STUDENT MOTIVATION AND WELL-BEING

Achievement Goal Orientation Profiles, Temporal Stability, and Academic and Sosio-Emotional Outcomes (2012)

Heta Tuominen-Soinin tekemä tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä (I) osatutkimuksessa selvitettiin, millaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan tunnistaa yhdeksännellä luokalla ja lukiossa ja miten erilaisen tavoiteorientaatioprofiilin omaavat nuoret eroavat toisistaan yleisen ja kouluun liittyvän hyvinvoinnin sekä koulumenestyksen suhteen. Tutkimuksen poikkileikkausaineisto koostui yhdeksäsluokkalaisista (707) ja lukion 2. vuoden opiskelijoista (614) (N=1321). Toisessa osatutkimuksessa (IIa ja IIb) tarkasteltiin tavoiteorientaatioiden ajallista pysyvyyttä ja muutoksia ennen koulutussiirtymiä sekä tavoiteorientaatioryhmien eroja muiden motivaatiomuuttujien ja koulumenestyksen suhteen. Tutkimuksessa tehtiin yhdeksännen luokan aikana kaksi mittausta yhdeksäsluokkalaisille (N=530) sekä kaksi mittausta lukion toisen vuoden opiskelijoille (N=519); ensimmäinen mittaus 2. ja toinen mittaus 3. vuotena. Kolmannella (III) osatutkimuksella täydennettiin aiempia tutkimuksia tarkastelemalla tavoiteorientaatioprofiileja, niiden ajallista pysyvyyttä siirryttäessä toisen asteen koulutukseen, ryhmien eroja kouluun liittyvässä hyvinvoinnissa sekä motivaation ja hyvinvoinnin muutoksia. Yhdeksännen luokan oppilaiden (N=579) ensimmäinen mittaus tehtiin yhdeksännen luokan aikana ja toinen mittaus koulusiirtymän jälkeen toisen asteen koulutuksessa.

Opiskelumotivaatiota tarkasteltiin tavoiteorientaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin henkilösuuntautunutta näkökulmaa ja tutkimukseen osallistujat ryhmiteltiin viiden tavoiteorientaation perusteella. Aikaisempi tutkimus tavoiteorientaatioiden pysyvyydestä on tästä tutkimuksesta poiketen hyödyntänyt lähes aina muuttujasuuntautunutta lähestymistapaa. Malliperustaisella ryhmittelyanalyysillä tutkimusjoukko jaettiin tavoiteorientaatioprofiilien mukaisiin ryhmiin. Alla esimerkkinä yksi kysymys kustakin tavoiteorientaatioryhmästä (Niemivirta):

Oppimisorientaatio: Opiskelen oppiakseni uusia asioita.

Menestysorientaatio: Minulle tärkeä tavoite on menestyä opinnoissa hyvin.

Suoritus-lähestymisorientaatio: Tunnen saavuttaneeni tavoitteeni silloin, kun saan parempia tuloksia tai arvosanoja kuin monet muut opiskelijat.

Suoritus-välttämisorientaatio: Yritän välttää tilanteita, joissa voi epäonnistua tai tulla virheitä.

Välttämisorientaatio: Olen erittäin tyytyväinen, jos minun ei tarvitse tehdä liikaa töitä opiskelun eteen.

Sosio-emotionaalista hyvinvointia mitattiin kouluun liittyvän hyvinvoinnin (koulu-uupumus), koulumenestyksen (keskiarvo), yleisen hyvinvoinnin (itsetunto, masentuneisuuden oireet) ja motivaation (epäonnistumisen pelko, luovutusherkkyys, merkitys, vaivannäkö, rasittavuus, edistyminen) keinoin. Alla esimerkki koulu-uupumusta luokittelevista kysymyksistä (Salmela-Aro & Näätänen):

Uupumisasteinen väsymys: Murehdin opiskeluasioita paljon myös vapaa-aikana.

Kyynistyneisyys: Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni opiskelua kohtaan.

Riittämättömyyden tunne: Minusta tuntuu, että minulla on yhä vähemmän annettavaa opinnoissa.

Tutkimus on osa vuonna 2003 alkanutta ja edelleen jatkuvaa FinEdu -seurantatutkimusta, jossa arvioitiin kyselylomakkeiden avulla koko ikäryhmän – noin 15-vuotiaiden peruskoululaisten ja 17-vuotiaiden lukiolaisten – motivaatiota ja hyvinvointia 90 000 asukkaan itä-suomalaisessa kaupungissa. Tutkimus on pääosin Suomen Akatemian sekä Jacobs säätiön rahoittama Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyöhanke. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimukseen värvättyjen koulujen yhdyshenkilöiden (opettajat ja oppilaanohjaajat) avulla. Oppilaita informoitiin ennen tutkimukseen osallistumista luottamuksellisuudesta ja vapaaehtoisuudesta sekä siitä, että vain tutkija voi identifioida kyselyyn vastaajat. Samalla tuotiin esille, että lomakkeiden kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Kyselyihin vastattiin koulussa oppituntien aikana. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2004 tammi- ja toukokuussa sekä vuoden 2005 tammikuussa. Mittausten kestot vaihtelivat 4 kuukaudesta 12 kuukauteen. Vastausaktiivisuuteen on pyritty vaikuttamaan tietoisesti, joten kato on jäänyt melko pieneksi.

Tutkimuksen tekijä on perehtynyt aihealueen tutkimukseen ja teoriaan monipuolisesti. Samoin ennen varsinaista tutkimusta tehty pilottitutkimus aiheesta (eri paikkakunta, 561 peruskoulun 9. luokkalaista) sekä tutkimushankkeessa aluksi kolme vuotta tutkimusapulaisena toimiminen ja alusta asti tutkimuksen suunnittelu- ja keräämistyössä mukana oleminen näkyvät tutkijan laaja-alaisena perehtyneisyytenä myös tutkimusaineistoon. On kysytty oikeita kysymyksiä, sillä tutkimusaineiston luokittelu, jäsentäminen ja tulkinta on selkeää. Tutkimusaineistoon pohjautuen on saatu uutta tietoa motivationaalisista ja hyvinvoinnin haasteista. Tutkimustulosten perusteella on herännyt lukuisia uusia jatkotutkimusta vaativia kysymyksiä, mikä kertoo omalta osaltaan tutkimusalueen ajankohtaisuudesta ja tärkeydestä. Tulokset ovat myös sovellettavissa hyvinvoinnin lisäämisen, interventioiden ja palvelujen sekä käytännön koulutyön suunnittelussa. Toisaalta tutkimukseen osallistujista 99% on ollut suomenkielisiä; voisiko tutkimuksen mittareita sekä tutkimustuloksia soveltaa myös monikulttuurisempiin viiteryhmiin ja oppimisympäristöihin?

Vaikka aineisto on alueellinen, laaja ja koko ikäluokkaan kohdistuva tutkimus mahdollistaa tulosten yleistettävyyden ja vastaa mielestämme muilta osin tutkimuksen perusjoukkoa. Kyselylomakkeiden ongelmallisuutta on vähennetty tiedustelemalla lomakkeella samaa asiaa useasti ja eri tavoin. Kysymykset ovat selkeitä, yksiselitteisiä ja harkittuja, vaikka vastaajien tulkinnoissa samoihinkin kysymyksiin lienee aina vaihtelevuutta. Myös vastaajien kehitysvaihe tuo omia haasteita kaikilla mittaustavoilla. Ryhmässämme keskusteltiin, miten reliabiliteettiin vaikuttaa esim. sukupuolen kysyminen heti alkuun; vaikuttaako se vastaajan tapaan samaistua stereotyyppisesti tiettyyn sukupuoleen? Sisäisen yhtenäisyyden arvioimisessa tunnuslukuna on käytetty kaikilla muuttujilla Cronbachin alfaa. Käytettävissä on ollut myös standardoituja kysymyspatteristoja, Niemivirralta useita ja Salmela-Arolta mm. EDA ja SDI  sekä DEPS-10, jonka ovat kehittäneet Salokangas, Stengård ja Poutanen.

Tutkimusmenetelminä käytettiin mm. pitkittäisaineiston konformatiivista faktorianalyysiä (CFA), LCFA, malliperustaista ryhmittelyanalyysiä, LPA, ja ISOA -menetelmää, konfiguraalista frekvenssianalyysiä (CONFA) sekä ANOVAa ja ANCOVAa. Näistä saamme varmaankin kuulla jatkossa lisää.

Kympin tytöt