4. oppimistehtävä, Ryhmä 7, liikuntaryhmä

Olemme perehtyneet osaan suuremmasta tutkimushankkeesta, joka kulkee nimellä Orientaatioprojekti. Kyseisestä projektista löytyy tietoa Jyrki Reunamon blogista. Olemme ryhmämme kanssa tutustuneet pääasiassa artikkeliin Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana, joka on syntynyt osana Orientaatioprojektia.

Tutkimuksessa tapahtunutta havainnointia on tehty pitkällä aikavälillä. Tälläkin hetkellä kerätään aineistoa ja joka arkipäivä saadaan noin 600 havaintoa. Käsittelemämme artikkelin aineistonkeruu sijoittui vuoden 2015 tammi- ja toukokuun välille. Havainnointia suoritettiin 165 päiväkodissa, 13 kunnassa. Havainnoitavia lapsia oli yhteensä 2889 ja havainnointikertoja 60454. Jokaisessa päiväkotiryhmässä havainnointia suoritettiin seitsemänä arkipäivänä neljä tuntia kerrallaan (kello 8-16 välillä).

KyselylomakeTutkimusta varten koulutettiin 200 observoijaa, jotka kirjasivat omat havaintonsa valmiille lomakepohjalle tutkittavasta lapsesta viiden minuutin välein. Jokaisella observoijalla on seurattavanaan viisi lasta, joista kaikista he kirjaavat lomakkeelle tiedot erikseen. Lomake on sähköinen ja sitä täytetään tabletilla tai älypuhelimella. Observoijalla on kuitenkin käytettävissään myös paperinen hätävaralomake siltä varalta, että verkkoyhteys ei toimi. Ohessa esimerkkikuva osasta lomaketta.

Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen (2011, s. 115) esitettävät, että aineiston keräämistä varten on syytä suunnitella havainnointilomake, mikä tekee havainnoimisesta systemaattista. Kyseisessä tutkimuksessa oli käytössä erittäin kattava lomake, jonka avulla saatiin yksityiskohtainen ja laaja aineisto.

Tutkimuksen aineisto on syötetty tableau-ohjelmaan, joka muodostaa tiedoista valmiita, eri tietojen mukaan jäsenneltyjä taulukoita. Taulukosta käyvät ilmi muun muassa toiminnan aika, kuormittavuuden määrä ja liikkumisen muoto. Taulukkoa voi tarkastella eri näkökulmista riippuen siitä, mitä halutaan saada selville. Toiveena olisi saada taulukko tulevaisuudessa yleiseen käyttöön. Tällä hetkellä vain tutkimuksessa mukana olevat kunnat voivat tarkastella sitä.

Tutkimuksessa on tavoitteena selvittää mahdollisimman pätevästi, mitä lasten arjessa varhaiskasvatuksessa tapahtuu. Sen jälkeen tämä tieto jaetaan varhaiskasvattajille, jotka kehittävät toimintaansa tämän tiedon pohjalta. Tämän jälkeen voidaan katsoa, miten kehittämistoiminta on onnistunut.

Käsittelemässämme artikkelissa Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana aineistolla on pyritty selvittämään lasten liikkumisen määrää ja eroja sekä yksilö- että ryhmätasolla. Ongelmana on, että erot lasten liikkumisen välillä ovat huomattavia. Osa lapsista liikkuu hyvin paljon, osa ei taas lähes ollenkaan. Myös päiväkotien välillä on suuria eroja. Olisikin tärkeää saada selville ketkä lapsista eivät liiku, jotta päiväkotien liikuntatottumuksia osattaisiin kehittää kaikki lapset huomioon ottaviksi.

Tutkimuksen aineisto on todella laaja, mikä lisää tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Luotettavuutta lisää myös observoijat, joilla on samansuuntaiset lähtökohdat tehdä havaintoja. Observoijat ovat käyneet läpi tarkan koulutuksen. Heillä on ollut ensin yhden päivän koulutus, jonka jälkeen kaksi kuukautta harjoittelua. Harjoittelun jälkeen on vielä pidetty toinen koko päivän koulutus. Näiden koulutusten jälkeen observointitaidot päivitetään puolivuosittain järjestettävillä päivän koulutuksilla.

Tällaisessa havainniointitutkimuksessa on aina riskinä se, että observoijan läsnäolo vaikuttaa vääristävästi kohteen toimintaan. Emme kuitenkaan usko, että tässä tutkimuksessa näin on käynyt, sillä henkilökunnalla ei ole mitään syytä muutta toimintaansa tarkkailijan takia. Tutkimustilanne ei luultavasti ohjaa päiväkodin toimintaa normaalista poikkeavaksi, sillä observoija on päiväkodissa tarkkailemassa kaikkea toimintaa, ei ainoastaan liikunnallisia tuokioita. Myöskään lapset eivät ole tietoisia siitä, mitä havainnoija on päiväkodissa tarkalleen tekemässä. Lapset eivät tiedä kuka on havainnoitava lapsi tai mitä havainnoija käytännössä havainnoi.

Aineiston laajuus herättää kysymyksen siitä, ehditäänkö kaikkea tätä aineistoa tulkita ja käyttää hyödyksi. Myös tutkimuksen rahoitus on aiheuttanut kysymyksiä. Saimme selville, että kunnat ovat pitkälti rahoittaneet oman osuutensa. Rahoitustapoja on kuitenkin vuosien varrella ollut monia erilaisia. Tällä hetkellä tutkimus saa myös varhaiskasvatuksen valtionavustusta. Pian on taas aika hakea lisärahoitusta.

-Liikuntaryhmä

Lähteet

Reunamo, J. & Kyhälä, A-L. (2016). Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana. Teoksessa A. Sääkslahti (toim.) Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22, s. 54-58.

Ronkainen S., Pehkonen L., Lindblom-Ylänne S. & Paavilainen E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro Oy.

One Reply to “4. oppimistehtävä, Ryhmä 7, liikuntaryhmä”

  1. Hei liikuntaryhmä!
    Teillä on käsillä mielenkiintoinen tutkimusaihe. Liikkuminen päiväkotipäivän aikana vaihtelee suuresti. Olette tuoneetkin esille kuinka tutkimuksen ongelmana on suuret erot lasten liikkumisen välillä ja tämän vuoksi tuloksia on varmasti vaikea yleistää.
    Toisaalta tutkimuksen myötä varhaiskasvattajat pysähtyvät ehkä miettimään miksi heidän päiväkodissaan lapset liikkuvat paljon tai vastaavasti miksi eivät liiku?
    Olisi mielenkiintoista kuulla enemmän miten havainnoijat toimivat ryhmässä havainnoidessaan lapsia? Lapset reagoivat tarkkailuun tai ylipäänsä vieraaseen aikuiseen varmasti jotenkin, vielä varmemmin temperamentiltaan herkät lapset, jotka havainnoivat kaikkea ympäristössään. Tarkkaileva ilmapiiri saattaa vaikuttaa juuri herkimpiin lapsiin niin, että he jäävät itsekin tarkkailijan rooliin katsomaan sivusta ohjattua liikuntaa. Pohdittekin blogissa observoijan mahdollista vääristävää vaikutusta tutkimustuloksiin.

    Voisivatko tulokset kertoakin enemmän siitä miten ryhmädynamiikka toimii ja miten varhaiskasvattajat osaavat muuttaa toimintatapojaan silloin kun jokin tapa ei toimi (kun lapset eivät osallistu yhteiseen toimintaan)? Tulokset kertovat osaltaan varmasti myös varhaiskasvattajien suhtautumisesta/ asenteista liikuntaa kohtaan. Onko osallistumista myös se, että ohjatun liikunnan aikana lapsi seuraa sivusta ja opettelee leikin? Kyseinen lapsi leikkii opittua leikkiä ehkä rennommassa ympäristössä myöhemmin ja voi itse kokea osallistuneensa myös jumpassa!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *