Käsitekartat apuna oppimisessa ja opettamisessa

Tutkijamme Nousiaisen tutkimus on käsitellyt fysiikan aineenopettajaksi opiskelevien käsitteiden koherenssia, mitä on tutkittu käsitekarttojen avulla. Tutkimuksessamme on esiintynyt siis vaikean näköisiä käsitekarttoja solmuineen ja linkkeineen. Sen näköisiä käsitekarttoja, joita itselle ei välttämättä koskaan ennen ole tullut edes vastaan, tai minkä näköisiltä meidän tekemämme käsitekartat eivät läheskään ole näyttäneet. Ajattelimme siksi nyt syventyä enemmän tähän käsitekarttojen ihmeelliseen maailmaan.

Kuten kaikki varmaan tietävätkin, ovat käsitekartat erilaisia graafisia kaavioita, joilla esitetään aihepiirejä tai käsitteistöjä. Käsitekartat auttavat havainnollistamaan tekstin sisältöä, käsitteitä, käsitteiden välisiä suhteita ja niiden muodostamia kokonaisuuksia esimerkiksi juuri analyysia, tai vaikkapa opiskelua varten. Niitä käytetään kuvailemaan tietyn aihepiirin tietorakennetta, eli kokonaisuutta, joka muodostuu keskeisistä käsitteistä ja käsitteiden välisistä relaatioista, eli riippuvuuksista. Käsitekartoissa käsitteet on yhdistetty linkein kuvaamaan käsitteiden välisiä riippuvuuksia ja suhteita. Hierarkkisen tietorakenteen käsitekarttoihin muodostaa käsitteiden ja linkkien sijoittelu. Käsitekartta on helppo sekoittaa mindmappiin, eli miellekarttaan, mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Miellekartta on enemmänkin ideointia varten suunniteltu esitysmuoto.

Nimikkotutkijamme Maija Nousiainen suositteli meille käytettäväksi ohjelmaa nimeltä ”CmapTools”, joka on maksuton ohjelma käsitekarttojen laatimiseen.

Käsitekartat ovat toimineet tutkimuksemme aineistona ja niiden tärkein tehtävä oli osoittaa koherenssia käsitteiden oppimisessa. Oleellista tutkimuksessa oli fysiikan käsitteiden väliset yhteydet, joita kuvattiin eripaksuisilla viivoilla. Näin ollen mitä paksumpi viiva kahden käsitteen välillä on, sitä vahvempi on niiden välinen yhteys. Viivat kuvastavat täten hyvin sitä, miten vahvasti eri käsitteet ovat opiskelijoiden mielestä yhteydessä toisiinsa, mikä taas kertoo opiskelijoiden tietojen koherenssista. Käsitekarttoja analysoidessa hyvänä ominaisuutena pidettiin myös sitä, jos kolme eri käsitettä muodostivat ns. “kolmikulman” eli ne ovat kaikki jollain tapaa yhteydessä toisiinsa. Alla esimerkkinä tutkimuksessamme esiintynyt käsitekartta.

kuva

Mitä mieltä te olette käsitekartoista apuna oppimisessa? Entä opetuksessa? Oletteko itse käyttäneet käsitekarttoja tukena opiskelussa ja olette huomanneet niistä olevan hyötyä? Jos ette niin miksi?

Nyt me fysiikan opettajat toivotamme teille kaikille oikein hyvää viikonloppua ja mukavia AKK:n vuosijuhlia! 🙂

11 thoughts on “Käsitekartat apuna oppimisessa ja opettamisessa

  1. Käsitekartat ovat loistavia visuaalisille oppijoille sekä sellaisille jotka oppivat itse tekemällä pelkän kuuntelemisen sijaan. Käsitekartoilla voi myös hyvin reflektoida omaa oppimistaan. Itse en ole kovin hyvä käsitekarttojen tekijä, mutta muistan kuinka yläasteella opettaja havainnollisti jotakin vaikeaa asiaa käsitekartan avulla ja hahmotin asian heti paremmin. 🙂

    Tästä on saattanut jo olla puhetta, mutta: jos tutkimuksen käsitekartat olivat todella laajoja ja monimutkaisia, kokivatko opiskelijat ne kuitenkin hyödyllisinä verrattuna heidän aikaisemmin käyttämiin opiskelutekniikoihin?

    Vilma/Kympin tytöt

    • Minun mielestäni tutkimuksessa, eikä Maija Nousiaisen kanssa ollut puhetta siitä, kuinka opiskelijat itse kokivat ne. Täytyy kuitenkin vielä varmistaa tämä muulta ryhmältä!

      Maija Nousiainen on käyttänyt käsitekarttoja opetusmetodinaan tutkimuksen ulkopuolellakin.

      Käsitekarttojen laajuus ja monimutkaisuus ovat enemmänkin meidän omia näkemyksiä, mutta veikkaisin opiskelijoille niiden näyttäytyvän paljon helpompina kuin meille, sillä heidän alaansahan tuo fysiikka on. He ovat saaneet työstää käsitekarttaa koko kurssin ajan ja heidän on täytynyt osata kuitenkin perustella tekemänsä työ.

      Loistava kysymys kuitenkin, ehkä voisimme hyödyntää sitä tulevassa tutkijatentissämme! 🙂

  2. Moi!
    Mielestäni käsitekartat ovat varmasti tehokas ja selkeä tapa jäsentää omaa ajattelua, ja myös ymmärtää asioiden yhteyksiä. Olen samoilla linjoilla kuitenkin edellisen kirjoittajan kanssa siitä, että en ole itse kovinkaan hyvä tekemään käsitekarttoja ja sen vuoksi en niitä juurikaan käytä opiskeluni tukena. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kokeilla opetella jotakin uutta asiaa käsitekarttojen avulla ja katsoa onko oppimiseni tehokkaampaa ja ymmärränkö asioiden välisiä yhteyksiä helpommin. Iina – Heikkoudet

    • Samaa itse olen ajatellut! Eiköhän vain tekemällä oppisi itsekin taitavammaksi käsitekarttojen tekijäksi ja osaisi sitten hyödyntääkin niitä oppimisessa paremmin, erityisesti juuri noiden yhteyksien kohdalla.

  3. Vakava aineistoa lukiessani tein piirroksia, joita ehkä voisi kutsua käsitekartoiksi. Opittavan asian hahmottaminen visuaalisesti auttaa monia omaksumaan tiedon. Eräs erityisopettaja kutsui tällaisia henkilöitä excel-ihmisiksi. Kovin monimutkaiset kartat ovat toki eriasia, kuin selkeät piirrokset tai exceliin tehty kaavio. Tuo blogissanne oleva kuva, joka voisi olla kartta Hong Kongin maanalaisesta, näyttää painajaismaiselta, mutta tilanne olisi varmaan toinen, jos sen olisi tehnyt itse.

    • Onpa mielenkiintoinen näkemys tuo karttojen piirtäjien excel-persoonallisuus! Itse olen kokenut aina olevani excel-ihmisen vastakohta, mutta käytän paljon sekä käsitekarttoja että mindmapeja. Tässä on minulla selkeästi reflektion paikka!

      Mielestäni kartan sekavuus muiden silmissä ja sen avautuminen itselle on yksi käsitekartan parhaista ominaisuuksista. Koen asiat jollakin tavoin henkilökohtaisempana kun olen saanut ne ikään kuin siihen muotoon ja järjestykseen, jossa ne aivoissani ovat.

  4. Mielestäni käsitekartat auttavat juuri silloin kun ne tekee itse tai seuraa vierestä kun joku toinen niitä piirtää. Valmis käsitekartta ei ainakaan minua useinkaan ole auttanut. Vakavassa tein paljon omia karttoja, jotka lähtivät rönsyilemään suuntaan sun toiseen, muut eivät niistä pahemmin ymmärtäneet (lieneekö syy huonon käsialan?), mutta koin itse ainakin oppineeni jotain. 🙂 Värit ja yksinkertaiset kuviot/mallit ovat myös hyvä tapa selkeyttää oppimista.

    Hilla/Heikkoudet

  5. Käsitekartat mielestäni hyviä kun täytyy juurikin yhdistellä asioita toisiinsa ja niiden välisiä yhteyksiä hahmottaa. Itse kuitenkin hiukan laiska niitä käyttämään opiskelun ohessa, ainakaan nyt yliopisto opiskelussa. Lukio aikoina kyllä ahkerasti tein, sillä ne auttoivat hahmottamaan paremmin. Pitääpä ottaa taasen ahkerampaan käyttöön :p
    – Monica/Eriarvoiset

  6. Mielestäni käsitekartat ovat hyvä apu isojen kokonaisuuksien hahmottamisessa ja pienemmäksi pilkkomisessa, mutta nimenomaan silloin kun tekee kuvion itse ja selittää sekä järjestää sen siten, että itse ymmärtää. Itselle ei ole ollut apua valmiin käsitekartan katsomisesta koska kuvion tekemisen ja asioiden yhdistelyn prosessi jää piiloon.

    Anna Delis/Mystiset asiantuntijat

  7. Käytän käsitekarttoja satunnaisesti apuna, mutta voisi niitä varmasti enemmänkin hyödyntää. Lukion psykologian tunnilla niitä tuli tehtyä myös opettajajohtoisesti. Olen ehdottomasti samaa mieltä edellisten kanssa, että itse tekeminen on se juttu. Asiat jäävät paremmin mieleen, kun joutuu aktiivisesti pohtimaan, mikä on ala- ja mikä yläkäsite ja millaisia yhteyksiä käsitteiden välille muodostuu. Joskus piirrän myös ihan perinteisiä kuvia oppimisen tueksi, mutta se on toinen tarina. 🙂

  8. Itse käytän käsitekarttoja nykyään paljonkin opiskelussa. Olen visuaalinen oppija ja opin parhaiten itse tekemällä ja työstämällä tietoa. Myös asioiden yhteyksien hahmottaminen helpottuu mielestäni ajatuskarttojen avulla. Opin käyttämään ajatuskarttoja oikeastaan vasta lukiessani Vakava-kokeeseen, mutta sen jälkeen niitä onkin tullut hyödynnettyä paljon. CmapToolsia olen myös kokeillut, mutta itse olen kokenut, että käsin kirjoittaminen toimii minulla paremmin ja käsitekartat ovat paljon eläväisemmän näköisiä kuin koneella tehdyt.
    Erika/Eriarvoiset

Leave a Reply to Monica M Åhman Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *