Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme paikkatieto-ohjelma MapInfoon. Ohjelma muistuttaa monin tavoin aiemmin käyttämäämme CorelDraw piirto-ohjemaa. Ohjelmissa on esimerkiksi samanlainen kerroksellinen rakenne. Varsinkin elementtien käsittelyn ominaisuudet ovat kuitenkin MapInfossa melko erilaiset kuin CorelDrawssa, jonka vuoksi ohjelman kanssa toimiminen tuntui aluksi vaikealta ja ohjelman toimintoja oli hankala ymmärtää. MapInfo-ohjelmassa teemakarttojen luominen tapahtuu ällistyttävän helposti, kun ohjelmaa osaa käyttää. Komentoketjujen muistaminen on kuitenkin näin aluksi vaikeaa, mutta onneksi saatavillamme on tarkat ohjeet kunkin toiminnon suorittamiseksi.
Kurssin suoritusalustana tulee toimimaan tämä blogi, johon julkaisen piirtämäni kartat sekä oppimispäiväkirja-tekstini. Julkisen blogin kirjoittaminen luo hieman paineita, sillä aiemmissa opinnoissa suoritukset ovat olleet aina vain yhden tai korkeintaan muutaman henkilön, kurssin opettajan/opettajien, nähtävissä. Toisaalta on kiinnostavaa lukea muiden tekstiä ja nähdä, miten muiden kirjoitustyylit poikkeavat omastani.
Ensimmäinen harjoitustehtävä oli tehdä MapInfo paikkatieto-ohjelmalla annetuista aineistoista koropleettikartta. Tehtävän tarkoituksena oli lähinnä harjoitella ohjelman käyttöä itsenäisesti. Tehtävän toteuttamisessa oikeastaan ainoa asia johon vaikutettiin itse, oli kartan luokitus ja ulkonäkö. Tehtävä oli kuitenkin hyvä aloitusharjoitus uuteen ja haastavaan ohjelmaan tutustuttaessa. Vaikka ohjelma on täysin uusi, on teemakartta kuitenkin tuttu käsite ja niitä olemme tarkastelleet paljon jo aiemmissa opinnoissa.
Valitsin aineistoksi yli 65-vuotiaiden prosenttiosuuden kunnittain Suomessa. Kartan on tarkoitus tuoda lukijalle yleiskuva Suomen kunnallisista eroista aiheesta yleiskatsauksella. Tarkemmin katsomalla lukijan tulisi pystyä myös tarkastelemaan yksittäisten kuntien välisiä eroja. Kartan ulkonäköön vaikuttaa merkittävästi käytetty luokitus. Aineistoon sopivaa luokitusta tutkin histogrammilla (Kuva 1), jonka avulla nähdään, miten aineisto on jakautunut. Aineistosta tehdystä histogrammista voi silmämääräisesti nähdä aineiston jakautuneen normaalisti. Aineisto voidaan siis luokitella esimerkiksi keskihajonnan mukaisesti tai tasavälein. Tasavälisellä luokituksella, eli luokituksella, joka pyrkii liittämään kuhunkin luokkaan yhtä monta kohdetta, erot näkyvät selvemmin. Tämän vuoksi päädyin käyttämään tasavälistä luokitusta.
Koropleettikartan väritys koostuu oranssista värisävyskaalasta, koska se luo helposti luettavan yleiskuvan kasvavalle luokitukselle (Kartta 1). Oranssi väri sopi mielestäni kuvaamaan tällaista ihmistoimintaan liittyvää ilmiötä, koska väriä ei yhdistä vahvasti mihinkään luonnon ilmiöön. Toisin kuin esimerkiksi sininen väri, joka yhdistetään veteen ja vihreä väri kasvillisuuteen. Yksi koropleettikartan piirtämisen riskeistä on liian lähekkäisten värisävyjen käyttö, jolloin kartan luettavuus kärsii. Tekemässäni teemakartassa viidestä luokasta kolmea keskimmäistä luokkaa kuvaavat värit ovat melko lähellä toisiaan, jonka vuoksi niitä ei valitettavasti pysty erottamaan heti toisistaan kartalla. Toisaalta liian suurten sävyerojen käyttö olisi voinut antaa lukijalle liioitellun kuvan aineiston jakautumisesta.
Kartalla ei näy vesistöjä, kuten merta tai järviä, koska kartta ei kuvaa luonnonmaantieteellistä ilmiötä vaan ihmismaantieteellistä ilmiötä. Tämän vuoksi ihmisen kehittämät maantieteelliset ilmiöt kuten valtion ja kuntien rajat ovat olennaisempia tietoja kartalle kuvattaviksi.
Karttaan on liitetty kartan peruselementit eli pohjoisnuoli, (jana)mittakaava ja legenda eli karttaselite. Pohjoisnuolen asettaminen paikkatieto-ohjelmalla oli melko haastavaa, koska se ei asettunut juuri sille paikalle, mihin sen käski asettua. Legendasta voi nähdä, että luokituksen ylin ja alin luokka sisältävät vähemmän arvoja kuin muut luokat, jonka vuoksi kartta voi liioitella mielikuvaa joidenkin alueiden arvoista. Kartan tarkoitus on kuitenkin antaa yleiskuva Suomen tilanteesta, jolloin yksittäisten kuntien totuudenmukainen esiintyminen kartalla ei ole niin merkittävää.
Kartalla on havaittavissa selkeää alueellista jakautumista yli 65 vuotiaiden suhteellisessa määrässä. Kasvukeskusten, eli esimerkiksi pääkaupunkiseudun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Oulun, kunnissa ja lähikunnissa on suhteellisen vähän yli 65 vuotiaita. Vastaavasti keskimääräistä keskimääräistä enemmän yli 65 vuotiaita asuu erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa kasvukeskus-alueiden ulkopuolella. Kartasta voidaan tehdä siis havaintoja, jotka tukevat yleistä oletusta Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtuneesta kehityksestä: Nuoret aikuiset ja perheet muuttavat lähelle kasvukeskuksia palveluiden ja työpaikkojen paremman saatavuuden vuoksi. Vanhemmat ikäluokat taas eivät halua tai pysty esimerkiksi terveydellisistä syistä lähteä kotiseudultaan. Sanja-Riia Collin oli tehnyt kartan samasta aineistosta ja teki blogitekstissään samanlaisia havaintoja. Hän totesi muun muassa, että teemakartasta voidaan nähdä yhteys ”tyhjenevien ja muuttotappiollisten kuntien sekä ikääntyvän väestön prosentuaalisen osuuden välillä” (Collin, 2017). Tanja Palomäki teki teemakartan eläkkeellä olevien prosenttiosuudesta kunnittain ja huomasi saman yhteyden ikääntyvien alueiden ja periferia-alueiden välillä. Palomäki toi esille myös valtion päätösten merkityksen ikärakenteisiin mainitsemalla yliopistojen sijaintien vaikutuksen (Palomäki, 2017).
Koska aineiston tieto on suhteellista, koen että sillä on informaatioarvoa kelle tahansa lukijalle. Sama informaatio absoluuttisilla arvoilla tarkoittaisi, että lukijalla tulisi olla tietoa kuntien väkiluvuista, jotta hän osaisi arvioida yli 65 vuotiaiden määrän todellista merkitystä esimerkiksi kunnan huoltosuhteelle. Absoluuttisia arvoja ei yleensä edes esitetä koropleettikartoilla, jolloin erilaisella aineistolla myös esitystapaa tulisi muuttaa.
Olen aina ajatellut olevani huono tietokoneohjelmien käytössä, mutta syksyn aikana kursseilla jo aiemmin tuntemiini ohjelmiin tarkemmin ja täysin uusiin ohjelmiin tutustuminen, on kasvattanut itsevarmuuttani. Tämän vuoksi luulen, että kokeilin rohkeammin MapInfon erilaisia työkaluja ja tutustuin ohjelmaan hieman itsenäisestikin.
Lähteet
Collin, Sanja-Riia (24.1.2017). Ensimmäinen kurssikerta. 26.01.2017. < https://blogs.helsinki.fi/collinsa/>
Palomäki, Tanja (24.1.2017). Ensimmäinen kurssikerta. 26.01.2017. < https://blogs.helsinki.fi/ptanja/>
Yksi vastaus artikkeliin “Kurssikerta 1: Ensimmäiset kartat”