Toinen kurssikerta

Toinen kurssikerta takana, woopwoop! Nelituntisen opintopätkän sisältö rakentui varsin pitkälti viime kerralta opitun päälle ja opimme viimekertaisen koropleettikartan lisäksi visualisoimaan dataa mm. pylväs- ja ympyrädiagrammein, tiheyskartoin ja kaiken maailman interpoloiduin 3D-visualisointihärpäkkein. Pylväs- ja ympyrädiagrammit tukevat koropleettikarttojen visualisoimia tietoja tuomalla koropleettikarttojen (esimerkiksi) väkilukuun sidotun suhteellisen intensiteetin karttoihin lisäapuna myös absoluuttisia suuruusarvoja. Pistekartat puolestaan toimivat taulukoidun arvon määrää korostavana karttatyyppinä. Esimerkiksi pistekartalla joka esittää kesämökkien määriä kunnissa saadaan korostettua kesämökkitihentymien rajautunutta alueellisuutta ja tiettyjen kuntien suosiota perinteisinä kesämökkialueina. Pistekartan heikkoutena MapInfossa kuitenkin on se, ettei se sido pisteitä (tietääkseni) tiettyyn paikkaan vaikka pisteiden sijoittumisessa tiettyä ryhmittymistä näyttäisikin olevan, vaan lätkäisee pisteitä sinne sun tänne annetulla alueella. Karttoihin koropleettikartan päälle muita kuvaajia lisätessä tulee kuitenkin olla varovainen, sillä kartan yleisilmeestä tulee helposti todella sekava. Jo toiselta kurssikerralta poistuessani tunnen saaneeni vahvat työkalut paikkatiedon monipuoliseen visualisointiin.

Kurssikerran lukemistossa (Anna Leonowiczin, Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship, 2006) käsiteltiin kahden koropleettikartan yhdistämisen mahdollisuutta yhdeksi kartaksi, jossa taulukoitujen muuttujien intensiteettiä kuvataan eri väreillä. Esitetty sovellutus oli mielenkiintoinen sekä huomiota herättävä ja näen sen käyttösovellutuksissa oman kapeahkon mutta merkittävän ekolokeronsa. Perinteisempi tapa, jossa yhtä koropleettikarttaa kuvataan värimuutoksilla ja toista rasterikuvioilla, on laajakäyttöisempi mutta siinä muuttujien korreloinnin tarkkailu on vaikeaa. Leonowiczin esittämässä menetelmässä korrelaatio näkyy molemmista muuttujista eroavalla värillä (esimerkiksi toisen muuttujan ollessa sininen ja toisen keltainen korrelaatio näkyy kaikilla intensiteettitasoilla vihreänä), jolloin muuttujien samassa suhteessa korreloiminen näkyy kartassa selkeästi omalla värillään. Kahden värin käyttö eri muuttujille mahdollistaa myös liukuvärin käytön intensiteetin kuvauksessa, jolloin on mahdollista hyödyntää useampaa kuin artikkelin suosittelemaa kolmea porrasta per muuttuja, ja näin saada tarkempaa informaatiota kuvaajaan luettavuuden säilyessä.

Tehdään Ahvenanmaasta taas mahtava

Kurssikerran tehtävänä oli kuvata kahta mahdollisesti korreloivaa muuttujaa ja ylipäänsä pohtia, millaisen tiedon esittäminen samanaikaisesti on selkeää sekä järkevää. Viimeisimpien lehtiotsikkojen ja euromaissa päätään nostavan konservatiivisen nationalismin innoittamana käänsin katseeni Amerikan kasvavista muureista takaisin koti-Suomea kohti.

Kuva 1. Ahvenanmaan sekä lähiseudun ruotsinkielisten osuus puna-viherväriskaalalla ilmaistuna ja koulutustaso rasteroituna

Pikaisella tietojen selaamisella myös Suomesta löytyi erinomaista potentiaalia omalle linjalle Vaihtoehtoisia Faktoja™. Nyt aionkin MapInfon avulla kiistattomasti todistaa [citation needed], että mahtava Suur-Suomen kansa on esimerkiksi länsinaapureihinsa verrattuna mittavien luontaisten hengen- ja ruumiinlahjojensa lisäksi myös korkeakoulutetumpaa kuin lähinaapurimme. Kurssimateriaalimme avulla luotu kartta (Kuva 1) osoittaa, miten lisääntynyt suomalaisten osuus esimerkiksi Ahvenanmaalla ja sen lähiseudulla kulkee selvästi käsi kädessä korkeamman koulutustason kanssa. Jo tämä yksinään osoittaa kiistattomasti suomalaisten luontaisen paremmuuden, tarpeen länsirajan muurille sekä kasan muita väitteitä, joille en ikimaailmassa löytäisi vertaisarviointia kestäviä lähteitä.

Hyvän (vaiko hyvin huonon?) maun rajoilla liikkuva sarkasmi sikseen, korrelaatiohan ei itsessään vielä tarkoita kausaatiota ilmiöiden välillä, joten kartan todellinen painoarvo on erittäin kyseenalainen. Suoralta kädeltä en keksi tällaisille “koropleetti + rasteri/skaalautuva (graduated)/pistekartta” kaksoiskartoille kovinkaan monia käyttökohteita. Selvästi vahvimmillaan kaksoiskartat ovat, kun rasterilla pyritään visualisoimaan jo vahvasti todistettua kausaatiota tai koropleetin ilmoittaman suhteellisen intensiteetin lisäksi halutaan tuoda vaikkapa pylväsdiagrammilla visuaalisesti esiin myös absoluuttiset lukuarvot. Lisäksi omassa kartassani rasteriväritys menetti rankasti lukukelpoisuuttaan kartan blogiin tuodessa. Asiaa on kuitenkin haastava lähteä korjaamaan ennen seuraavaa kurssikertaa ja pääsyä tiedostoihini. Tulevaisuudessa pyrin pitämään huolta kartan selkeydestä ja varmistamaan ennen kurssikerralta poistumista, että karttani toimivat myös internetin ihmemaailmaan tuotuna.

Lähteet

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42: 1.

Author: Konsta U J Uimonen

Tämä tieto näkyy mahdollisesti muille~

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *