Arvio tutkijatentistä 25.11.2016

Emme Rikun kanssa valitettavasti päässeet paikalle itse tutkijatenttiin, mutta pääsimme katsomaan videoidun tentin myöhemmin. Videota katsoessa toivoimme kyllä, että olisimme olleet paikalla! Tenttiin kulminoitui hienosti koko syksyn mittainen ryhmätyömme Auli Toomin tutkimuksen parissa. Tutkijatenttiä suunniteltiin huolella useissa tapaamisissa ennen itse tenttiä. Osallistuimme Rikun kanssa tenttisuunnitelman tekemiseen ja arvioimmekin tenttiä suhteessa suunnitelmaan ja koko ryhmämme odotuksiin.

Tutkijatenttisuunnitelmassamme olimme jakaneet kysymykset kolmeen kohtaan: aineisto, teoreettinen malli sekä tulokset ja jatko. Tentissä ryhmämme noudattikin mielestämme hyvin suunnitelmaa, alussa ehkä jopa liiankin orjallisesti kommentoimatta sen kummemmin Toomin vastauksia. Kolmen ensimmäisen kysymyksen jälkeen ryhmämme kuitenkin selvästi rentoutui ja tutkijatentti muuttui keskustelevampaan suuntaan. Lisäkysymyksiä esitettiin ja viitattiin Toomin aikaisempiin kommentteihin.

Ryhmämme esittämissä kysymyksissä näkyi kurssin aikana kertynyt asiantuntijuus. Ryhmän kysymykset eivät mahdollistaneet kyllä tai ei vastauksia, mikä näkyi tutkijan vastausten seikkaperäisyytenä. Ajoittain vastaukset hivenen rönsyilivät, mutta vastauksista osattiin kuitenkin poimia oleellinen informaatio ja jopa esittää sen pohjalta tarkentavia kysymyksiä. Kysymys teoreettisen mallin yleistettävyydestä oli tutkijan mieleen ja Toomin vastaus laadullisen tutkimuksen tulosten yleistämisen rajallisuudesta oli selkeä. Toom kertoi hänen kehittämänsä mallin olevan sekä tarpeellinen että yleisesti käytetty. Edellä mainitussa kohdassa olisi ryhmä voinut kysyä esimerkkiä mallin käytöstä. Toisaalta tutkijamme vastasi realistisesti kysymykseen toteamalla, etteivät tutkijat tiedä, miten heidän tutkimuksiaan käytännössä hyödynnetään, paitsi siltä osin, kuin niihin viitataan muissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Suunnitelmamme keskeinen kysymys oli, miksi juuri didaktinen kolmio valikoitui tutkimuksen teoreettiseksi näkökulmaksi. Toom perusteli didaktisen kolmion käyttöä monella tapaa: didaktinen kolmio sisältää opetuksen peruselementit ja se pohjaa teoreettisesti ja käsitteellisesti vahvaan saksalaiseen traditioon. Ryhmä olisi voinut tässä vaiheessa pyytää tarkennusta, onko saksalainen traditio jotenkin hyväksyttävämpää kuin angloamerikkalainen, varsinkin kun Toom mainitsi, että saksalaisen tradition oppeja on empiirisesti sovellettu hyvin vähän.

Ryhmämme kysymys muiden teoreettisten mallien mahdollisesta käytöstä teki tilaa jatkokysymyksille, joita ei kuitenkaan esitetty, kenties ajan puutteen takia. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten Toomin kehittämät vaihtoehtoiset teoreettiset mallit olisivat vaikuttaneet tutkimuskysymykseen ja lopulliseen malliin hiljaisesta pedagogisesta tietämisestä.

Tutkijamme mielestä mielenkiintoinen kysymys oli: ”Miten didaktinen kolmio rajoitti tutkimustulosten tulkintaa?”. Vastaus tuki ryhmämme aikaisempia pohdintoja, siitä että didaktinen kolmio suuntaa tutkijan katseen käytäntöön ja opettajan toimintaan opetustilanteessa. Toom totesi tentissä, että didaktinen kolmio rajoitti aineiston tulkintaa itse asiassa todella paljon, mutta teoreettisten mallien ja näkökulmien tarkoituskin toki on rajata laajaa aineistoa ja fokusoida sen tulkintaa.

Tutkijatenttiä analysoidessamme tuskailimme Aliisan kanssa kilpaa, kuinka mielenkiintoista olisi ollut olla läsnä ”livenä” tapahtumassa. Meistä oli hieman yllättävää Toomin toteamus, ettei persoona vaikuta pedagogiseen hiljaiseen tietoon. Juuri persoonan vaikutusta olimme ryhmän kanssa melko paljon pohtineet, koska Toomin tutkimusartikkelissa siitä ei juuri puhuttu. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla konkreettisia esimerkkejä siitä, missä kaikessa Toomin luomia hiljaisen tiedon malleja on käytetty, vaikka Toom totesikin, ettei tutkija välttämättä juurikaan tiedä siitä, miten hänen tutkimustaan käytännössä hyödynnetään. Toom kuitenkin mainitsi, että hiljaisen pedagogisen tietämisen mallista oli tullut hyvää palautetta. Ryhmä olisi voinut tarttua tähän ja kysyä, millaista palautetta ja mistä.

Nostaisimme vielä esille Toomin puheen opettajankoulutuksesta ja eritoten autenttisten tilanteiden käyttämisestä osana opetusta. Määritelmänsä mukaan hiljaista tietoa on vaikea tunnistaa, saati sitten opettaa ja näin ollen oikeiden opetustilanteiden käyttö luokanopettajien koulutuksessa on hyvä hiljaisen tiedon kartuttamisen keino, johon ryhmämmekin päätyi pohdinnoissaan. Olimme mieltäneet hiljaisen tiedon pääosin positiiviseksi ja sivuuttaneet negatiivisen tai haitallisen hiljaisen tiedon. Tutkijamme kuitenkin esitti hyvän huomion siitä, ettei kaikkea hiljaista tietoa kannatakaan jakaa, sillä hiljainen tieto voi olla myös vahingollisia näkemyksiä ja asenteita. Vastavalmistuneiden opettajien heittäminen suoraan suden suuhun voisi parhaimmillaan mahdollistaa tällaisen haitallisen hiljaisen tiedon muokkaamisen ja koulun vanhojen toimintamallien haastamisen ja kehittämisen. Ehkä opettajankoulutuksessa voisi rohkaista valmistuvia opettajia haastamaan koulujen vanhat ja mahdollisesti toimimattomat toimintatavat.

Kaiken kaikkiaan tutkijatentti oli videoitunakin hyvä oppimiskokemus, vaikka toki parasta olisi ollut olla paikan päällä. Tutkijatentti sujui mielestämme suunnitelmamme mukaisesti, pysyi kohtuullisesti aikataulussa ja tiukka aikataulu huomioon ottaen kaikki olennaiset kysymykset ja vastaukset ehdittiin esittää. Tutkija vastasi rauhallisesti ja yksityiskohtaisesti kaikkiin kysymyksiin. Hän myös jakoi vielä lisätietoa aiheeseen liittyen ja antoi jopa vinkkejä oman tutkielman tekoa varten. Tutkija toi tentin lopussa esille todella hyvän huomion tutkimuksen objektiivisuudesta/subjektiivisuudesta liittyen näkökulman valintaan: tutkimus ei ikinä ole täysin objektiivista! Tutkija joutuu aina tekemään subjektiivisiin käsityksiin perustuvia valintoja esimerkiksi näkökulman/menetelmien suhteen. Tutkijatkin ovat kuitenkin vain ihmisiä.

Tutkijatentin alussa oli aistittavissa hieman jännitystä, mutta ryhmämme selkeästi rentoutui jo muutaman ensimmäisen kysymyksen jälkeen. Ryhmämme toimi melko tarkkaan ennalta suunniteltujen, tasapuolisten roolien mukaisesti ja esitti suunnitellut kysymykset suunnitellussa järjestyksessä. Opponenteilta olisimme toivoneet hieman enemmän kritiikkiä, mutta emme toisaalta itsekään keksi ryhmämme tentistä paljoa kritisoitavaa. Opponentit olivat ilmeisen tyytyväisiä tenttiin ja hyvin kiinnostuneita aiheesta. Videon perusteella voimme kyllä yhtyä opponenttien palautteeseen: tentissä keskusteltiin rauhallisesti ja maltillisesti, palattiin keskustelussa aiemmin ilmi tulleisiin asioihin ja tuotiin myös ajankohtainen HS:n mielipidekirjoitus esille ansioituneesti. Hyvä me!