Neljäs kurssikerta

Heipähei

Neljännellä kerralla tutuistuimme piste- ja ruutuaineiston analysointiin. Työ aloitettiin tekemällä ruudukko QGISillä, jossa minulla oli jo vaikeuksia, sillä ruudukon laadinnassa oli x- ja y-tason lisäksi myös syvyystaso z, johon en aluksi korjannut arvoja, jolloin ohjelma alkoi tekemään minuuttien ajaksi jotain massiivista, johon koko ohjelma myös kaatui. Sain lopulta kilometri kertaa kilometri ruudukon, jonka jälkeen siihen tuotiin pääkaupunkiseudun väestötietokanta. Oli myös vaikeuksia rajata ruudukko siten, että se kattaa vain pääkaupunkiseudun kuntien alueen. Tein sen select by location toiminnolla trial and error systeemin kautta. Spatial join toiminnon avulla sain yhdistettyä ruudukoihin ruotsinkielisten suhteellisen osuuden, joka puolestaan laskettiin field calculatorilla.

Värien ja kategorioiden säätäminen oli monivaiheinen prosessi. Käytin lopulta kvintiiliä, sillä mielestäni se on kaikista informaatiopitoisin, vaikkakin melko moni ruudukko värjäytyy sen myötä, jolloin sävyjen säätämisestä tulee tärkeää, ettei kaikki puuroudu. Laura Siltala pohti blogissaan ruutuesittämisen mielekkyyttä. Hän pohti käyttötarkoitusta absoluuttisille arvoille, mutta itse näkisin ettei kategorisesti ole mitään järkevää syytä esittää muuta kuin suhteellista tietoa ruutuaineistona, sillä ruutu on täysin mielivaltainen pläjäys aineistossa. Mikäli ruutu olisi todellisuudessakin jokin funktionaalinen aluerajaus, niin se voisi toimia absoluuttisen tiedon esittämisessä, mutta tällainen olisi harvinainen tapaus.

Laskin field calculatorilla lisäksi muunkielisten osuuden ja esitän sen myös ruututeemakartalla. Tässä kohtaa käytin ohjelman itse jäsentelemää pretty breaks tapaa kvintiilien sijaan, sillä jälkimmäisestä olisi tullut puuroa, vaikka miten säätäisi.

Lähteet

Siltala, L. (2024). Neljäs kurssikerta. Lauran blogi. https://blogs.helsinki.fi/lesiltal/2024/02/07/neljas-kurssikerta/