Aineistoa ja tulkintaa – haastatteluiden havinaa

Saimme tehtäväksemme pohtia kouluvalintaa koskevan tutkimuksemme aineiston hankinnan vaiheita. Tutkimuksen aineistoa kerättiin vuonna 2015 Janne Varjon, Mira Kalalahden ja tutkimusavustajan voimin. Aineiston keruu kesti puoli vuotta ja analyysi toiset puoli vuotta. Tutkimuksen aineisto muodostui kolmen kunnan virkamiesten ja lautakunnan jäsenten haastatteluista. Nämä kunnat kuuluvat Suomen kuuden suurimman kunnan joukkoon ja näissä kunnissa tapahtuu myös kouluvalintaa.

Haastateltavia oli yhteensä yhdeksän, joista kuusi oli kuntien virkamiehiä ja kolme lautakunnan jäseniä. Tutkimukseen osallistuville lähetettiin ensin virallinen kirje postissa, minkä jälkeen haastateltaville soitettiin ja lähetettiin sähköposteja useaan otteeseen. Heitä oli vaikea saada kiinni ja tapaamisia oli haastavaa sopia. Haastateltavia haluttiin myös informoida haastatteluteemoista ennen varsinaista tapaamista, ja heille postitettiin haastattelurunko. Haastattelut tapahtuivat haastateltavien toiveiden mukaisesti, lähinnä heidän kotikunnissaan.

Aineisto koostuu siis kouluviranomaisten teemahaastatteluista. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja ne kestivät noin tunnin. Haastattelut suorittivat Mira, Janne tai tutkimusavustaja, joskaan kaikki kolme eivät osallistuneet samaan aikaan haastatteluihin. Haastatteluiden kysymykset oli jaettu neljään teemaan, jotka rytmittivät haastattelua. Teemat liittyivät esimerkiksi kouluvalinnan vaikutuksiin, hallintaan ja tiedonkeruuseen kunnassa. Seuraavaksi esittelemme jokaisesta teemasta yhden esimerkkikysymyksen.

Teema 1: Millaisena ilmiönä kouluvalinta näyttäytyy kunnassasi?

Teema 2: Millaista tietoa kouluvalinnan vaikutuksista kerätään kunnassasi?

Teema 3: Missä kouluvalinnan vaikutuksista keskustellaan kunnassasi?

Teema 4: Miten kouluvalinnan vaikutuksia ennakoidaan kunnassasi?

Aineistolla pyrittiin vastaamaan tutkimusongelmaan eli siihen, mitä sosiaalisia tuottoja ja kustannuksia kouluvalinnasta syntyy. Tarkastelun kohteena oli, millaista toimijuutta kunnan kouluviranomaiset luovat puheessaan kouluvalintojen vaikutuksista ja niiden tunnistamisesta sekä hallinnasta. Haastateltavat kuitenkin puhuivat paljon ”kunnan suulla”, eivätkä vastaukset juurikaan poikenneet kunnan virallisesta kannasta kouluvalintapolitiikkaan. Ajattelimme, onko näkökulma tarpeeksi kattava, kun puhutaan kouluvalinnan seurauksista kunnissa. Voivatko virkamiehet ja lautakunnan jäsenet vastata tähän, vai olisiko esimerkiksi kouluilla tai vanhemmilla enemmän sanottavaa aiheesta?

Pohdimme myös, että haastattelut olisi voitu järjestää ”puolueettomalla maaperällä” työpaikan ulkopuolella. Tämä olisi voinut vaikuttaa haastateltavien puhetapaan irtaannuttamalla heidät virallisesta työroolistaan. Mielestämme puhutun kielen käyttäminen aineistona on parempi kuin esimerkiksi pelkkien virallisten asiakirjojen tai puheiden tulkinta, sillä haastattelutilanteessa pienilläkin sanavalinnoilla voidaan ilmaista omia asenteita. Loppujen lopuksi tällaisella aineiston hankintatavalla on päästy hyvin käsiksi tutkittavaan ilmiöön.

 

– Eriarvoiset