Aineistosta
Juutin (2013) artikkelin “The Lifeworld Earth and a Modelled Earth” aineistona on Vosniadoun ja Brewerin (1992) tutkimuksessa kerätty haastatteluaineisto ja heidän tekemänsä tutkimus. Haastattelumateriaali koostui yhdysvaltalaisten alakouluikäisten lasten haastatteluista. Vosniadoun ja Brewerin artikkeli on erittäin tunnettu tutkimus, jota on siteerattu yli 1000 kertaa. Lisäksi artikkeli on erittäin hyvin kirjoitettu ja yleisesti hyväksytty. Juuti itse oli törmännyt artikkeliin tehdessään Pro gradu -tutkielmaansa, ja häntä häiritsi huomattavasti tutkimusasetelma ja haastattelumenetelmät. Hän päätti uudelleenanalysoida haastattelutuloksia fenomenologisen eli kokemuksellisen filosofian näkökulmasta. Juuti on omaan artikkeliinsa poiminut Vosniadoun ja Brewerin haastattelututkimuksesta muutamia otteita.
Tutkimusongelmasta
Juuti haluaa osoittaa, että aikaisemman tutkimuksen haastattelut ovat johdattelevia. Vosniadou ja Brewer eivät esimerkiksi antaneet tilaa lapsen omalle kokemukselle vaan asettelivat kysymykset olettaen, että lapset vastaavat tutkijoiden alkuperäisen hypoteesin mukaisesti.
Juutin mielestä ei ole myöskään olennaista opettaa lapselle, että Maa on pyöreä, vaan antaa lapsen itse kokea maailma sellaisena kuin se on. Hän pyrkii tutkimuksellaan tuomaan esille sen, että lapsen kokemusmaailman kautta voidaan opettaa tiedettä. Lasten tiedekasvatuksen ei kuulu lähteä liikkeelle abstrakteista käsitteistä vaan enneminkin tulisi keskittyä käytännöllisiin asioihin. Esimerkiksi vedestä puhuttaessa ei tarvitse mainita sen koostuvan atomeista ja molekyyleistä, vaan keskittyä ennemminkin siihen, miten ja miksi vesi jäätyy.
Ilmiöistä tulisi puhua myös oikeilla termeillä. Esimerkiksi pukemistilanteessa lasta ei tulisi kehottaa laittamaan päälle lämmintä villasukkaa, koska villasukka itsessään ei lämmitä, vaan toimii eristeenä.
Aineistonhankinnan instrumentit
Juuti uudelleen analysoi Vosniadou & Brewerin tutkimuksen aineistoa, jossa hän luokittelee haastattelun aineiston käsityksiin maasta elämismaailman ja mallinnetun maan näkökulmista. Esimerkkejä lasten käsityksistä maasta ovat: Pallomalli, Lasten keinotekoiset mallit Maasta, Levymalli, Neliömalli ja Kahden Maan malli (Maa planeettana ja Maa, jonka päällä ollaan).
Kriittinen pohdinta
Juutin hyödyntämällä aineistolla on erinomaisesti ja täsmällisesti tutkittu ilmiötä. Juutin todistusvoima on ilmiömäinen, hän vakuuttaa lukijansa täydellisesti, jolloin jatkokysymyksiä ei juurikaan nouse.
Toisaalta Juutin tutkimus herättää kysymyksen siitä, voidaanko empiiristä ja teoreettista ulottuvuutta täysin erottaa toisistaan. Jos puhutaan ainoastaan empiriasta ja lähdetään pääasiallisesti kokemuksen kautta liikkeelle, voi tulos olla kaoottinen. Jos taas empiria liitetään teoriaan, voivat tutkimustulokset olla parempia, jolloin tutkittavasta asiasta saadaan laajempi kuva.
Ilmiömäisyys on vahvasti läsnä tässä blogikirjoituksessa! Erinomaisen mielenkiintoinen aihe ja tutkija on selkeästi tehnyt teihin suuren vaikutuksen vakuuttavilla argumenteillaan.
Juutin tutkimus näyttäisi nojaavan fenomenologiseen filosofian suuntaukseen, joten on luontaista, että kysymyksiä herää. Yleisesti empirian liittäminen filosofiseen pohdintaan voi olla ongelmallista, koska lähtökohtaisesti filosofisessa metodissa ei käsityksiä testata empiirisesti, vaan puhtaasti ajatuksellisin keinoin, argumentoimalla (Puolimatka T., 1999, s. 23). Toisaalta pelkän empirian varaan ei voi rakentaa tutkimusta, koska ilman tieteellistä (teoreettista) viitekehystä se on vain kasa kokemusperäistä tietoa. Ehkä tutkimus ei kuitenkaan ole niin filosofisluonteinen kuin annan itseni ymmärtää. mutta filosofisessa argumentoinnissa empirian ja teorian erottamisessa ei nähdä mitään ongelmaa, vaan se on jopa toivottavaa.
Lämmittävän sukan ja eristävän sukan ero on nostettu hienosti esille. Näistä asioista on hyvä muistuttaa, koska arkeen kuuluu paljon ilmiöitä, jotka ovat saaneet vääränlaisia ja paljon käytettyjä ilmauksia. Yhtenä esimerkkinä tulee mieleeni “teen keittäminen”.
Lähde:
Puolimatka, Tapio. (1999). Kasvatus ja filosofia. Jyväskylä: Kirjapaino Oy.
Mikko / Ryhmä 8.