Kurssikerta 5: Bufferointia ja putkiremontteja

MapInfon perustoiminnot alkavat sujua jo melko helposti ja on kiinnostavaa oppia, joka kurssikerralla lisää yksityiskohtaisempia toimintoja. Viidennellä kurssikerralla harjoittelimme paljon puskuroinnin eli bufferoinnin hyödyntämistä aineiston analysoinnissa ja rajaamisessa. Teimme myös runsaasti itsenäisiä tehtäviä, joissa hyödynsimme bufferoinnin lisäksi paljon muutakin aiemmin oppimaamme. Viimeisimmäksi itsenäistehtäväksi valitsin kolmesta vaihtoehdosta tehtävän pääkaupunkiseudun kerrostalojen putkiremonteista.

Tällä hetkellä tärkeimpinä MapInfon työkaluina näen, ainakin meidän tietotasoisemme ihmisen käytössä, teemakarttojen muodostamisessa sekä taulukoiden muokkaamisessa käytetyt työkalut, kuten Table Structure-työkalu, jonka kautta voidaan luoda uusi field eli sarake taulukkoon ja Update Column-työkalu, jolla luodulle sarakkeelle voidaan liittää tietoja toisesta aineistosta. Teemakarttojen muodostaminen onnistuu MapInfolla helposti, koska toiminto etenee vaiheittain ja on melko selkeä. Ohjelman tuottamista teemakartoista on kuitenkin välillä mielestäni vaikeaa saada visuaalisesti kauniita. Lisäksi teemakartan elementtien lopullinen asetteleminen layout-ikkunassa on melko kömpelöä. Taulukkojen muokkaamisen koen varsin monimutkaiseksi varsinkin verrattuna esimerkiksi Excel-taulukko-ohjelmaan. Todellisuudessa varmasti harvoin tarvittavat aineistot ovat saatavissa valmiina paketteina, joten taulukoiden ja aineistojen muokkaamisen osaaminen laajentaa ohjelman käyttömahdollisuuksia huomattavasti.

Kiia Eerikäinen kertoo blogissaan kokevansa myös teemakarttojen muodostamisen ja taulukoiden muokkaamisen työkalut merkittäviksi, mutta haastavina kokemamme asiat poikkeavat toisistaan (Eerikäinen 2017). Kurssin tehtävien teko eteneekin parhaiten kurssikerroilla ja niiden jälkeen porukalla tehdessä sen vuoksi, että jokaiselle haasteelliset asiat poikkeavat hieman toisistaan, jolloin jokainen hyötyy vuorollaan toisten kurssilaisten osaamisesta.

MapInfolla ratkaistavien ongelmien laajuttaa rajoitan osaamistasoni vuoksi varmasti käyttäjänä eniten. Näin on pohtinut myös Eemi Saarinen blogitekstissään (Saarinen 2017). Saarinen toteaa kuitenkin aineistojenkin tuovan rajoitteita työskentelyyn mainitsemalla, miten esimerkiksi kurssikerran tehtävissä puskurointi ei olisi ollut mahdollista aineistolla, jossa pisteille ei olisi määritelty tarkkaa sijaintia. Aineistot rajoittavat MapInfolla onnistuvia analyysejä myös niiden rajallisen tai vajavaisen kattavuuden ja saatavuuden vuoksi, kuten Vilja Jokinen kirjoittaa blogissaan (Jokinen 2017). Itse ohjelmakin asettaa varmasti rajoitteita työskentelylle joko toimintojen puutteen tai kömpelyyden vuoksi. Siksi useiden eri ohjelmien hyödyntäminen työskentelyssä poistaa usein rajoitteita ja lisäksi nopeuttaa työskentelyä.

Kurssikerralla harjoittelemamme puskuroinnin eli bufferoinnin avulla voidaan rajata joukko, joka sisältyy haluttuun alueeseen tai etäisyyteen jostakin kohteesta kartalla. Rajaus perustuu siis tapausten sijaintitietoon. Kurssikerran tehtävissä teimme puskurivyöhykkeitä niin pistemäisille kohteille, kuten juna-asemille, kuin alueillekin, kuten lentokentän kiitoradoille. Muutimme myös puskurivyöhykkeiden kokoa useissa tehtävissä, jolloin saadaan tietoa, miten etäisyyden kasvu muuttaa aineistoa; onko havaittavissa tapausten kasvun hidastumista tai kiihtymistä etäisyyden kasvaessa. Esimerkiksi sekä Malmin että Helsinki-Vantaan lentokenttien läheisyydessä asuvien asukkaiden määrä kasvaa suuresti 1 kilometrin säteisen ja 2 kilometrin säteisen puskurivyöhykkeen välillä meluhaittojen pienentyessä. Tehtävien tuloksia on listattu oheiseen taulukkoon (Taulukko 1).

Taulukko 1. Kurssikerran tehtävissä selvitettyjä tilastotietoja.

Tehtävien teossa käytimme myös laskinta muun muassa prosenttilaskujen tekemiseen. Mielestäni tärkeää ja hienoakin on oppia useita ohjelmia käyttäessä tunnistamaan, että millä ohjelmalla mikäkin toiminto on nopeinta ja helpointa toteuttaa. Tälläkin kurssikerralla ja siihen liittyvissä tehtävissä käytimme MapInfon lisäksi juurikin tavallista laskinta sekä Excel-taulukko-ohjelmaa taulukoiden luomiseen. Lisäksi käytin Snipping Toolia kuvan tallennukseen, koska halusin tallentaa vain kuvan enkä kokonaista sivua, sekä Paint-ohjelmaa kuvan visuaalisen ulkomuodon viimeistelyyn.

Käytimme puskurointia lähinnä asukasmäärien selvittämiseen halutulla säteellä erinäisistä kohteista, kuten teistä tai terveyskeskuksesta. Ajatuksen voisi myös kääntää laelleen ja selvittää bufferitoiminnon avulla, mitä yksittäisten asukkaiden saavutettavissa on eri säteillä muodostamalla puskurivyöhykkeitä käyttäen asukkaiden koteja niiden kiintopisteinä. Voitaisiin esimerkiksi selvittää palveluiden määrää ja monipuolisuutta, joka on valitun asukasjoukon saavutettavissa. Puskurointia voidaan varmasti hyödyntää osana laajempia tutkimuksia. Esimerkiksi kaupunkimaisen asutuksen yhteyttä syrjäytymiseen voitaisiin tarkastella muodostamalla puskurivyöhykkeet syrjäytyneille kohdistettujen palveluiden asiakkaiden asuinpaikoille ja tarkastelemalla niihin sisältyvien asukasmäärien tai vaikka tiestön määrää. Tämän tyyppinen tutkimus pitäisi kuitenkin toteuttaa useissa kaupungeissa ja haja-asutusalueilla, jotta sen tuloksista voitaisiin analysoida varteenotettavia johtopäätöksiä. Puskurointia voidaan käyttää ihmisten käyttäytymisen tutkimiseen myös ilman, että tarkastellaan itse asukkaita. Voitaisiin esimerkiksi tarkastella, miten rekisteröityjen autojen määrä muuttuu eri säteillä julkisen liikenteen keskuksista. Autojen määrä kannattaisi tosin suhteuttaa asukasmäärään, koska yleisesti asukkaiden määrä vähenee siirryttäessä kauemmas erinäisistä keskuksista.

Puskurointia voitaisiin hyödyntää myös luonnonmaantieteellisessä tutkimuksessa. Muuttamalla puskurivyöhykkeen sädettä asteittain pystyttäisiin tarkastelemaan muun muassa, miten eri lajien populaatioiden koot muuttuvat siirryttäessä kauemmaksi vaikkapa vesistöstä tai ihmisten asuttamasta ja muokkaamasta alueesta.

Viimeisin itsenäistehtävä pääkaupunkiseudun putkiremonteista oli mielenkiintoinen ja oli hauskaa päästä itse soveltamaan oppimaansa ratkoessaan tehtävän kysymyksiä. Tehtävässä tarkastelin pääkaupunkiseudun asuinrakennuksia. Pääkaupunkiseudulla on 1 206 kerrostaloa, jotka on rakennettu vuosina 1965–1970. Näissä rakennuksissa asuu yhteensä 65 206 asukasta. Tuona aikana rakennetut rakennukset ovat tällä hetkellä siinä kunnossa, että niille on tehtävä putkiremontti tai se on tehty viime vuosien aikana. Lisää tehtävää varten selvittämiäni arvoja olen listannut oheiseen taulukkoon (Taulukko 2).

 

Taulukko 2. Pääkaupunkiseudun putkiremontteihin liittyviä taustatietoja.

 

Tehtävänä oli tuottaa teemakartta aiheeseen liittyen. Sain aineistosta haluamani osat taulukoksi rajaamalla Query-toiminnolla aina yhden ehdon kerrallaan; ensin ennen vuotta 1971 rakennetut rakennukset, sitten vuoden 1964 jälkeen rakennetut ja lopulta rajasin hakuun sisältyväksi talotyypeistä vain kerrostalot. Teemakarttaan sisällytin koropleettikartan putkiremontti-indeksistä eri asuinalueilla, jonka laskin suhteuttamalla alueen vuosina 1965–1970 rakennetut kerrostalot eli talot, joille on tehty tai tullaan tekemään lähivuosina putkiremontti, kaikkien asuinalueen kerrostalojen lukumäärään (Kartta 1). Teemakartan aineiston luokittelussa käytin luonnollista luokkajakoa, koska suurimmassa osassa asuinalueista indeksi oli hyvin pieni ja halusin tämän piirteen aineistosta pääsevän esille. Koropleettikartan lisäksi lisäsin karttaan remontoitavien kerrostalojen absoluuttisen määrän graduated-teemakarttana eli pisteinä, joiden koot on määritetty niiden kuvastaman arvon mukaisesti. Koin, että graduated-teemakartalla alueiden saamia arvoja ja niiden eroja on helpoin hahmottaa syventymättä karttaan tarkemmin. Kokeilin myös remontoitavien kerrostalojen lisäämistä pisteinä kartalle, mutta lopputulos oli hyvin sekava ja vaikealukuinen mielestäni, joten en kokenut, että niiden tuoma informaatio olisi kartan visuaalisen ulkonäön huonontamisen arvoista.

Teemakartasta voidaan nähdä, millä alueilla kerrostalorakentaminen on ollut vauhdissa 1960-luvun loppupuolella. 1960-luvulla muutto maaseudulta kaupunkiseuduille oli hyvin vilkasta Suomen teollistuessa, jonka vuoksi erityisesti lähiöiden kehitys oli nopeaa. Tämä näkyy kartalla siten, että esimerkiksi Itäkeskus ja sitä ympäröivät asuinalueet sekä Espoon keskus ja suuri osa muista Espoon asuinalueista erottuvat kartalta korkeammalla putkiremontti-indeksillä, kun taas Helsingin kantakaupungin asuinalueet kuuluvat pääasiassa kahteen alimpaan luokkaan eli putkiremonttia tarvitsevien kerrostalojen osuus on hyvin pieni. Myös Valtatie 3:n eli Hämeenlinnan väylän ja Tikkurilan suuntaan Helsingistä lähtevän raideyhteyden varsilla on havaittavissa suurempia arvoja putkiremontti-indeksissä. Tämä selittyy hyvien liikenneyhteyksien varsilla sijaitsevien lähiöiden vetovoimalla, joka on selkeästi vaikuttanut asutuksen sijoittumiseen jo lähiöiden alkuvaiheista saakka. Valtatie 3:n uusiminen 1950- ja 1960-luvuilla lisäsi myös varmasti entisestään väylän varrella sijaitsevien lähiöiden kehitystä ja vetovoimaa (Yle 2012).

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun kerrostalojen putkiremontti-indeksi ja putkiremonttia tarvitsevien kerrostalojen absoluuttinen määrä pienalueittain.

Vaikka MapInfolla kaikki perustoiminnot sujuvat minulta jo melko hyvin, teemakarttaa luodessa joidenkin osioiden, kuten aineiston luokituksen määrittäminen, tuntuu kuitenkin hitaalta. Tämä johtuu siitä, että joudun kokeilemaan useita versioita ennen, kuin löydän sopivan. Ehkä vähitellen opin havainnoimaan jo alusta alkaen, minkä tyyppinen luokitus tai väriskaala sopii kullekin aineistolle.

Kurssikerran tehtävät, varsinkin viimeinen, olivat melko haastavia. Pidin kuitenkin niiden tekemisestä, koska saimme ensimmäistä kertaa todella itse päätellä ja keksiä, miten tehtävä tulisi toteuttaa. Tehtävien haasteellisuuden vuoksi niiden ratkaiseminen pitkän pohtimisen jälkeen tuntui mahtavalta. Koen, että opin parhaiten ohjelman käyttöä juuri tuollaista luovaa työskentelyä tehdessäni. Myös ohjelman käytön mahdollisuudet alkavat valottua paremmin, kun pääsemme käyttämään ohjelmaa ilman valmiita ohjeita.

Lähteet

Eerikäinen, K. (2017). Kurssikerta 5. Luettu 24.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/kiee/>

Saarinen, E. (2017). 5. Kurssikerta. Luettu 23.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/eemisaar/2017/02/21/5-kurssikerta/>

Jokinen, V. (2017). Kurssikerta 5: Bufferointia ja järjen käyttöä. Luettu 23.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/2017/02/16/kurssikerta-5-bufferointia-ja-jarjen-kayttoa/>

Yle (2017). Hämeenlinnan moottoritiepäätöksestä 50 vuotta. Luettu 23.2.2017<http://yle.fi/uutiset/3-5059337>

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *