Neljäs kurssikerta

Tällä viikolla kurssikerran aiheena olivat erilaiset pistekartta-aineistot. Aloitimme tutustumalla tietokantaan, johon oli listattu pääkaupunkiseudun väestön asukkaista ja sijainneista tietoa. Kartasta tehtiin ruututeemakartta, jonka kautta pystyimme kuvantamaan mielenkiintoiseksi kokemien ilmiöiden alueellista jakautumista. Tehtävänämme oli myös pohtia, onko yleisesti hyväksyttävää käyttää ruututeemakartoissa absoluuttisia arvoja. En näe tässä mitään ongelmaa, sillä ruututeemakartoissa kaikki alueet (ruudut) ovat keskenään saman kokoisia ja näin lähes aina vertailukelpoisia. Poikkeuksena tietenkin ovat maantieteelliset esteet, vaikkapa ihmisten sijoittumista tarkastellessa vesistöt. Koska itse vesistössä harvemmin on asutusta, jäävät tällöin myös vesialueita sisältävät ruudut ”todelliselta” pinta-alaltaan muita ruutuja pienemmäksi. Toisaalta esimerkiksi korologisissa matriiseissa, joissa pinta-ala kuvattavien alueiden väleillä yleensä vaihtelee, absoluuttisten arvojen käyttäminen on harhaanjohtavaa ja yleisesti epäsuotavaa, sillä luonnollisesti suuremmilla mitta-alueilla on tendenssi saada suurempia absoluuttisia arvoja mitattaessa. Tämän takia korologisessa matriiseissa käytetään yleensä pinta-alasta riippumattomia väestöön suhteutettuja arvoja tai prosentteja. Ruututeemakartoissa tätä ongelmaa ei ole, sillä kaikki alueet ovat saman kokoisia ja näin ollen absoluuttiset ja suhteelliset arvot ovat identtisesti lineaarisesti riippuvia valitusta ruudusta riippumatta. Ruututeemakartat tarjoavat yleensä korologisia matriiseja alueellisesti spesifimpää tietoa, mutta niiden ylläpito- ja kartoituskustannuksetkin ovat yleensä vastaavasti suuremmat.

Ruutukartatkaan eivät ole täysin tarkkoja; pelkän ruutukartan perusteella on mahdotonta sanoa, millä kohtaa aluetta havaintoyksiköt sijaitsevat. Tällaista jokaisen havaintoyksikön tarkasti yhteen paikkaan sitovaa tietokantaa kutsutaan puolestaan pistekartaksi. Pistekartat ovat vielä tarkempia (ja tämän takia yleensä kalliimpia) tietokantoja, joissa paikkatiedon tarkkuus on käytännössä suurin mahdollinen (yksittäiset pisteet). Näin kuvattavasta ilmiöstä saadaan mahdollisimman todenmukaista ja tehdyistä kartoista tosielämää vastaavia. Toisaalta äärimmäisen tarkka kuvaantaminen tekee myös kartoista helposti hyvin vaikeita tulkita ja lukea. Pistetietoaineistoa käsitellessä on tärkeää punnita pistetietoaineiston sellaisenaan esittämisen hyötyjä esimerkiksi ruututeemakartaksi yleistämisen hyötyihin.

 

Sporttiset ruutukoot ottakkee yhteyttä

Kuva 1. Muunkielisten osuus prosentteina väestöstä

Tehtävänämme kurssikerran jälkeen oli kokeilla ruututeemakartassa erilaisia ruutukokoja pistetietoaineiston esittämiseen. Tein muutamia karttoja, joissa hain suurinta mahdollista toimivaa ruutukokoa. Aineistona käytin muunkielisten osuutta väestöstä, sillä koen (niin taloudellisen kuin kulttuurillisen) alueellisen segregaation kehittymisen erittäin mielenkiintoisena asiana. Suurin toimiva ruutukoko rajaili asuinkeskittymien koon ylärajaa. Noin kilometrin kokoiset ruudut toimivat juuri ja juuri, mutta valitsin myös epäkohtien korostamiseksi blogiini 1,5km x 1,5km ruutukoon (Kuva 1). Jätin ruututeemakartan läpinäkyvyyden 70 prosenttiin, jotta alla oleva tiestö ja näin ollen alueellinen paikantaminen suurien ruutujen alta helpottuisi. Kuvasta nähdään muunkielisten voimakas alueellinen eriytyminen. Yleinen gradientti on laskeva Helsingin keskustasta ulospäin siirryttäessä, eikä useimmilla alueilla ole muunkielisiä yli kymmentä prosenttia. Kartalta löytyy kuitenkin yksittäisiä tai korkeintaan parillisia ruutuja, joihin eriytyminen on keskittynyt ja joissa muunkielisten osuus ylittää 20%. Hauskana huomiona myös esimerkiksi kampusalueet, vaikkapa Otaniemi ja Viikki, näkyvät tummempina läiskinä, todennäköisesti vaihto-oppilaiden (mikäli heitä on sisällytetty tähän aineistoon) takia. Ruutukoko on jo kuitenkin hieman liian suuri ja erityisesti asuintihentymien alueella (ydinkeskusta, itäkeskus, myyrmäki) ruutukartta-aineisto tasoittaa paikallisen vaihtelun yhdeksi harmaaksi massaksi. Jokisen blogin ulkomaan kansalaisten absoluuttisia määriä alueella verratessa muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrä korreloi lähes täsmällisesti ulkomaiden kansalaisten tihentymien kanssa. Jokisen blogin kuvan pienempi ruutukoko, 400m x 400m antaakin jo riittävän tarkan resoluution paljastaakseen tarkemmin ulkomaan kansalaisten tihentymät ja reuna-alueet, kun taas minun ylärajaa hakevan ruututeemakarttani näyttää vain karkeita alueellistuksia.

Lähteet

Vilja Jokinen, 4. Kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/> Luettu 15.2.2017.

 

Author: Konsta U J Uimonen

Tämä tieto näkyy mahdollisesti muille~

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *