4. oppimistehtävä-ryhmä 10 moninaiset

4. Oppimistehtävä-ryhmä 10-Arniika Kuusisto 

Monikulttuurinen työyhteisö suomalaisen varhaiskasvatuksen kentällä 

Tutkimuksemme aineisto oli kerätty vuoden aikavälillä lokakuusta 2008 syyskuuhun 2009. Aineiston analyysi tuli päätökseen helmikuussa 2010. Tutkimushanke kesti siis kokonaisuudessaan puolitoista vuotta (2008-2010). Tutkimamme artikkeli on julkaistu Kasvatus-lehdessä vasta vuonna 2014. Arniika Kuusisto aloitti aineiston keruun lähettämällä tietokirjeen Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tutkimushankkeesta koko pääkaupunkiseudun päiväkodeille. Vastanneiden joukosta valikoitui neljä työyhteisöä, joissa kaikissa 40% lapsista olivat monikulttuurisista perheistä ja jokaisessa työyhteisössä oli useampia henkilöitä monikulttuurisesta taustasta Helsingin kaupungin sosiaaliviraston määritelmän mukaan. Lisäksi jokaisessa valitussa päiväkodissa järjestettiin myös suomen kielen opetusta lapsille, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi.  

Kuusisto lähetti valikoiduille neljälle päiväkodille kyselylomakkeen, joiden pohjalta syntyivät haastattelukysymykset jokaista ryhmää varten. Haastattelut toteutettiin kyseisissä päiväkodeissa ja niihin osallistui koko päiväkodin työyhteisö, keittiön työntekijöistä päiväkodin johtajaan. Tarkkaa osallistujien tai käytyjen keskusteluiden määrää meillä ei ole tiedossa. Kuusisto piti myös yksilöhaastatteluja niille, jotka eivät päässeet osallistumaan ryhmähaastattelutilanteisiin. Lisäksi hän havainnoi lapsia sekä haastatteli heidän vanhempiaan.  

Aineistonkeruun jälkeen Kuusisto analysoi ryhmä- ja yksilöhaastatteluja litteroitujen nauhoitteiden perusteella.  Tutkija keräsi ja teki analyysin yksin, mutta kirjoitti artikkelin apunaan kanssakirjoittajat Arto Kallioniemi ja Mia Matilainen. Työryhmään kuului myös esim. graafinen suunnittelija. 

Tutkimuksen aineisto koostuu siis ryhmähaastattelunauhoista ja niiden litteroiduista versioista sekä kyselylomakkeista. Aineisto pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus tuo päiväkodin arkeen. Tutkimushankkeen avulla Helsingin kaupungin sosiaalivirasto halusi myös kehittää ja parantaa monikulttuurista tietämystä sekä työyhteisöjen arjen käytäntöjä. Haastatteluillaan Kuusisto pyrki selvittämään niitä kielellisiä, kulttuurisia ja katsomuksellisia näkökulmia, joita päiväkotien työyhteisö liittää moninaisuuteen arjen käytännöissä. Hän halusi myös havainnoida sitä, minkälaisilla tavoilla työyhteisö sanoittaa käsityksiään sekä onko sensitiivisyyttä työyhteisön kesken tarpeen kehittää. 

Aineistonhankinnan instrumentteina Kuusisto käytti kyselylomakkeita ja haastattelurunkoja joissain määrin. Ryhmä- ja yksilöhaastattelut olivat hänen mukaansa hyvin avoimia tilanteita, joissa tutkija laittoi keskustelun liikkeelle jollain konkreettisilla kysymyksillä kuten esim. ”mitä päiväkodin monikulttuurisuus tuo arkeen” tai ”mitä monikulttuurisuus päiväkodin arjessa tarkoittaa”. Instrumentteina käytetiin myös nauhoituksia ja niiden litteroituja versioita. 

Kuusiston tutkimus käytti monimenetelmällistä tapaa, joka tuottaa monipuolista aineistoa. Tutkija pääsi ryhmäkeskusteluiden avulla käsiksi tutkittujen päiväkotien käsityksiin sekä toimintatapoihin. Haastattelut vastasivat myös monilta osin tutkittujen päiväkotien omaa halua kehittää työyhteisöä. Tutkimukseen liittyy kuitenkin tietynlainen eettinen ongelma, joka aiheutuu mahdollisista valta-asemista työntekijöiden vuorovaikutuksessa. Voidaankin kysyä, pystyvätkö esim. monikulttuurisesta taustasta olevat työntekijät ilmaisemaan mielipiteensä tarpeeksi vapaasti tämän tyyppisessä ryhmäkeskustelussa. Lisäksi ilmiöön kuuluvia käsitteitä ei oltu määritelty tutkimuksessa kovin selkeästi, mikä jättää varaa ratkaisevillekin väärinymmärryksille ja hyvin yksilöllisille tulkinnoille käsitteiden merkityksestä.  

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *