Seitsemäs kurssikerta

Tämä kurssi alkaa blogikirjoitukseni jälkeen olemaan aika pitkälti minun osaltani plakkarissa. Komppaan muiden innokkaiden PAK-bloggajien voittomielialaa, sillä vaikka kurssi on ollutkin opettavainen, kurssi on myös kohottanut verenpainetta useampaan otteeseen. Viimeisellä kurssikerralla saimme tehtäväksemme hyödyntää kaikkea aikasemmilla kerroilla oppimiamme asioita ja tehdä teemakartta alusta loppuun asti itse. Kartanteosta sai tosin jättää kartan piirtämisen väliin, mutta tällöin teemakarttoja oli tuotettava kaksi. Itse päädyin tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä kartan piirtäminen vaikutti, vaikkakin opettavalta, myös ehkä hieman liian työläältä. Sääli sinänsä, snap-toiminnon ja tiedon yhdistämistä itse piirretyille kartta-alueille olisi sopinut harjoitella tehtävän ohella muistin virkistämiseksi. Tehtävää vaikeutti omalta kohdaltani myös se, etten en ollut kandinkirjoituspaineiltani jaksanut valmistautua kurssikertaan etukäteen (virhe!) ja jouduin rykäisemään molemmat kartat ilman ennakkosuunnittelua kurssikerran aikana. Helposti piirrettävän kartta-alueen pohdinta sai siis jäädä aikarajoitteiden puitteissa pois. Kerta toisensa jälkeen olen huomannut ennakkosuunnittelun ja materiaaliin tutustumisen tärkeyden kurssia käydessäni. Joten jos jotain konkreettista ja poikkitieteellistä taitoa jäi tälle biologi-opettaja-maantieto-opiskelijalle käteen kurssista, niin se on tuo etukäteen valmistautumisen jalo taito (tai ainakin tietoisuuden rajoilla valmistautumisen tärkeydestä nalkuttava soraääni).

Karttojen teeman valinta osoittautui kaikessa runsaudenpulassaan yllättävän vaikeaksi. Eksyin Paarlahden ohjaamana Eurostatin sivuille, josta löytyi tilastomuotoista aineistoa abouttiarallaa mistä tahansa euroalueeseen liittyvästä. Lopulta päädyin aiheista rakkaimpaan, tuohon jokaisen Facebook-fiidin höttötäytteeseen, eli poliittiseen roskabloggaamiseen. Nykyisen hallituksen toimintaan enemmän tai vähemmän tympääntyneenä päätin tarkastella, olisiko rakkaan Kilpailukykysopimuksen™ ehdotetuilla toimeenpiteillä (työpäivän pidentäminen, vientiteollisuuden painottaminen) jo olemassa olevaa euroalueella havaittavaa korrelaatiota BKT:n suuruuteen. BKT:n arvot sain Naturalearthdatan sivuilta lataamani kartan kylkiäistietokantana kätevästi Euroopan maihin kytkettyinä. Lisäksi välttääksemme klassisen virheen ja jotta tulokset olisivat edes jollain määrin vertailukelpoisia, suhteutin maiden BKT:t niiden asukaslukuihin. Samaisessa tietokannassa oli onneksi myös maiden asukkaiden lukumäärät. Ostovoimakorjauksia en löytänyt Eurostatin enkä Maturalearthdatan sivuilta, joten sen suhteen BKT:n tarkastelussa tulkinta jää vajavaiseksi. Kauppatase ja viikkotyötuntien määrä osoittautuivat astetta hankalammaksi kompastuskiveksi ja MapInfo-osaamistani testattattiin oikein urakalla, sillä Eurostatin sivuilta lataamani tilastot olivat sarkaimella erotettuja TSV-tilastoja, joiden käsittelyä meille ei oltu kurssilla opetettu. Pienen tuskailun jälkeen sain kuitenkin tiedot Excelin kanssa yhteistyöhön sopivaan muotoon. Oli kuitenkin omalla tavalla palkitsevaa huomata, että isoimmat ongelmat kurssikerralla eivät johtuneet MapInfosta itsestään, vaan muista tekijöistä.

Kuva 1. Euroalueen BKT ja tehdyt viikkotyötunnit maittain

Ensimmäiseen teemakarttaan (Kuva 1) toin BKT:n ja viikkotyötunnit maittain. Maat, joista tietoja ei ollut saatavilla tietokannoissa, jätin karttaan tyhjiksi. Huomaan hieman kehittyneen esteettisellä puolella, joskin kartan luettavuus jättää hieman toivomisen varaa. Esimerkiksi BKT.ta kuvaavat palkit ovat liian leveät, joten esimerkiksi Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin arvojen lukeminen on haastavaa. Kyseisessä kartassa olisi ehkä ollut kannattavampaa esittää BKT:ta väriskaalalla viikkotyötuntien sijaan ja käyttää viikkotyötuntien kuvaamiseen esimerkiksi pisterasterointia tai muita rasterikuvioita. Käsittelimme myös toisen kurssikerran lisälukemistossa Anna Leonowiczin artikkelia (2006), jossa hän esitteli kahden kuvattavan ominaisuuden esittämistä kahdella värillä ja näiden yhtäisvaikutusta kolmannessa. Kartassani vaikuttaisi olevan varsin vahva käänteinen korrelaatio pidempien työtuntien ja korkeamman BKT:n välillä. Tällaista esitystapaa (mikäli Mapinfo sitä tukisi) käyttäen korrelaation olisi voinut saada selvemmin esille. Työskennellään mieluummin fiksusti (tuottavasti!) kuin paljon. Olettaisin tämän johtuvan pääosin siitä, että korkea BKT johtuu voimakkaasti osaamiseen ja innovaatioihin painottuvasta työpaikkarakenteesta perinteisen fyysisen työn sijaan. Korkea BKT näyttäisi siis korreloivan lyhyempien viikkotyötuntien kanssa.

Toinen teemakartta (Kuva 2) esittää BKT:n ja kauppatasetta euroalueella. Kartta kärsii samoista ongelmista kuin edellinenkin, joskin tässä BKT:n esittäminen palkkeina toimii paremmin. Minkäänlaista ilmeistä korrelaatiota kuvassa ei näyttäisi olevan. Osasyy saattaa olla aikaisemmin mainettu ostovoimakorjauksen puuttuminen. Toisin sanoen, vaikka esimerkiksi Latviassa on matala BKT per ihminen, saa tällä matalalla tuotetulla lisäarvolla silti ostettua enemmän maan sisäisessä kaupassa (koska hintatasokin on yleensä matalampi) sillä ostovoima euroa kohden on suuri. Kauppatase ei myöskään loppujen lopuksi korreloi kovinkaan voimakkaasti BKT:n kanssa. Useat hyvin korkean BKT:n maat (Luxemburg, USA) ovat kauppataseelta negatiivisia. Mikäli valtion maksukyky säilyy, negatiivinen kauppatase tarkoittaa loppupeleissä nettomateria/palveluvirtaa maahan, joka yleensä tarkoittaa myös korkeaa investointien määrää maahan.

Kuva 2. Euroalueen kauppatase ja BKT maittain


Anna Leonowiczin, Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship, 2006

http://ec.europa.eu/eurostat/data/database (2.3.2017)

http://www.naturalearthdata.com/downloads/50m-cultural-vectors/ (2.3.2017)

Author: Konsta U J Uimonen

Tämä tieto näkyy mahdollisesti muille~

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *