Vertailua Jyrki Reunamon tutkimuksen ja oman tutkimusideamme välillä

Saimme tehtäväksemme pohtia, miten voisi lähteä tekemään tutkimusta, jossa tutkimuksen tulos olisi lööpin kaltainen: Ohjattua liikkumista päiväkodeissa vain viisi minuuttia päivässä.

Pohdimme useita eri vaihtoehtoja aineiston keruumenetelmistä ja päädyimme sovellukseen, johon varhaiskasvattajat merkkaavat jokaisen ohjatun liikuntatuokion. Kasvattajat merkitsisivät liikunnan keston, rasitusasteen ja muita tarkentavia tietoja koskien liikunnallista toimintaa. Ajatuksenamme oli, että sovellus olisi lähes kaikkien päiväkotien saatavilla ja sen helppo saatavuus lisäisi tutkimukseen osallistuvien päiväkotien määrää. Sovelluksesta ajattelimme käyttäjäystävällistä ja helppokäyttöistä, jotta jokaisen varhaiskasvattajan olisi helppo käyttää sitä. Myös virheellisesti täytettyjen tietojen muokkaus olisi mahdollista. Ideamme tällaisesta sovelluksesta lähti siitä ajatuksesta, että tutkimukseen käytettäviä resursseja ei ole loputtomiin. Sovellus tulisi halvemmaksi kuin esimerkiksi havainnointi toimintapaikalla. Sovelluksen kautta saadun tiedon koostaminen olisi helppoa ja tapahtuisi reaaliaikaisesti.

Pohdimme myös vaihtoehtoa, että tutkimus toteutettaisiin havainnoiden. Päädyimme kuitenkin siihen, että tutkimuksen budjetti menisi todella suureksi, jos havainnointia suoritettaisiin useissa päiväkodeissa. Luovuimme siis tästä ideasta.

Kun saimme luettavaksemme Jyrki Reunamon artikkelin tutkimuksesta, saimmekin huomata, että aineisto olikin kerätty havainnoiden ja havainnoijia oli ollut käytössä peräti 200. Tutkimusaineistoa kerätään edelleen joka päivä. Tarkempi katsaus Reunamon tutkimukseen löytyy aiemmin julkaisemastamme tekstistä, joka löytyy täältä.

Havainnoinnin ideana on kerätä tietoa tutkittavasta ilmiöstä sen luonnollisessa ympäristössä (Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen, 2011, s. 115). Reunamon tutkimuksessa käytetty havainnointi antaa todennäköisesti luotettavamman tuloksen kuin ideoimamme puhelinsovellus, koska havainnoijat ovat koulutettuja ammattilaisia ja voivat keskittyä pääasiallisesti havainnointiin. Puhelinsovellus ei välttämättä olisi siis paras vaihtoehto, sillä kyselyä täyttää joku päiväkodin henkilökunnasta, jonka omat työtehtävät ovat etusijalla.

Olimme ajatelleet, että sovelluksen avulla tehtävä tutkimuksemme tehtäisiin sekä yksityisiä, että kunnallisia rahoituskeinoja käyttäen. Vaikka sovellus olisikin mielestämme tullut halvemmaksi, kuin havainnointi paikanpäällä, niin toki myös sovelluksen avulla tehtävään tutkimukseen olisi tarvittu rahoitusta. Reunamon tutkimuksessa rahoitustapoja on ollut monia erilaisia, pääasiassa toiminnan rahoittavat kuitenkin tutkimukseen osallistuvat kunnat. Lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen valtionavustustus on ollut eräs tutkimuksen rahoitustapa. Koska tutkimusta tehdään edelleen, täytyy myös rahoitusta hakea toistuvasti.

Olemme vertailleet omaa ideaamme tutkimuksen toteuttamisesta Reunamon toteutettavaan tutkimukseen sekä rahoituksen että tiedonkeruun kannalta. Reunamon tutkimuksesta saimme hyvää näkökulmaa ja ajateltavaa, että miten tutkimus oltaisiin voitu toteuttaa vaihtoehtoisella tavalla.

-Liikuntaryhmä (ryhmä 7)

Lähdeluettelo
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S., & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro Oy.

5 Replies to “Vertailua Jyrki Reunamon tutkimuksen ja oman tutkimusideamme välillä”

  1. Moikka liikuntaryhmä!

    Kiva että teitte päivityksen aineiston keruu -tehtävästä, sillä se oli varmaan yksi haastavimpia tehtäviä. Idea sovelluksesta, johon merkittäisiin ohjatut liikuntatuokiot on mielestäni hyvä ja monipuolisesti pohdittu. Ei olisi itselleni ainakaan tullut heti mieleen. On totta, että tämä tapa olisi voinut olla taloudellisesti kannattavampi. Hyvä pointti on myös se, että tällä tavalla tutkimukseen osallistuvien päiväkotien määrää olisi saanut lisättyä. Toisaalta, sovellus veisi varhaiskasvattajalta aikaa, jota ei päiväkotiarjessa varmasti liikaa ole.

    Blogipäivitys oli kokonaisuutena hyvin suunniteltu. Oli hyvä, että olitte linkittäneet siihen mukaan edellisen tekstinne. Sitä kautta oli nopeaa käydä katsomassa miltä havainnointilomake oli näyttänyt ja lukea tarkemmin siitä, kuinka havainnointia oli tehty. Lähteitä ja kuvia oli käytetty kivasti kirjoitustenne tukena.

    Iida E. /Ryhmä 2

  2. Moi Liikuntaryhmä!

    Hieno tehtävä teillä. On varmasti haastavaa miettiä aineiston keruuta ja miten saisi sen tehtyä nopeasti, tehokkaasti ja efektiivisesti. Ainakin siinä onnistuitte, kustannustehokkuutta saisitte aikaan ja resursseja säästyisi itse datan käsittelyyn. Hienoa! Itse olisin mielelläni kuullut kuinka lennokkaita ja hauskoja visioita saitte keksittyä aineiston keruuseen? Muutamasta villistäkin ideasta olisin mielelläni kuullut! Sovellus olisi ratkaisuna varmasti toimiva, mutta se ajankäyttö siellä päiväkodissa on toki se haaste. Miten lastentarhanopettajat löytäisivät aikaa sovelluksen käyttämiseen? Olin itse töissä päiväkodissa, jossa oli lasten liikkumista mittaava hanke, yhteistyössä aktiivisuusrannekevalmistajan kanssa. He olivat ratkaisseet liikkumisen mittaamisen niin, että rannekkeen tiedoilla pystyi pelaamaan lapsille sopivaa peliä ja keräämään sillä tavalla liikkumispisteitä. Se oli ainakin lapsille houkuttelevaa ja hauskaa. Ehkä sovellukseenne voisi kehittää samalla tavalla jonkilaisen pelin, jota lapset ja opettajat voisivat yhdessä pelata? Mielestäni on todella tärkeää miettiä ja suunnitella myös rahoitusta tutkimuksissa. Ilman rahoitusta kun emme pysty tutkimuksia toteuttamaan. Suunnitteluvaihe on varmasti se edullisin vaihe ja kun sen tekee taiten, niin on varmasti paremmat mahdollisuudet rahoituksen saamiseenkin. Vertailunne on tässä mielestäni onnistunut. Sen pohjalta on hyvä jatkaa tutkimuksen suunnittelua ja vaikka rahoituksen hakemista. Kannustan teitä luovuuteen ja vaihtoehtoisten menetelmien keksimiseen!

  3. Mielestäni on hienoa, että keskityitte postauksessanne tarkastelemaan tarkasti tutkimuksenne aineiston keruuta ja rahoitusta. Ryhmänne ideoima tutkimuksen toteutus sovelluksen avulla ja Reunamon toteuttaman havainnoinin vertailu oli kiinnostava näkökulman valinta. Ideanne kerätä sovelluksen avulla liikuntahetkien dataa olisi varmasti suhteellisen edullinen ja helposti analysoitavissa oleva aineistonkeruumenetelmä. Jäin kuitenkin pohtimaan samaa kuin aikaisemmatkin kommentoijat, että sovelluksen käyttö vaatisi ylimääräistä ajan organisointia hektisessä päiväkodin arjessa.
    Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan “Varhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja” (s. 31). Liikunnan tutkiminen varhaiskasvatuksen kontekstissa on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Mielestäni onkin hienoa , että nostitte liikuntaan liittyvää tutkimuksen toteutusta ja rahoitusta esille postauksessanne.

    Ryhmä 10/ Moninaiset

  4. Moi!

    Kiitos kommenteistanne. Oli mielenkiintoista kuulla mielipiteitänne kirjoituksestamme sekä saada uusia näkökulmia tutkimusaiheeseemme.
    Olisi myös kiinnostavaa kuulla lisää Palloryhmän mainitsemasta aktiivisuusrannekkeen avulla tehdystä hankkeesta. Olisiko tutkimuksesta löydettävissä lisätietoa? Ryhmässämme pohdimme myös aluksi aktiivisuurannekkeen käyttöä tutkimuksen apuna, mutta luovuimme ajatuksesta, sillä ajatuksemme oli tarkastella nimenomaan ohjattua liikuntaa. Aktiivisuusrannekkeella saadaan hyvin tietoa lapsen kaikesta liikkumisesta, mutta se ei välttämättä olisi ollut tutkimuskysymyksemme kannalta paras vaihtoehto.

    – Ryhmä 7 / Liikuntaryhmä

  5. Moi! Tosi mielenkiintoinen teksti ja aihe teillä. Tän aiheen tutkiminen on varmasti todella tärkeää, alle 8-vuotiaiden liikuntasuositus on kuitenkin vähintään kolme tuntia päivässä eikä tuo varmaan läheskään kaikissa päiväkodeissa toteudu ainakaan ohjautuissa tilanteissa. Kokonaisuutena tämä blogiteksti oli mielestäni selkeä, mielenkiintoinen ja hyvin suunniteltu.
    Aineiston keruussa ei varmaan koskaan ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, objektiivisen näkökulman vuoksi tässä teidän käsittelemässä tutkimuksessa käytetyt koulutetut havainnoijat ovat olleet varmasti hyvä käytäntö. Resurssejahan se kuitenkin paljon vaatii. En tiedä kuinka isoja resursseja sovelluksen suunnittelu ja tuottaminen vaatisi, mutta kuten edellisissäkin kommenteissa on todettu veisi se aikaa lastentarhaopettajilta, jotka painivat tiukan aikataulun kanssa jo valmiiksi jonka vuoksi nuo havainnoijat ovat olleet ehkä parempi ratkaisu näin laajassa tutkimuksessa. Ja toki täytyy myös muistaa että esim. älypuhelimien käyttö ei välttämättä olisi mahdollista kaikille työntekijöille, jos sellaista ei omista/osaa käyttää.
    Vapaaehtoiseen käyttöön tällainen helppo sovellus voisi kuitenkin olla hauska ja hyödyllinen tapa päiväkodeille pysyä kärryillä siitä, kuinka paljon niitä liikuntatuokioita todellisuudessa kertyy!

    Turun Pedagogiset Johtajat/ Ryhmä 1

    Lähde:
    http://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/lasten_pitaisi_liikkua_kolme_tuntia_paivassa?language=fi

Leave a Reply to Tanja K Lukinmaa Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *