Infoa MapInfoon

Tällä kertaa jätimme ainaisen karttojen vääntämisen vähemmälle ja keskityimme opettelemaan erilaisten tietokantojen yhdistelyä ja tuomista MapInfoon. Toimme mm. tietokannan Excelistä MapInfoon ja yhdistelimme tietokantoja toisiinsa esimerkiksi nimen perusteella. Harjoituspohjana toimi kartta Afrikasta, johon lisäsimme valtion rajojen lisäksi mm. alueilla tehdyt öljy- ja timanttilöydöt. Vaikka minulta menikin ilmeisesti kurssikerralla kehoitus ohi, piti meidän ainakin Tanja Palomäen blogin (2017) mukaan pohtia, mitä tiedoista voisi päätellä, mikäli tietokannoistamme löytyisi aikaisemmin tuotujen tietojen lisäksi konfliktien tapahtumavuosi, konfliktin laajuus/säde kilometreinä, timanttikaivosten löytämisvuosi, timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi, timanttikaivosten tuottavuusluokittelu, öljykenttien löytämisvuosi, öljykenttien poraamisvuosi, öljykenttien tuottavuusluokittelu ja internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina.

Annetun tietokannan tietojen perusteella olisi mielenkiintoista tarkastella öljykentän tai timanttikaivoksen löytämisen ja hyödyntämisen välisen ajan suhdetta öljy- tai timanttikentän tuottavuusluokitukseen. Lisäksi datasta voisi helposti selvittää aiheuttaako edellämainittujen luonnonvarojen löytyminen konflikteja (vaikkapa varojen omistusoikeudesta) testaamalla korreloiko (erityisesti suhteessa tuottavuuteen) konfliktien alkaminen luonnonvarojen hyödyntämisen aloituksen kanssa. Timanttikaivokset ja öljykentät tuottavat myös alueelle enemmän tai vähemmän tasaisesti jakautunutta varallisuutta. Lisääntynyt varallisuus saattaisi näkyä lisääntyneenä internetkäyttäjien määränä, kun yhä useammalla on varallisuutta hankkia tietokone ja internetyhteys. Olisi siis kiehtovaa verrata, kasvaako maan internetkäyttäjien määrä nopeammin maissa, joissa on paljon öljykenttiä tai timanttikaivoksia.

 

Tietokantojen yhdistelyä ja esteettinen valaistuminen

Kuva 1. Suomen järvisyys ja tulvaindeksi valuma-alueittain

Kurssikerran itsenäisenä tehtävänä pääsimme pakertamaan Suomea kuvaavan teemakartan parissa, johon tuotiin sekä visualisoitiin tiedot Suomen päävaluma-alueista, alueiden tulvaindeksistä ja järvisyydestä. Aikaansaamani kartta oli suoraan sanoen järkyttävän ruma (Kuva 1). Ensimmäisenä mieleeni tuli lähinnä yläasteikäisen herrasmiehen paint-väännös (Kuva 2). Kerrankin kädenjälkeeni kunnolla syventyessäni tajusin, ettei automatisoitu prosessikaan välttämättä tarkoita automaattisesti hyvää tulosta. Teemakartan pohjavärit vaaleammiksi vaihtamalla kuvan selkeys paranisi huomattavasti. Lisäksi valuma-alueiden nimet olisi selkeyden vuoksi voinut jättää piirtämättä, jolloin tilaa olisi jäänyt myös selkeämmille ja laajemmille pylväsdiagrammin pylväille. Seuraavalla kurssikerralla aion erityisesti pohtia ja painottaa karttani ulkoista olemusta, selkeyttä ja luettavuutta.

Kuva 2. Nimeämättömän taiteilijan lähes identtinen teemakartta

Kartan heikosta luettavuudesta huolimatta informaatiosisältö on kuitenkin jokseenkin hal

uttu. Kartassa tulvaindeksi on keskimäärin korkeimmillaan rannikon pienipinta-alaisilla valuma-alueilla. Tähän on uskoakseni lukuisia syitä, joista merkittävimmät aion listata ilman mitään varsinaista järjestystä:

  1. Lähes kaikki pienelle valuma-alueelle satava vesi päätyy nopeasti pääuomaan, jolloin esimerkiksi voimakkaiden sateiden jälkeen vedenpinta nousee äkillisesti. Suuremmilla valuma-alueilla vedenpinnan vaihteluja tasaa pitkät viipymäajat veden hiljalleen kulkeutuessa pitkiä matkoja kohti pääuomaa.
  2. Rannikon valuma-alueiden järvisyysaste on pieni. Järvet toimivat veden pidättäjinä ja varastoina niiden valtavan tilavuutensa ansiosta, joten veden kerääntyessä järviin esim. sateiden seurauksena vedenpinta alajuoksulla ei koe yhtä dramaattisia muutoksia kuin järvettömillä alueilla.
  3. Rannikkoalueet ovat yleisesti ottaen keskimäärin asutetumpia ja kaupungistuneempia. Tämän seurauksena maaperän veden sitomiskyky on huomattavasti matalampi puiden ja muun kasvillisuuden puuttuessa lähes kokonaan. Sateen seurauksena vesi päätyy lähes esteettä pääuomaan, nostaen vedenpintaa dramaattisesti ja laskien taas verrattain nopeasti.

Author: Konsta U J Uimonen

Tämä tieto näkyy mahdollisesti muille~

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *