Yhtenä monista käyttämistään menetelmistä aineistoa operationalisoidessaan hän oli myös päätellyt sekä tunnistanut juuri latenttien muuttujien olemassaolon havaittujen muuttujien vaihteluista, antanut niille nimen ja muodon ja sitä myötä näkyvyyden. Tiede ja taide muistuttavat toisiaan!

    • Mielenkiintoisia kysymyksiä!

      Hiljaista tietoa pystyy parhaiten tunnistamaan ja tavoittamaan haastatteluilla ja esim. työn seurannalla. Kvantitatiiviset kyselyt eivät tavoita hiljaista tietoa, sillä sen hahmottaminen on vastaajalle usein vaikeaa. Tavallinen haastattelutilannekaan ei kuitenkaan tuo esiin haluttua tietoa, koska ilmiöt, joissa hiljainen tieto esiintyy, ovat monesti abstrakteja. Haastattelijan pitääkin ohjata haastateltavaa apuvälinein, jotta voidaan virittää reflektiota.

      Hiljaisen tiedon vaikean hahmottamisen johdosta tutkiminen latenttien muuttujien avulla ei ehkä onnistu suoraan. Nopealla haulla löysin kuitenkin tutkimuksen, jossa hiljaisen tiedon siirtymistä organisaation sisällä oli tutkittu muun muassa latenttien muuttujien avulla.

      – Joonas/Mystiset asiantuntijat

    • Mielenkiintoisia kysymyksiä!

      Hiljaista tietoa pystyy parhaiten tunnistamaan ja tavoittamaan haastatteluilla ja esim. työn seurannalla. Kvantitatiiviset kyselyt eivät tavoita hiljaista tietoa, sillä sen hahmottaminen on vastaajalle usein vaikeaa. Tavallinen haastattelutilannekaan ei kuitenkaan tuo esiin haluttua tietoa, koska ilmiöt, joissa hiljainen tieto esiintyy, ovat monesti abstrakteja. Haastattelijan pitääkin ohjata haastateltavaa apuvälinein, jotta voidaan virittää reflektiota.

      Hiljaisen tiedon vaikean hahmottamisen johdosta tutkiminen latenttien muuttujien avulla ei ehkä onnistu suoraan. Nopealla haulla löysin kuitenkin tutkimuksen, jossa hiljaisen tiedon siirtymistä organisaation sisällä oli tutkittu muun muassa latenttien muuttujien avulla.

      – Joonas/Mystiset asiantuntijat

  2. Tosiaan aika hankalaa ymmärtää konkreettisesti, mitä kaikkea tuolla hiljaisella tiedolla voidaan tarkoittaa. Itselläni tuli mieleen esimerkki sosiaalipsykologisesta tutkimuksesta, jossa on tutkittu paljon implisiittisiä asenteita ja niiden vaikutuksia. Implisiittisiä asenteita voidaan tutkia esim. mittaamalla aikaa, joka kuluu eri ryhmien edustajien ja erilaisten piirteiden yhdistämiseen. Tavallisesti ihmiset yhdistävät oman ryhmänsä edustajiin nopeammin positiivisia piirteitä, kun taas ulkoryhmään liitetään nopeammin negatiivisia piirteitä. Usein ihmiset eivät edes ole tietoisia näistä asenteistaan, mutta ne voivat silti johtaa esim. syrjivään käyttäytymiseen. Tämä oli tietysti hyvin yksinkertaistettu esimerkki, mutta tässä voisi olla yksi tapa tutkia yhdenlaista hiljaista tietoa. Varmasti riippuu hyvin paljon hiljaisen tiedon luonteesta, miten sitä voidaan tutkia. Tulisiko jollakulla mieleen muunlaisia tapoja tutkia tätä hiljaista tietoa?

    • Kiinnostavaa pohdintaa! Yksi ryhmämme löytämä tapa hiljaisen tiedon tutkimiseen on epiteettikorttien avulla käytävät haastattelut.

      Epiteettikorteissa on abstrakteja asioita, esimerkiksi maalaisjärki tai intuitio. Haastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että haastateltava saa valita epiteettikorteista ne, jotka hän kokee liittyvän omaan työhönsä. Korttien avulla haastattelutilanteessa on helpompi pyrkiä reflektoimaan sitä, mikä haastateltavan tilanteessa lopulta on hiljaista tietoa.

      Hiljaista tietoa voi tutkia myös tarkkailemalla. Tutkija voi esimerkiksi seurata pesukoneen korjaajaa ja kerätä ylös tilanteet, joissa korjaaja toimii tavalla, joka ei ole suoraan koulutettu. Nämä toimintatavat ovat siis hiljaista tietoa, joka on kehittynyt työskentelyn lomassa.

      Menetelmiä löytyy varmasti vielä lisää, mutta tässä pari esimerkkiä.

      – Tuomo/Mystiset asiantuntijat

      • Kiiitos mielenkiintoisista ajatuksista ja kommenteista! Lisäisin vielä metaforat, joita myös voidaan käyttää hiljaisen tiedon tutkimisessa ja reflektion apuvälineinä haastattelussa. Metaforat voivat toimia mallina, joka auttaa jäsentämään tutkittua ilmiötä, ja ne voivat ikään kuin luoda sillan hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon välillä. Esimerkiksi joissakin tutkimuksissa haastateltavaa pyydettiin jatkamaan lausetta “Kouluni on kuin…” ja metaforia, joita oli liitetty opettajainkokouksiin, olivat mm. juna raiteilla ja yhtä kaaosta.

  3. Hiljainen tieto yliopistossa voisi olla mielenkiintoinen tutkimuksen aihe! Onko teillä käsitystä, minkä verran sitä on tutkittu?

    – Petra 🙂

    • Kieltämättä olisi! Yliopisto-iässä ihmisille varmasti on jo esimerkiksi opiskelutaitoihin/-strategioihin liittyen kertynyt jonkin verran hiljaista tietoa.

      Hiljainen tieto on melko vähän tutkittu aihe. Olemme joihinkin tutkimuksiin kurssin aikana törmännyt, mutta itse en ainakaan muista yliopistoon liittyvää tutkimusta aiheesta. Monet hiljaiseen tietoon keskittyvät tutkimukset ovat tapahtuneet työelämässä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

      – Tuomo/Mystiset asiantuntijat

  4. “Se karttuu ympäristöstä jossa toimimme ja ihmisiltä keiden kanssa toimimme. Hiljainen tieto karttuu siis elämällä.” Eli hiljaisen tiedon siis voisi nivoa yhteen elämän kokemuksen kanssa tai rinnastaa siihen?

    Suvi/R5

    • Juurikin näin. Hiljainen tieto karttuu vain tekemällä asioita: keskustelemalla, työskentelemällä, havainnoimalla ympäristöä. Samalla karttuu varmasti myös elämänkokemus.

      – Tuomo/Mystiset asiantuntijat

Leave a Reply to Anna H/Mystiset asiantuntijat Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *