Hyvinkää

Teksti ja kuvat: Oskari Lappalainen

kolmen-sepan-patsasHyvinkää on kaupunki, joka ei oikein tunnu herättävän kovinkaan suuria mielikuvia. Tämä noin 47 000 asukkaan kaupunki, Suomen 24. väkirikkain kunta ja minun entinen kotikaupunki näyttäytyy monille ohikulkupaikkana, vilahduksena junan ikkunasta, yksi Uudenmaan radanvarsikaupungeista muiden joukossa. Hyvinkää on kaupunkina juuri yksi niitä omaa turvallisuuttaan mainostavia urbanisaation keskisarjalaisia, joista AMK-koulutusta parempaa tavoittelevat pakenevat yliopistokaupunkeihin vain paetakseen takaisin, kun urbaanin glamourin viehätys on väistynyt ja Kallio on käynyt liian pieneksi ja ei-niin-kovin-gentrifioituneeksi lapsiperheelle.

Vaikka yhä useampi jääkin Helsingin syleilyyn eikä lähde toteuttamaan keskustalaista unelmaa, niin Hyvinkää on silti kasvanut oikeastaan perustamisestaan lähtien. Kyseessä ei todellakaan ole muuttotappiokunta. Tämä vireänä pysynyt, mutta silti ei niin kovin mediaseksikäs kaupunki kätkeekin sisäänsä muun muassa kiinnostavaa arkkitehtuuria, yllättävän rikasta historiaa ja kansainvälisen suuryrityksen pääkonttorin. On siis aika karistaa metropolin tomut jaloistaan ja Ottaa Kontaktia™ Raptorin kotikaupunkiin…

Monen tämän jutun lukijan hypoteettinen ensikosketus kaupunkiin tapahtuisi rautatieaseman kautta (elän kuplassa, jossa opiskelijoilla ei ole autoa). Tämän onkin erittäin soveliasta, sillä Hyvinkään synty kaupunkina on kytköksissä rautatiehen. Nykyinen kaupunki sai alkunsa vuonna 1857 työläisten hökkelikylänä Helsinki-Hämeenlinna-rautatien rakennuksen aikana. Hyvinkää oli matkan puolivälissä, ja alueella rakennettiin asema. Vuonna 1862 valmistunut asema on edelleen alkuperäiskäytössä. Kaupungissa on myös VR:n konepaja, ja Hyvinkää muistaakin rautatien tärkeää roolia kaupungin historiassa myös Rautatiemuseon kautta. Hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle onkin yksi kaupungin parhaista puolista.

taidemuseoKeskustaa kohti liikkuva hypoteettinen matkaaja saattaisi hyvin nopeasti päätyä taidemuseon kulmille. Se muodostaa muiden keskustan rakennusten kanssa monoliittimaisen, alle 50 tuhannen asukkaan kaupungille hämmentävänkin uhmakkaan urbaanin keskustan. Hyvinkään odotettiin aikoinaan kasvavan melko nopeasti 55 000 asukkaan kaupungiksi. Pahasti pieleen menneet väestö-odotukset ovatkin ehkä kaikuneet kaupungin suunnittelussa läpi vuosikymmenten. Tuntuu siltä kuin kaupunki olisi vasta viimeisimmän rakennusaallon myötä kasvanut saappaisiinsa.

Hyvinkäällä on rautatien armosta syntyneeksi kaupungiksi hämmentävän rikas kulttuurihistoria, ja sitä on selkeästi pyritty vaalimaan. Helene Schjerfbeck ja Mika Waltari eivät ole ainoita Suomen kulttuurin suurnimiä jotka ovat aikoinaan asuneet tai viettäneet aikaa paikkakunnalla. Kulttuurin arvostus näkyy myös rahankäytössä. Ylen Kuntatutkan mukaan Hyvinkää käyttää keskivertoa enemmän rahaa per asukas kulttuuritoimintaan (123,4€ vs 92,6€). Ruumiinkulttuurikaan ei ole jäänyt pesiskaupungissa vaille huomiota, ja myös urheilu saa keskivertoa enemmän rahaa per asukas (118,7€ vs 75,1€).

Rautateiden lisäksi toinen Hyvinkään kasvuun oleellisesti vaikuttanut tekijä oli Ossian Donnerin vuonna 1890 perustama villatehdas, jonka rakennus sijaitsee edelleen keskustan tuntumilla kävelymatkan päässä. Tehdas toimi vuoteen 1993 asti, ja sittemmin tiloissa on toiminut erilaisia yrityksiä, kulttuuritoimintaa ja nykyään jopa kaupungintalo. Sata vuotta toiminut villatehdas jätti jälkensä kaupunkiin: kaupungin keskustassa oleva massiivinen kauppakeskus on nimeltään Willa, ja Donneria muistetaan läheisessä puistossa olevalla 14-metrisellä obeliskilla.

kirkkoDonnerin obeliski ei ole ainoa kaupungin erikoinen monumentti, vaan obeliskilta avautuu näkymä erääseen kaupungin, ja samalla koko Suomen, omalaatuisimmista rakennuksista. Kyseessä on vuonna 1961 valmistunut Hyvinkään kirkko. Rakennuksen pyramidimainen, pelkästään kolmioista koostuva muoto on uniikki jos ei maailmanlaajuisesti niin vähintään Suomen sisällä. Moderni arkkitehtuuri jakaa mielipiteitä, ja rakennus herätti ilmeisesti pahennusta aikoinaan. Olipa rakennuksesta mitä mieltä tahansa, niin harvassa isommassakaan Suomen kaupungissa on yhtä pelottoman monumentaalista rakennusta.

Vaikka kaupunki onkin menettänyt villatehtaansa, niin noin muuten deindustrialisaatio ei kaupunkia juurikaan vitsaa. Hyvinkäältä löytyy Konecranesin, Myllyn Parhaan ja Rekan pääkonttorit, sekä näiden tehtaat. Myös Isoverillä ja Koneelta löytyy kaupungista tehtaat. Kaupungin talous onkin vakaalla pohjalla. Verotulot per asukas ovat keskivertoa korkeammat (4207€ vs 3417€), ja tuloveroprosentti on hieman keskivertoa matalampi (19,75% vs 20,8%). Hyvinkää on kuitenkin samalla keskivertoa kuntaa velkaantuneempi (53,1% vs 48%).

kauppakeskus-willaHyvinkää tunnetaan mannermaisesta ilmastostaan, ja kaupunkiin rakennettiin sen johdosta parantola vuonna 1896. Lyhyen kukoistuskautensa aikana Venäjän keisarikunnan eliitti lepuutti siellä hermojaan. Nykyään parantola toimii terveyskekuksena. Moderni asukas voi edelleen rentoutua kävelemällä Parantolan puistossa. Luonnonmukaisempaa ympäristöä kaipaava saattaisi suunnata esimerkiksi Sveitsiin – siis sinne Hyvinkään ulkoilualueeseen, joka on näin nimetty siellä joskus maataloa asuttaneen saksankielisen perheen mukaan. Alueella oli joskus hyppyrimäki, myöhemmin jopa Spede Pasasen kehittelemä mäkihyppylinko. Talviurheilu on sittemmin siirtynyt Sveitsin lähellä olevaan hiihtokeskus Kulomäkeen, joka on entinen kaatopaikka, samankaltainen täyttömäki kuin Helsingin Malminkartanonhuippu.

Mutta millaisia kaupungin asukkaat ovat? Yli neljästäkymmenestä tuhannesta asukkaasta on vaikea sanoa mitään yleistyksiä. Voisi kuitenkin luonnehtia, että kaupungin perusolemus on suhteellisen konservatiivinen, keskiluokkainen ja porvarillinen. Kaupunginvaltuustoston koostumus heijastaa tätä intuitiota. Kokoomus on suurin puolue viidellätoista paikalla, kakkosena on SDP kolmellatoista, ja kolmanneksi suurin puolue on Perussuomalaiset seitsemällä paikalla. Perussuomalaisten kannatus on tuskin vain allerginen reaktio Sahanmäen vastaanottokeskukseen. Tuntuu, että kaupungin rakenteiden alla saattaa piillä ongelmia ja turhautumisia, sellaisia mistä esimerkiksi Willan tyhjät liiketilat kertovat. Finanssikriisi, luottamuksen mureneminen ja populismin aalto ovat jättäneet jälkensä tähänkin kaupunkiin.

hyvinkaasaliHyvinkää on tähän asti säilynyt kasvavana kaupunkina, mutta miltä tulevaisuus näyttää? Löytääkö kaupunki vielä sen oman roolinsa, kun väestön keskittyminen maakuntakeskuksiin jatkuu? Hyvinkään etuna on ollut sen erinomainen sijainti pääkaupunkiseudun lähettyvillä, mutta yhä useampi pyrkii aina vain lähemmäs Helsinkiä, ja aina harvempi muuttaa sieltä takaisin opiskelut suoritettuaan. Urbanisaatio ja taloudellisen toiminnan keskittyminen on maailman vanhin megatrendi, joka ei näytä hidastumisen merkkejä. Vaikka kaupunki onkin säilyttänyt osan teollisuudestaan, niin ei ole mitenkään kiveen hakattua että se tulee säilymään siellä maailman tappiin asti. Ehkäpä nyt kaukaisilta tuntuvat Helsinki-Tukholma hyperloop tai tunneli Tallinnaan toteutuvat, ja muuttavat rautatiestä ja Kehä III:sta riippuvaisen kaupungin aseman radikaalisti. Hyvinkää on ytimen reunustoilla – ehkä se on joku päivä pelkkää periferiaa.

kirjastoToisaalta kaupungin edes kaukaisessa tulevaisuudessa tapahtuva kuihtuminen ei ole lainkaan kiveen hakattu. Hyvinkäästä ei ikinä nouse maakuntakeskusta (ellei Pohjois-Uusimaata joskus sellaiseksi lohkaista), mutta toisaalta kaiken väestön pakkautuminen Helsingin seudulle ei ole oikeastaan lainkaan realistista. Hyvinkää edustaakin eräänlaista hajaurbanisaatiota, amerikkalaistyylistä melko autovetoista urban sprawlia. Oikeastaan koko Suomen urbanisaatio on maakuntakeskuksineen ja niiden satelliittialueineen lähempänä väljempää amerikkalaista urbanisaatiota. Autojen tärkeä rooli yhdistää myös Hyvinkäätä ja Yhdysvaltoja. Liikkuminen laajalle levinneen kaupungin sisällä ilman autoa on suhteellisen työlästä. Toisaalta Hyvinkää on kaupunki itsessään, ei vain sieluton kokoelma asuinalueita ja autoteitä. Se ei ole vain paikka, missä asutaan.

Hyvinkään tulevaisuus siis riippuu pitkälti siitä, mikä on tällaisten satelliittikaupunkien tulevaisuus. Juuri nyt tulevaisuus näyttää suhteellisen valoisalta, ainakin väestön kasvun puolesta. Muutama tuhat lisäasukasta varmastikin virkistäisi kaupunkia entisestään. Toisaalta väestön kasvaessa alkaa olemaan myös hankalampaa valikoida pelkästään ihanteellisia keskiluokkaisia työssäkäyviä asukkaita. Se, miten kaupunki tulee vastaamaan näihin haasteisiin, on iso kysymys.

Tulevaisuutta odotellessa Hyvinkää on kiehtova sekoitus amerikkalaista ja eurooppalaista urbanisaatiota. Se on pääkaupunkiseutuun voimakkaasti kytköksissä oleva kunta, joka on kuitenkin selkeästi kaupunki. Se on portti Helsinkiin, mutta se ei ole pelkkä nukkumalähiö. Kaupunki on sekä toiminut pääkaupunkiseudun väestönkasvun varaventtiilinä että välttänyt muuttumisen pelkäksi asuinalueeksi. Hyvinkää ei ole monimuotoisimman ja dynaamisimman kaupunkikulttuurin kehto, mutta se on kuitenkin omalla tavallaan kulttuurikaupunki. Ehkäpä minäkään en olisi kirjoittamassa tätä tekstiä jollen olisi kasvanut kaupungissa, jossa on paraatipaikalla kirjasto.

Ja jos kaupungin ilmapiiri käy liian tylsäksi niin urbanismin lumo on vain kolmen vartin junamatkan päässä.

Published by

Oskari J Lappalainen

27 years old bachelor of social sciences. I've studied sociology, science and technology studies and computer science. I'm interested in how digitalization will affect the society.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *