Kyselylomake osallisuuden tutkimuksessa/Oppimistehtävä 4

Tutkimuksen perustietoja

Jonna Kangas on tutkinut lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa gradun ja väitöskirjan merkeissä vuosina 2010 ja 2016. Kankaan tutkimus perustuu Varhaiskasvatuksen kehittämiskeskuksen VKK-Metron kehittämishankkeeseen, jonka on rahoittanut Sosiaali- ja terveysministeriö. Tutkimukseen osallistui 350 pääkaupunkiseudun päiväkodista 1114 kasvattajatiimiä. Tiimit koostuivat 3721 kasvattajasta, jotka työskentelivät melkein 20000 lapsen kanssa.  

Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymyksiä oli neljä: 

  1. Millaisia lapsen osallisuuden muotoja pääkaupunkiseudun päiväkotiryhmissä esiintyy osallisuuden tasomallin viitekehyksessä? 
  2. Miten päivähoidon toimintakulttuuri ja osallisuuden tasomalli limittyvät päiväkotien toimintatavoissa?
  3. Millaisia lapsen osallisuuden tukemisen muotoja näyttäytyy osana varhaiskasvattajan ammatillisuutta?
  4. Millaiset päivähoidon toimintakulttuuriin liittyvät tekijät eivät suoranaisesti liity osallisuuden tasomalliin? 

Aineisto on kerätty vuonna 2010 sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake koostui 60 kysymyksestä, joista 6 oli avoimia kysymyksiä ja loput strukturoituja. Kyselylomake oli jaettu vielä kahteen osaan, joista ensimmäisen otsikkona oli Lapsen toiminta ja osallisuus ja toisen Aikuinen osallisuuden mahdollistajana. Strukturoiduissa kysymyksissä vastausvaihtoehdot olivat asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti aina ja ei koskaan.  

Esimerkkejä kyselylomakkeesta:  

  • Kuvailkaa tilanne, jossa ryhmänne lapsen osallisuus selvästi ilmenee. Miten osallisuus on nähtävissä lapsessa? (Avoin kysymys) 
  • Lapsilla on mahdollisuus leikkiä toisen ryhmän lasten kanssa (Strukturoitu kysymys, vastaus asteikolla 1-5).  

Miten tutkimus onnistui tutkitun ilmiön kuvaamisessa?

Tutkimuksessa on kysytty päiväkotien henkilökunnan näkemyksiä lasten osallisuudesta. Kuitenkin osallisuus on lapsen subjektiivinen kokemus, jota ei voi saada selville kyselemällä vain aikuisilta. Lapsilta kysyminen on vaikeaa ja erityisesti pienten lasten kokemuksen selvittäminen on haasteellista. Tämän takia on ymmärrettävää, että tutkimuksessa on selvitetty päiväkotien henkilökunnan näkemyksiä. Kuitenkaan saadun aineiston ei voida ajatella kertovan välttämättä lasten osallisuuden kokemuksista. Tutkimuksen kysymykset selvittävät esimerkiksi lasten osallistumista, joka ei kuitenkaan ole sama asia kuin osallisuus. Aikuisen näkemys lapsen osallisuudesta on aina aikuisen näkökulma asiaan. 

Kankaan tutkimuksen kohdejoukkona olivat pääkaupunkiseudun päiväkodit. Tutkimuksessa ei siis ole otettu huomioon muiden alueiden päiväkoteja Suomessa tai päiväkoteja muissa maissa. Vaikka tutkimus pääkaupunkiseudulla on todella kattava, voi lasten osallisuuden ilmenemisessä päiväkodeissa olla eroja eri alueiden välillä. Olisi kiinnostavaa tietää, ilmeneekö Suomessa alueellisia eroja lasten osallisuudessa eri päiväkodeissa. Kyselylomake on ainoa realistisesti toteutettavissa oleva menetelmä, kun haluaa tutkia aihetta tai ilmiötä laajemmin. Tilastolliset analyysimenetelmät edellyttävät suurehkoa tapausten lukumäärää ja kyseisessä osallisuuden tutkimuksessa on saatu laaja aineisto.  

Ryhmä 4/Osalliset 

Jenny Kiljander, Eeva Tiainen, Noora Rajahonka, Hilmalotta Pähti, Jenna Sivula, Iina Pulli, Tiia Tuominen, Minna Saarela, Sara Yrjölä ja Piia Koivumäki 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *