Näkökulman vaihto

Hyvät lukijat, nyt alkaa fysiikan opettajien blogivastuuviikko!

Kurssin aikana olemme saaneet erilaisia tehtäviä, jotka ovat auttaneet kartoittamaan nimikkotutkijamme Maija Nousiaisen tutkimusta. Tutkimuksen aiheena on fysiikan aineenopettajaksi opiskelevien fysiikan käsitteiden koherenssi, mitä on tutkittu käsitekarttojen avulla. Tähän asti olemme katsoneet tutkimusta tutkijan/opettajan näkökulmasta. Halusimme saada aiheesta mahdollisimman monipuolisen käsityksen, joten vaihdoimme näkökulman oppilaan näkökulmaksi. Saimme iloksemme kiinni yhden fysiikan aineenopettajaopiskelijan, joka suostui haastateltavaksi. Kysyimme häneltä kysymyksiä liittyen fysiikan opiskeluun yliopistossa. Erityisesti meitä kiinnosti, että mitä mieltä hän on käsitekarttojen käytöstä apuvälineenä fysiikan opiskelussa ja kuinka tärkeäksi hän kokee fysiikan käsitteiden välisen koherenssin ymmärtämisen.

Tässä haastattelu kokonaisuudessaan:

Mitä opiskelet ja missä?

  • Opiskelen Helsingin yliopistossa matematiikan (pääaine) ja fysiikan (sivuaine) aineenopettajaksi.

Monen vuoden opiskelija olet?

  • Olen neljännen vuosikurssin opiskelija.

Valmistuessasi, voit työskennellä…?

  • Lukiossa ja/tai yläasteella matematiikan ja fysiikan aineenopettajana.

Miksi lähdit opiskelemaan fysiikkaa?

  • Hyvä kysymys. Ehkä siksi, koska se on oppiaineista lähimpänä matematiikkaa (fysiikka on pitkälti laskemista jne.) ja saan sivuaineen samalta laitokselta. Ylipäänsä matematiikka ja fysiikka on hyvä oppiainepari opettajalle.

Miten opiskelu toteutuu käytännössä (luennot, kokeet, käsitekartat yms.)?

  • Joo eli fysiikassa on normaalisti luennot (yleensä 2 x kahden tunnin luentosessio per viikko), mitkä eivät ole pakollisia. Luentojen lisäksi kurssilla tehdään laskuharjoituksia. Suurimmassa osassa fysiikan kursseista on käsittääkseni tehtävien palautussysteemi, ts. joka viikko tehdään sille viikolle suunnatut tehtävät (joita on tyypillisesti jotain 7) ja ne palautetaan tiettyyn päivään mennessä assareille. Tehtävät tarkistavat fysiikan assarit ja jokaisesta tehtävästä saa 0-2 pistettä riippuen siitä, onko tehtävä kuinka hyvin ja oikein tehty. Laskareista muodostuu 1/3 kurssin pisteistä, ja kurssin lopuksi on tentti, josta tulee loput 2/3 kurssin pisteistä. Kurssin läpipääsy edellyttää yleensä puolet pisteistä, joten jos ei tee yhtään laskuharjoituksia, tentistä täytyy saada aika kovat pisteet, mikäli haluaa päästä kurssin läpi. Jos laskareihin tarvitsee keskellä viikkoa apua niin niitä voi tehdä fysiikan pajaluokassa, jossa kiertää tiettyinä aikoina viikossa fysiikan assareita. Samoin opiskelijat tekevät niitä yhdessä toistensa kanssa ja auttavat toisiaan. Itse en käynyt yleensä luennoilla, vaan tein ainoastaan laskareita. Teimme laskareista yhdessä kavereiden kanssa pajaluokassa silloin kun oli ohjausta ja muualla silloin kun ei ollut ohjausta.
  • Käsitekarttoja tehdään muutamilla fysiikan opekursseilla (Opelabrat ja Fysiikan käsitteenmuodostus) todella paljon, mutta itse en tee käsitekarttoja yleensä muiden fysiikan kurssien aikana, eikä suurimmalla osalla fysiikan kursseista niitä pyydetäkään tekemään.

Käytätkö fysiikan opiskeluun käsitekarttoja? (Jos käytät, koetko ne hyödylliseksi? Jos et, luulisitko niiden auttavan opinnoissasi?)

  • En oikeastaan käytä. Yliopistossa fysiikka on aika laskupainotteista. Luulen kyllä, että käsitekarttojen tekemisestä voisi olla apua, sillä niiden avulla hahmottaisi paremmin, miten eri asiat liittyvät/kytkeytyvät fysiikassa toisiinsa (lähinnä käsitteet). Ei vaan oikein ehdi muiden opintojen yhteydessä miettiä sellaisia.

Kuinka tärkeäksi koet fysiikan käsitteiden koherenssin (yhtenäisyyden) ymmärtämisen? (1=en lainkaan tärkeäksi, 5= todella tärkeäksi? Perustelut.

  • Kyllä se on aika tärkeää, joten sanoisin 4. Varsinkin fysiikan opettajan olisi hyvä niitä ymmärtää, sillä käsitteiden yhteyksien ymmärtämiseen perustuu mm. se, missä järjestyksessä kurssin asiat tulisi opettaa. Käsitteiden ymmärtäminen tukee tietenkin myös fysiikan ”kokonaisuuden” ymmärtämistä.

Voisiko käsitekartat auttaa fysiikan käsitteiden koherenssin ymmärtämisessä?

  • Kyllä voi. Jos on hyvin tehty käsitekartta.

Mitkä asiat tukevat fysiikan oppimista ja mitkä vaikeuttavat?

  • Fysiikan oppimista voi tukea se, että fysiikka liittyy hyvin pitkälti käytäntöön. Jotkut ymmärtävät fysiikkaa ja pitävät siitä juuri tämän käytännöllisyyden Lisäksi hyvä matematiikan osaaminen tukee fysiikan opiskelua, sillä varsinkin yliopistofysiikka on hyvin teoreettista ja laskupainotteista, eikä juurikaan käytännön läheistä. Edellisten lisäksi tietenkin hyvä opettaja voi innostaa ja inspiroida opiskelijoita ja sekä heidän kiinnostus vaikuttaa fysiikan oppimiseen. Myös riittävä avunsaanti on tärkeää. Jos ei osaa tehtäviä eikä niihin saa mistään apua mistään, voi motivaatio laskea aika nopeasti.
  • Vastaavasti fysiikan oppimista voi vaikeuttaa kiinnostuksen puuttuminen, fysiikan hyödyllisyyden ymmärtämättömyys, huono opettaja, riittämätön avunsaanti, huono matematiikan osaaminen jne.

Mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä fysiikanopettajilla? Millainen on hyvä fysiikanopettaja?

  • Selkeä selitystapa, asioiden ”oikeassa järjestyksessä” käynti (eli että uudet asiat pohjautuvat aina edellisiin, jolloin ne on helpompi sisäistää), helposti lähestyttävä eikä turhaudu, jos jotakin asiaa kysyy kymmenettä kertaa, vilpittömästi apuaan tarjoava, osaa tehdä asiasta kuin asiasta mielenkiintoisen, jne.

Millainen on hyvä fysiikanopettaja?

  • Asiantunteva, osaa selittää ja puhua selkeästi ja ymmärrettävästi, apuaan tarjoava ja helposti lähestyttävä, osaa keskittyä olennaiseen ja painottaa sitä, tarinoiva, paljon esimerkkejä antava, kiinnostunut itse asioista, innostava, osaa tehdä asiasta mielenkiintoisen, jne.

Risuja/ruusuja Helsingin yliopistossa fysiikan opettamisesta?

  • Mielestäni laitoksella opetus on ihan hyvää. Laskuharjoitussysteemi on mielestäni hyvä ja pajaohjaus on suuri plussa. Luentojen hyödyllisyys riippuu aika paljon luennoitsijasta. Kaikilla on kyllä hyvä asiantuntemus, mutta kaikilla ei ole erityistä ”pedagogista taustaa”, mistä syystä opetus ei aina välttämättä ole pedagogisessa mielessä parhaimmistoa. Osa luennoitsijoista ovat tässäkin asiassa kuitenkin hyviä.

 

Oli mielenkiintoista vaihtaa näkökulmaa. Saimme myös sisäpiirin tietoa siitä, että mitä fysiikan opettajaksi opiskeleminen voi olla yliopistossa. Tämä antoi meille uuden näkökulman myös omaan nimikkotutkimukseemme, ja auttoi ymmärtämään sitä paremmin sekä ymmärtämään sen tärkeyden.

Kiitos tuhannesti haastateltavalle, joka kiireisestä aikataulustaan huolimatta, vastasi kysymyksiimme!J

Tämän postauksen idean saimme Ryhmältä 5 ”Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake”, heidän postauksestaan ”Kokemuksia kentältä”. Fysiikan opettajat kiittävät ryhmää 5 ideasta, ja suosittelevat myös muita lukemaan postauksen ”Kokemuksia kentältä”!

 

– Fysiikan opettajat

5 thoughts on “Näkökulman vaihto

  1. Todella mielenkiintoista lukea tulevan opettajan näkökulmasta ajatuksia fysiikan opettamisesta ja opiskelusta. Olitte kehitelleet kysymykset hyvin ja lukija saa kokonaisvaltaisen käsityksen fysiikan opiskelusta niin yliopistossa kuin kouluissa. Erityisen kiinnostavaa on kuulla minkälainen on hyvä fysiikan opettaja ja kuinka käytännössä fysiikkaa opetetaan. Tämä on tärkeää tiedostaa, jotta saadaan oppilaita kiinnostumaan fysiikan opiskelusta. Rehellinen, kiehtova ja onnistunut haastattelu! Kiitos! 🙂

    -Silja
    Ryhmä 5, ”Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake”

  2. Heippa! Multakin tää postaus saa plussaa, oli mielenkiintoista lukea. Haastattelustanne käy ilmi koherenssin (yhtenäisyyden) ja asioiden välisten yhteyksien ymmärtämisen tärkeys, ja on hauska huomata yhteys P.3 kurssin viimeisimpään luentoon, jossa käsiteltiin hyvän opetuksen ja oppimisen käsitteitä. Ainakin itsellä ymmärrys kokonaisuuksien ymmärtämisestä ja ymmärtämisen tärkeydestä konkretisoituu parhaiten näin, kun käsite(koherenssi) muuttuu merkitykselliseksi tutkimuksessanne.

    t. Jasmin/Yliopisto-opettajat

  3. Kiitos palautteista, meistäkin oli mukava kuulla opiskelijan näkemyksiä! Huomasimme myös P3 kurssin luennolla kokonaisuuden merkityksen yksittäisten käsitteiden sijaan, luennolla mainittiinkin fysiikka esimerkkinä 😉

  4. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Oli mukava huomata, että haastateltavanne vaikutti pitävän opettajien pedagogisia taitoja tärkeinä. Meidän kasvatustieteen opiskelijoiden kesken olemme varmaankin melko yksimielisiä siitä, että opettajan pedagogisilla taidoilla on merkitystä opetuksen laadussa. Olen kuitenkin miettinyt, olisiko juuri esimerkiksi luonnontieteiden opiskelijoiden mielestä opettajassa tärkeintä alan asiantuntijuus, ja olisiko pedagogiset taidot heidän mielestään vähemmän tärkeitä. Haastateltavanne tosin opiskelee aineenopettajaksi, joten hänen voikin olettaa arvostavan myös pedagogisia taitoja. Mielenkiintoista olisikin kuulla eri alojen opiskelijoiden mielipiteitä asiasta. Ainakin eräs lukioni pitkän matikan opettaja oli monien opiskelijoiden suuressa arvostuksessa, vaikka itse en kokenut oppivani hänen tunneillaan. Hänellä oli kyllä valtava tietämys matematiikasta, mutta pedagogisista taidoista ei voinut sanoa samaa.

  5. Nämä haastattelut kyllä mainioita ideoita!
    Hienosti antoi uudenlaista näkökulmaa aiheeseenne. Mielenkiintoisinta mielestäni juurikin tuo, että välttämättä kaikki luennoitsijat eivät pedagogisessa mielessä parhaimmistoa haastateltavan mielestä. Joten täysin ymmärrettävää, että tehtäviä tulee tehtyä ilman luentoja. Mielenkiintoista olisi tosiaankin tietää, miten yleinen mielipide tämä on opiskelijoiden keskuudessa.
    – Monica/Eriarvoiset

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *