Viides kurssikerta

Tämän kurssikerran informatiivinen sisältö oli kompakti paketti eräästä jo hieman erikoistuneemmasta MapInfon käytöstä. Kurssikerran pääsisältö keskittyi ”bufferien”, ns. puskurialueiden käytön opettamiseen. Puskurialue on tietyn objektin (pistemäisen sijainnin kuten sairaalan tai monimuotoisemman, vaikkapa tieverkoston tai rakennuskompleksin rajaaman monikulmion) ympärille halutun matkan päähän objektin reunoista viritetty alue. Bufferit mahdollistavat helpon havainnollistamisen sekä selvittämisen, kun halutaan selvittää nopeasti ja helposti esimerkiksi kaikki alle sadan metrin päässä päätieverkosta olevat rakennukset. Käytännössä buffereita voi hyödyntää vaikkapa koulujen sijoittamista suunnitellessa – bufferin avulla on helppo laskea, kuinka monta asukasta jää esimerkiksi alle viidensadan metrin päähän koulusta rakennuksen sijoittamista suunnitellessa. 

Sitä hyvää (reflektiota ja muuta innovaatiopärinässettiä)

Kurssikerran aikana huomasin otteeni joidenkin vanhojen opetettujen asioiden kanssa vielä hieman hapuilevan, mutta tehtävien teon aikana jo opitun toistaminen tuntui vahvistavan aikaisemmien kurssikertojen opintoja empi tekemään harrastelijaluokan korrelaatiotutkimusta, puskurialueita olisi mielenkiintoista yhdistellä kirjattuihin tehtyjen rikosten tapahtumapaikka-aineistoihin. Poliierityisen paljon. Tulevaisuudessa kurssikertojen hieman vahvempi asiaperäinen päällekkäisyys voisi tehostaa opiskelijoiden oppimistuloksia merkittävästi. Tulevana opettajana opituista työkaluista koen hyödyllisimpänä erilaisten teemakarttojen tekemisen ja yleisesti Mapinfon käyttämisen ohessa parantuneet visualisointitaidot. Taitotasoni erilaisten tietokantojen tuomisen ja yhdistämisen suteen jäi minullakuitenki varsin vajavaiseksi. Mikäli olisin motivoitunesiasemiin puskurialueet kiinnittämällä ja niiden kokoa tarkkailemalla olisi mielenkiintoista nähdä, alkaako jossain tietyssä kokoluokassa merkittävä osa rikoksista alkaa jäämään puskurialueiden alle, vai kasvaako tehtyjen rikosten määrä tasaisesti. Toisinsanoen, onko poliisiasemilla itsessään ”puskurivaikutusta” tehtyjen rikosten suhteen.

Puskurialueet vaikuttavat erittäin käyttökelpoiselta työkalulta, joskin ne vaativat tarkkaa (ja näin ollen yleensä kalliimpaa, rajatumpaa ja harvinaisempaa) pistemäistä paikkatietoaineistoa. Puskurialueiden muoto itsessään ei myöskään ole ainakaan meille opetetun perusteella, eli vaikkapa maantieteellisiä rajatekijöitä on vaikea sisällyttää puskurianalyysiin.

Kurssikerran tehtäviä ja pohdintaa

En kokenut, että puskurialueen oletusasetuksilla jakama kahdentoista segmentin ympyrä olisi tarpeeksi tarkka tehtäviimme, joten jaoin sen 36 segmenttiin. Tästä johtuen puskurini keräsivät sisäänsä hieman enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Sari Aroalholla (Aroalho 2017). Kurssikerran numeeriset tulokset alla olevassa taulukossa (Taulukko 1), kartta uima-altaista ja saunoista taulukkoa seuraavassa kuvassa (Kuva 1).

Kartasta itsessään tuli aikamoinen hirvitys – Muiden blogeja kuikuillessa huomasin, että meille olisi ilmeisesti ollut tarjolla kuvaa selventävä pohjakartta. Lisäksi numeroita ja pylväskuvaajia ei tuntunut olevan mitenkään mahdollista mahduttaa kuvaan siististi, ja loppujen lopuksi turhautuneena poistuin tunnilta ennen kuin ärräpäät alkoivat lentelemään.

Taulukko 1. Itsenäisten tehtävien tulokset

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. Uima-alueiden määrä helsingissä alueittain

Lähteet: Sari Aroalho, https://blogs.helsinki.fi/aroalho/, 17.2.2017

 

 

Author: Konsta U J Uimonen

Tämä tieto näkyy mahdollisesti muille~

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *