”Tutkimus on aina vastaamista johonkin kysymykseen” (Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen, 2011, s. 33).
Tutkimuskysymyksen laadinnasta meistä jokainen on varmasti saanut vähintäänkin pienen maistiaisen: olihan kurssin ensimmäisenä oppimistehtävänä laatia tutkimussuunnitelma tutkimuskysymyksineen. Mutta millainen sitten on hyvä tutkimuskysymys ja mitä asioita sen laadinnassa on otettava huomioon?
Ronkainen ym. (2011, s. 43) asettavat hyvälle tieteelliselle kysymykselle kolme ehtoa:
- perusteltu
- kohdistuu aiheeseen, jonka tutkiminen on tarpeellista
- osuva
Kaikki alkaakin aihetta koskevaan aiempaan tutkimukseen perehtymisestä. Kun tarkastellaan aiempaa tutkimusta, ei huomion tulisi kohdistua vain siihen, mitä aiheesta jo tiedetään. Tarkastelun kohteena tulisi lisäksi olla, miten tietoa on tuotettu. Tällöin tutkimuskysymyksen tarpeellisuutta voidaan perustella sillä, että se kenties täysin uuden tiedon sijaan tai sen lisäksi tähtää tuottamaan tietoa uudella tavalla. (Ronkainen ym., 2011, s. 40.)
Aiempaan tutkimukseen perehtyminen on tutkimuskysymyksen asettamisen näkökulmasta myös sikäli tärkeää, että tutkimuskysymykseen sisältyy olettamuksia. Jotta kysymykseen sisältyvä olettamus on perusteltu, on tunnettava se, millaista tietoa aiheesta on saatu. (Ronkainen ym., 2011, s. 44.)
Ryhmämme laatiessa tutkimuskysymystä ensimmäisen oppimistehtävän tutkimussuunnitelmaan tutkimuskysymykseksemme muotoutui: Miksi pelaaminen syrjäyttää lukemisen lastentarhaikäisten keskuudessa? Kysymys sisältää olettamuksen, jonka mukaan pelaaminen syrjäyttää lukemisen. Perustimme olettamuksemme lööpin väitteelle ”KUKAAN EI ENÄÄ LUE, KUN KAIKKI PELAA!” Mikäli olisimme laatineet todellista tutkimussuunnitelmaa, emme tietenkään olisi voineet perustella taustaolettamuksiamme näin suppealla aineistolla. Saimme kuitenkin kysymystä laatiessamme huomata, että meidän todella on oletettava joitakin lähtökohtia, jotta voimme laatia mielekkään kysymyksen.
Tutkimuskysymyksen on lisäksi oltava sellainen, johon on tutkimuksen keinoilla mahdollista vastata. On siis kysyttävä asiaa, jonka tutkiminen on käytännössä mahdollista. (Ronkainen ym., 2011, s. 37.)
Erityisesti ryhmä, jonka ensimmäisen oppimistehtävän lööppinä oli ”MAA EI SITTENKÄÄN OLE PALLO” saattoi kenties joutua pohtimaan, miten muokata lööpistä tutkimuskysymys, johon vastaaminen on mahdollista. Kasvatustieteen keinoilla ei ehkä voida selvittää, onko maa pallo vai ei. Sen sijaan kyseessä oleva ryhmä oli ansiokkaasti rajannut tutkimuskysymyksen niin, että he päättivät tarkastella ihmisten käsityksiä maasta. Siinäpä oivallinen esimerkki realistisesta tutkimuskysymyksestä meille. Maapalloryhmä: kiitos siis teille!
Kuten kurssin lähitapaamiskerralla 11.10.17 todettiin, ei tutkimuskysymystä laadittaessa pyörää tarvitse välttämättä keksiä uudelleen. Kysymyksen ei siis aina tarvitse olla uusi ja ennennäkemätön, vaan aiemmin käytettyä tutkimuskysymystä voi soveltaa esimerkiksi erilaiseen tutkimusjoukkoon.
Tutkimuskysymys saa ja saattaa muuttua matkan varrella. Aineisto on otettava tutkimuskysymyksen muotoilussa huomioon, joten aineistoissa havaitut seikat saattavat vaikuttaa kysymykseen. (Ronkainen ym., 2011, s. 43.) Aineiston pakottaminen vastaamaan alun perin laadittuun kysymykseen ei liene hyvän tieteellisen käytännön mukaista. Kuitenkin itse kysymyksen voi muokata vastaamaan paremmin aineistoa. Nimikkotutkijamme Sara Sintonen kertoikin tapaamisessamme (6.10.17), että lukemaamme artikkelia koskevassa tutkimuksessa syntyi täysin uusi tutkimuskysymys tutkijoiden tekemien havaintojen myötä.
Tutkimuskysymys myös ohjaa tutkimuksen metodologisia valintoja: siis sitä, millaisia keinoja aiheen tutkimiseksi käytetään. Tämän vuoksi tutkijat pohtivatkin tutkimuskysymystä koko tutkimusprosessin ajan ja se on esillä vielä tutkimusta arvioitaessa. (Ronkainen ym., 2011, s. 42.)
Ryhmämme sai omakohtaisesti kokea tutkimuskysymyksen asettamisen merkityksen laatiessamme ensimmäisenä oppimistehtävänä ollutta tutkimussuunnitelmaa kuvitteelliselle tutkimukselle. Käytimme tutkimuskysymyksen laatimiseen merkittävästi aikaa: sen määritteleminen vei noin puolet koko tehtävään käyttämästämme ajasta. Vasta määriteltyämme tutkimuskysymyksemme kykenimme jatkamaan tutkimussuunnitelman tekoa ja pohtimaan muun muassa metodeita ja tutkimusetiikkaa.
Tiivistelmänä kaikesta edellä mainitusta voisin todeta: tutkimuskysymys ei ole mikään turha juttu.
Kertokaa kommenteissa, mitä mieltä näin jälkeenpäin ja tekstin luettuanne olette ensimmäisen oppimistehtävän tutkimuskysymyksestänne. Kertokaa myös, millainen on teidän mielestänne hyvä tutkimuskysymys.
Emilia Haaranen / ryhmä 8
Lähteet
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro Oy.
Sintonen, S. (2017). Sara Sintosen tapaaminen. Minerva-tori. 6.10.
Kuvat: Pixabay
Moikka ryhmä 8!
Mielenkiintoni herätti aiheenne ajankohtaisuus ja sen tärkeys. Teknologiasta ja digitalisaatiosta varhaiskasvatuksessa keskustellaan paljon, sillä siitä on vahvasti eriäviä ja ristiriitaisia mielipiteitä.
Kävinkin jo kommentoimassa blogikirjoitustanne Asiaa aineistosta / Vertaisoppiminen digiympäristössä. Kommentoinkin sinne omia näkemyksiäni ja kokemuksiani teknologian ja digitalisaation positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista varhaiskasvatuksessa. Toin kommentissani esille mainitsemanne vertaisoppimisen ja terminologian lisäksi myös mm. vuorovaikutuksen, muun kielenkehityksen, vaikutukset myöhempään elämään sekä Hannele Niemen (2017) didaktiikan kurssilla esille tulleen lähikehityksen vyöhykykkeen ja kommunikatiivisen tuen merkityksen oppimiselle.
Kyseinen blogitekstinne Mistä tunnet sä tutkimuskysymyksen? on erittäin napakka ja tieteellinen pohdinta tutkimussuunnitelman ja -kysymyksen ehdoista, asettamisesta ja niiden vaiheista. Kirjoituksenne oli erittäin selkeää ja hyvää kertausta näin jälkikäteen. Vaikka koin tämän hyvin onnistuneeksi, jäin kuitenkin kaipaamaan vahvempaa yhteyttä omaan tutkimukseenne, jotta tätä olisi ollut VIELÄ mielenkiintoisempi lukea.
Painotitte blogikirjoituksenne muutaman tärkeimmän tutkimuksen tekemiseen liittyvän käsitteen ympärille. Kyseessä oli pohdinta tutkimussuunnitelmasta tutkimuskysymyksineen. Olitte tuoneet hyvin esille tutkimuskysymyksen tehtävän ja ne ehdot, jotka sen tulee täyttää ollakseen onnistunut (Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen, 2011). Toitte esille muitakin tutkimuksen keskeisiä käsitteitä, mm. metodologian ja hypoteesin eli alkuoletuksen. Löysitte myös tutkimuksen vaiheita, kuten aiemman tutkimustiedon etsimisen, tutkimuskysymyksen muuttumisen matkan varrella ja soveltamisen. (ks. Ronkainen ym., 2011; RajatOn, 2015.)
Kaiken kaikkiaan oli helpottavaa kuulla, että teidänkin ryhmällänne meni noin kauan aikaa tutkimuskysymyksen laatimiseen. Olikin mielenkiintoista huomata, miten vaikeaa on tarpeeksi napakan ja olennaisen aiheen rajaaminen, ja jälkeenpäin katsottuna se, oliko tutkimuskysymys tai sen asettelu muuttunut. Kuten Tutkijan ABC:n valitsemissa tutkimuksen tekemisen keskeisissä käsitteissä, olitte huomanneet pohtia metodeiden lisäksi myös todella tärkeää tutkimusetiikkaa (RajatOn, 2015).
Hienosti kasatun blogikirjoituksenne myötä ymmärrän tutkimuskysymyksen ja -suunnittelun nyt vielä selvemmin, kuin pelkästään kirjan kautta luettuna. Ryhmämme oli pitänyt tutkimuskysymyksenä juuri lööpin otsikon ja se tuottikin meille päänvaivaa. Otsikkomme oli Vain osallisuuden kautta lapset aktivoituvat vaikuttamaan yhteisössään. Jäimmekin liian vahvasti kiinni sanaan VAIN, sillä vaikka se on noin pieni sana, on se samalla erityisen vahva. Hyvänä tutkimuskysymyksenä näen juuri sellaisen, jota tekstissänne olette Ronkaisen ym. (2011) mukaan pohtineetkin.
Iina / Osalliset
Aineisto:
Hannele Niemi, 11.9.2017, didaktiikan luentokurssi
https://rajatontatiedekasvatusta.wordpress.com/tutkijan-abc/
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro Oy.
Tekstinne oli hyvin mielenkiintoinen ja selkeä ja liittyy olennaisesti kurssimme sisältöön. Ensimmäisessä oppimistehtävässämme laadimme “Päiväkodin moninaisuus on rikkaus – siis kunhan kenelläkään vaan ole mitään uskontoa” –
lööpin pohjalta tutkimuskysymyksemme. Tutkimuskysymyksemme muotoitui lopulta muotoon: “Miten moninaisuus näkyy ja miten sitä tuetaan päiväkodin toiminnassa?”. Pohdimme ryhmässä tutkimuskysymystämme, mutta olemme edelleen tyytyväisiä siihen. Tutkimuskysymys osui lähelle myös nimikkotutkijamme Arniika Kuusiston tutkimuksen tutkimuskysymystä. Olemme kanssanne samaan mieltä siitä, että tutkimuskysymys on tärkeä ja olennainen osa koko tutkimuksen tekoa. Tutkimuskysymyksemme asettaminen oli haastavaa ja aikaavievää, koska halusimme sen tarpeeksi kattavaksi, mutta myös rajatuksi. Mekin jouduimme tekemään paljon olettamuksia. Hyvä tutkimuskysymys on meidän mielestä selkeästi rajattu ja se tuo esiin tutkimuksen aiheen. Tutkimuskysymyksen ja tutkimuksen tulisi olla kuitenkin
olla tarpeeksi monipuolinen, jotta tutkimus on luottettava eikä anna mahdollisuuksia turhille yleistyksille. Lisäksi tutkimuskysymyksen tulee olla realistinen, jotta sitä on mahdollista tutkia laajasti.
– Ryhmä 10/Moninaiset
Moikka ryhmä 8!
Tekstinne on erittäin mielenkiintoinen ja siinä on hyvin kiteytettynä tutkimuskysymyksen asettamiseen liittyviä seikkoja ja haasteita. Mielestämme kysymyksen määritteleminen saattaa olla hyvin vaikeaa ja se voi muuttua tutkimuksen aikana. Pelkästään tutkimuskysymyksen asettaminen onkin mielestämme jo osa tutkimuksen tekemistä, sillä se pohjustaa koko tutkimusta.
Meidän tutkimuskysymyksemme
Meidän lööppimme tekstinä oli: Ohjattua liikkumista päiväkodissa vain alle viisi minuuttia päivässä. Tästä muodostimme tutkimuskysymyksiksemme: Paljonko ohjattua liikuntaa on päiväkodeissa viikossa ja kuinka suuri osa liikuntasuosituksista tällä pystytään kattamaan? Kysymyksiä pohtiessamme mietimme monia eri vaihtoehtoja ja yhtenä vaihtoehtona oli, että tutkisimme yleisesti kaikkea liikkumista varhaiskasvatuspäivän aikana. Rajasimme kysymykset kuitenkin yllämainituiksi lööpin perusteella ja keskityimme ainoastaan ohjattuun liikuntaan. Reunamon tutkimuksen aihealue on huomattavasti laajempi. Käsittelemässämme artikkelissa Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana aineistolla on pyritty selvittämään lasten liikkumisen määrää ja eroja sekä yksilö- että ryhmätasolla. Tutkimuksessa on tavoitteena selvittää mahdollisimman pätevästi, mitä kaikkea lasten arjessa varhaiskasvatuksessa tapahtuu.
Kysymyksiä vertaillessa näkee selkeästi, kuinka kysymyksen asettelu ohjaa tutkimuksen etenemistä ja aineistonkeruuta. Meidän kysymyksiimme olisi riittänyt sisällöltään huomattavasti suppeampi aineisto kuin millaista Reunamon tutkimukseen on kerätty ja tarvittu.
Millainen on hyvä tutkimuskysymys?
Kysyminen on keskeinen hyvän tutkimuksen edellyttämä taito. Jos tutkimuksessa on osuvasti muotoiltu ongelma ja siihen on rakennettu vastaamisen mahdollistama suunnitelma, työ on jo hyvällä mallilla. Hyvä tieteellinen kysymys on perusteltu, muodoltaan osuva ja kysymistä vaativaan aiheeseen kohdistuva. (Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen, 2011, s. 43.)
Tieteellisessä tutimuksessa tutkimusongelmaa joudutaan joskus muokkaamaan ja täsmentämään tutkimusprosessin aikana, sillä niiden muotoilu edellyttää aineiston huomioimista. Toisinaan tutkimuksen ydinkysymyksen löytyminen tai sen oivaltaminen, mikä ilmiössä on keskeistä ja mistä aineisto oikeastaan voi kertoa tai mitä ja miten voidaan kysyä, on osa tutkimuksen tuloksen hahmottamista. (Ronkainen ym., 2011, s. 43.)
-Liikuntaryhmä, ryhmä 7
Lähteet:
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro Oy.