Tavoiteorientaatioprofiilit ja niiden yhteys tilannekohtaiseen motivaatioon ja fysiikan päättelytehtävässä suoriutumiseen

Avainsanat: tavoiteorientaatio, tietokonesimulaatio, kiinnostus, motivaatio

Tutkimuksen (The Influence of Achievement Goal Orientations and Task Concreteness on Situational Interest, Tapola, Jaakkola & Niemivirta 2013) tutkimuskysymyksenä oli tavoiteprofiilin ja tehtävän ominaisuuksien vaikutus tilannekohtaiseen kiinnostukseen. Tutkimukseen osallistui 140 peruskoulun opiskelijaa (10-12 vuotiaita) lounaissuomalaisesta peruskoulusta. Opiskelijoista 69 oli tyttöjä ja 71 poikia. Varsinaiseen simulaatioon osallistui 136 opiskelijaa. Aineisto kerättiin 2012 Turussa toimivien tutkijoiden toimesta. Simulaatio on tässä yhteydessä todellisuutta jäljittelevä oppimisympäristö. Simulaatio on v. 2003 kehitetty tietokoneohjelma ja sitä on käytetty aikaisemmissa tutkimuksissa.

Tutkimuksen aineisto koostuu simulaatiosta, ennen simulaatiota kerätystä kyselystä, jossa kartoitettiin oppilaiden tavoiteorientaatioprofiileja sekä kiinnostusta fysiikkaa kohtaan. Simulaatiotilanteessa oppilaat jaettiin satunnaisesti kahteen 68 oppilaan ryhmään, joista toinen ryhmä sai konkreettisen tehtävän ja toinen vähemmän konkreettisen tehtävän. Simulaatio tehtiin pareittain ja itse simulaatio kesti kaksi tuntia. Ennen simulaatiota oppilaat tekivät kokeen, jossa mitattiin heidän aikaisempaa osaamista kuuden tehtävän kautta. Simulaation aikana oppilaiden kiinnostusta mitattiin kolmeen otteeseen arviointiasteikolla 1-7 (7 point-likert scale). Vuorokauden päästä simulaatiosta oppilaat uusivat ennen simulaation tehdyn kokeen, jossa mitattiin oppimista.

Simulaatio oli Electricity Exploration Tool (2003), jossa oppilaat pystyivät hiirtä liikuttamalla rakentamaan virtapiirejä vetämällä hiirellä johtoja, lamppuja ja määrittämällä vastuksia. Konkreettisessa tehtävässä (concrete) oppilas sai välittömän palautteen tehtävän tuloksesta lamppujen kirkkaudesta, kun taas vähemmän konkreettisessa (concreteness fading) tehtävän alussa näkyivät lamput, mutta tämän jälkeen niiden tilalla näkyivät pelkästään vastuksia esittävät luvut.

Kehut:

Tutkimuksessa oli myönteistä sen luotettavuus: Tilannekohtaista kiinnostusta on mitattu kolme kertaa tilanteen aikana sekä aineistonkeruumenetelmät ovat monipuoliset.  Kiinnostus itsessään on vaikeasti tutkittava ilmiö. Siitä huolimatta tutkimuksessa on huomioitu aiheen haastavuus järjestelmällisellä kartoittamisella ja rajaaminen on toteutettu selkeästi. Simulaatio yhtenä aineistonkeruutapana sopii tämän tutkimuksen viitekehykseen. Lisäksi tutkimukseen osallistuneiden määrä vaikuttaa riittävältä.

Kritiikki:

Kritiikkiä tutkimuksesta herää, siitä miksi tutkimukseen on valittu juuri fysiikka ja sähkötyö spesifinä aiheena. Myöskin pohdimme, minkä takia työ tehtiin parityönä, mutta arvioitiin yksilöllisesti. Miten arvioinnissa käy, jos parina on eri tavalla tavoiteorientoitunut pari? Kaipaisimme tarkempaa taustatietoa siitä, miksi tutkimusasetelmaksi valittiin juuri tämä.

 

-Ryhmä 5, “Kiinnostus on oppimisen kannalta turhake”

 

Lähteet:

Tapola, A., Jaakkola, T., & Niemivirta, M. (2014). The influence of achievement goal orientations and task concreteness on situational interest.