Kuukausi: tammikuu 2024

Heips

Toisella viikolla harjoittelimme QGIS-ohjelmalla muun muassa aineistojen tuontia palvelimilta. Käytimme WFS-nimistä rajapintaa, jolla toin Väylävirastosta Suomen kuntakartan. Tämä onnistui QGIS:n sisältä vektori-työkaluvalikon kautta. Väylävirastolta tuotu Suomen kuntakartta on huomattavasti tarkempi kuin kurssimateriaalissa jaettu kuntakartta. Tässä kohtaa muistutin itseäni siitä, mitä vaiheita ja työkaluja missäkin vaiheessa käytettiin lukemalla jälleen Usko Sinervon (2024) blogia.

Tämän jälkeen kokeilimme soveltaa erilaisia projektioita Suomen kuntakarttaan ja verrata niitä oletuksena olevaan ETRS-TM35FIN projektioon. Itse sovelsin Mercator- sekä Robinson-projektioita. Tehtävä oli laskea pinta-alojen vääristymäkertoimia QGIS:n geometry tools valikolla, valita kyseiset kertoimet näkyviin ja  asettaa jonkinlainen gradientti kyseisille arvoille.

Mercator-projektion vääristymäkertoimet näkyvät yllä. Kuten näkyy, ne ovat varsin suuret: 1,9 ja 8,3 välillä. Tämä johtuu siitä, että Mercator-projektio vääristää suuresti pohjoisten ja eteläisten alueiden pinta-aloja suuremmaksi kuin todellisuudessa (Koponen, 2017). Vääristymät kasvavat Suomen kohdalla siis pohjoiseen siirryttäessä, kuten huomataan.

 

Tässä näkyy puolestaan Robinson-projektion kertoimet. Robinson-projektio pyrkii olemaan tietynlainen kompromissi projektioiden joukossa eli se vääristää kaikkea hieman. Voidaankin huomata, että vääristymäkertoimet ovat huomattavasti pienemmät kuin Mercator-projektiossa. Tässä tapauksessa 1,19 ja 1,42 välillä.

Pohdin taas kovasti karttojeni värimaailmaa. Pelkkä yhden sävyn gradientti ei näyttänyt tarpeeksi selkeältä, koska halusin, että näytettäviä vyöhykkeitä olisi lähemmäs kymmenen. Päädyin käyttämään graduated väriskaalaa, joka yhdistää eri sävyjä värirampiksi. Halusin muokata värirampin sävyjä, mutta se ei onnistunut tarkoittamallani tavalla, joten päädyin vain käyttämään defaulttia.

Lähteet:

Koponen, J. (2017). Mercatorin projektio ei sovi maailmankarttoihin. Gall-Peters on lähes yhtä surkea vaihtoehto. Informaatiomuotoilu.fi. http://informaatiomuotoilu.fi/2017/04/mercatorin-projektio-ei-sovi-maailmankarttoihin-gall-peters-on-lahes-yhta-surkea-vaihtoehto/

Sinervo, U. (1.2.2024). Viikko 2 — Projektiovertailua. Uskollinen GIS-blogi. https://blogs.helsinki.fi/usko/

 

 

 

Hellou

Tervetuloa blogiini. Tulen selostamaan täällä Maantieteen kandiohjelman MAA-202 kurssin Geoinformatiikan menetelmät 1 työvaiheita, niistä syntyviä ajatuksia sekä kurssitöitä.

Kurssilla tehdään töitä pääasiassa QGIS-ohjelmalla. Näin on myös ensimmäisen viikon kurssikerralla. Latasin ja toin kurssikerran aineiston QGIS-ohjelmaan, joka tällä kertaa käsittely Itämeren aluetta ja sen piirissä olevien maiden typpipäästöjä (kuva 1).

Ensimmäinen kerta meni lähinnä eri tasojen (layer), niissä olevien ominaisuuksien löytämiseen ja niiden muokkamiseen. Alkuun täytyi korostaa maat, joilla oli tausta-aineston mukaan typpipäästöjä. Siis maat joilla on rantaviivaa Itämereen. Sen jälkeen piti saattaa maat järjestykseen päästöjen mukaan ja korstaa ne värigradientilla.

Loppu menikin hienosäätämisessä. Esimerkiksi häivytin useimmat ääriviivat kartan polygoneista, kuten järvistä. Värien säätäminen sellaiseksi, että se miellyttää silmää ja samalla korostaa maiden eroavaisuuksia oli pitkällinen prosessi. Päädyin punaruskeaan väriskaalaan, koska kyse on kuitenkin päästöistä ja punainen assosioidaan negatiivisiin vaikutuksiin.

Kun tämän sai valmiiksi, piti lisätä selitteet, pohjoisnuoli ja mittakaava. Otin tässä vaiheessa vaikutteita Usko Sinervon kartasta (2024), jossa hän oli sijoittanut selitteet kompaktisti Pohjanmeren päällä.

Kotitehtäväksi saatiin muodostaa vapaavalintainen koropleettikartta haluamistaan tiedoista Suomen kuntakartasta (kuva 2). Valitsin esittää yli 64-vuotiaiden osuudet, koska sillä tavalla voi karkeasti esittää kuntien elinvoimaa, sillä eläkeläiset heikentävät Suomen huoltosuhdetta eli työikäisten suhdetta ei-työssäkäyviin. Kuten odotinkin, niin kartassa korostuu itäisen Suomen kunnat. Itä-Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta uutisoidaan usein ja alue jää jatkuvasti uusista investoinneista paitsi Länsi- ja Etelä-Suomen hyväksi (Helsingin Sanomat, 2023).

Lähteet:

Helsingin Sanomat. (27.8.2023).  Itä-Suomi putoaa lännen vauhdista. Pääkirjoitus. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009802767.html

Sinervo, U. (19.1.2024). Viikko 1 – QGIS tutuksi. Uskollinen GIS-blogi. https://blogs.helsinki.fi/usko/