Kaikki loppuu aikanaan…

Kuva 1. Maanviljely Euroopassa. Viljelykelpoinen maa kuvattuna koropleettikartalla, karjan runsautta mitataan rastereilla ja maatalouden aiheuttamat päästöt ilmoitettu pylväsdiagrammeilla. Kartalta voi nopeasti todeta Skandinavian olevan epäsuotuisaa aluetta viljelyyn (kylmyys, maaperä), kun taas parhaat alueet löytyvät tasaisilta alueilta Keski-Euroopasta ja Etelä-Euroopan suotuisa ilmasto lisää tuotantoa siellä.

Nyt on koittanut myös viimeisen PAKin aika. Viimeisen kerran haasteena meillä oli tuottaa teemakarttaesitys tai kaksikin kokonaan itse haluamastamme aiheesta ja maailmankolkasta. Itsenäinen työskentely ei ole vahvimpia osa-alueitani, mutta pienoisten alkuvaikeuksien (ja laskuhumalan jälkeisten tunnelmien) jälkeen tuotin toisen kartan kokonaan itse ja lopputulokseenkin olen melko tyytyväinen. PAK on siis selkeästi tehnyt tehtävänsä ja arvioin omat MapInfo-skillsini nyt melko sujuviksi (suomeksi: yksi hermoromahdus per kartta). Vielä riittää siis parannettavaa ja itsenäisesti tehdessä huomasi omien rajallisten taitojen tulevan vastaan monessakin kohtaa.

Kartan teko aloitetaan käyttötarkoitukseen sopivien, tuoreiden ja luotettavien aineistojen etsinnöistä. Aiheen ja datan ensimmäiseen karttaan keksin ja löysin nopeasti, sillä tiesin mitä halusin kuvata. Huomasin kuitenkin kaiken datani olevan tallennettu .png kuvaformaattiin, jota ei voi kopioida muutoin kuin käsin. Tähän sitten vierähtikin hyvä tovi ja Excelkin päätti kaatua välissä. Vihdoin sain hyvän datani siistiin Excel-taulukkoon ja oli voittajafiilis. Kuten Valtteri Lehto kirjoittaa osuvasti blogissaan: “Kun taulukot ja aineistot ovat kunnossa, onnistuu esimerkiksi näennäisesti haastavalta vaikuttava teemakartan luonti vain parilla klikkauksella” ja homma toimii myös päin vastoin: “jos taulukko vuotaa kuin Huuhkajien puolustus, ei siitä saa toimivaa karttaa väännettyä edes Paarlahden Arttu.” Ei sitä paremmin olisi voinut muotoilla. Toisaalta olimme jo Artun kanssa kuluttaneet kaikki voimani taulukon kanssa tappeluun ja viedessäni sen MapInfoon ei voimia teemakartan tuottamiseen enää löytynytkään, mikä myös näkyy lopputuloksesta (kuva 1).

    Kahden muuttuja koropleettikarttani on hieman sekava ulkoasultaan, eikä niin informatiivinen kuin pitäisi. Syy johtuu pieleen menneestä luokittelusta. Erityisesti viljelykepoista maata kuvaavan muuttujan keskimmäinen luokka on aivan liian suuri (lähes koko KeskiEurooppa kuuluu siihen), mikä laskee kartan informatiivistä arvoa. Eroja olisi saanut enemmän esiin kasvattamalla luokkamäärää, mutta tämä ei ollut vaihtoehto, sillä kuvasin karjan määrää per hehtaari rasterilla ja liian monta luokkaa (rasterit ja koropleetti päällekkäin) olisi vain hypnotisoinut lukijan silmät ja tehnyt kartasta vaikeasti tulkittavan. Alun perin tarkoituksena oli kuvata karjan absoluuttista määrää MapInfon Individual teemakartalla (esim. Yksi lehmäsymboli vastaa 10 000 teuraseläintä). Kuitenkaan Individual luokittelusta ei löytynyt sopivaa symbolia ja jouduin tyytymään rastereihin sekä samalla

muuttamaan muuttujan suhteelliseksi (eläimiä/ maatalouskäytössä oleva hehtaari), vaikka tämä oudompi muuttuja ei oikein aukea sellaisenaan lukijalle. Lisäämällä maatalouden päästöt kartalle halusin tutkia, onko joissakin maissa vähemmän maataloutta, mutta edistymättömän tekniikan takia suhteellisen suuret päästöt tai toisin päin. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa näyttäisi olevan paljon maataloutta ja alhaiset päästöt verrattuna esimerkiksi Ranskaan ja Saksaan, mutta voidaan suoraan todeta tämän johtuvan valtioiden pinta-alaerosta. Päästöjenkin pitäisi siis olla suhteutetttuna pinta-alayksikköön, jotta asiasta voitaisiin jotain päätellä, mutta todennäköisesti EU-alueella vallitsee sen tason direktiivit ettei kovin suuria eroja maatalouspäästöissä pääse syntymään.

Karttatulkintaa häiritsee myös puutteelliset tiedot liian monesta valtiosta, minkä takia ne kuvautuvat valkoisella. Visioni kartasta saadessani idean eroaa suuresti lopputuloksesta, mikä kertoo vielä vajavaisista taidoista, kärsimättömyydestä ja ohjelman rajoitteista (ne lehmäsymbolit!). Myönnetään, ettei aineistokaan ollut ehkä ihan osuvin mahdollinen. Pylväissä esimerkiksi Iso-Britannian arvot ovat kuvautuneet neljästi, Espanjan ja Kyproksen kahdesti, johtuen itsehallinnollisista alueista. Tämä johtaa lukijaa harhaan ja muuttaa kartan ulkoasua, mutten osannut tehdä ongelmille mitään.

Yllätyksenä tuli, että kaksi karttaa pitäisi saada aikaiseksi. Toisella kartalla halusin tutkia naisten lukutaitoisuuden tai koulutusasteen korrelaatiota elinajanodotteeseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Taisteltuani World Bankin datapalvelun kanssa oman aikani totesin aluerajauksen tekemisen minun teknisillä taidoillani mahdottomaksi ja tyydyin tekemään toisenkin kartan Euroopasta.

Kuva 2. Bruttokansantuote per henkilö suhteutettuna Euroopan keskitasoon on kuvattu koropleettikartalla ja turvapaikkahakemusten lukumäärä näkyy mustilla pylväillä.

Kokonaan itsenäiseen tuotokseen (kuva 2) olen aika tyytyväinen, kauneuspilkkuna häiritsevät taas muutamat ylimääräiset pylväät muistuttamassa minua kehittymisen tarpeesta. Minua kiinnosti tarkastella pyrkivätkö turvapaikanhakijat varakkaimpiin EU-maihin vai onko esimerkiksi maantieteellisellä sijainnilla vaikutusta asiaan. Yllätyin Iso-Britannian, Ranskan ja Italian verrattain alhaisesta sijoittumisesta indeksoidussa bruttokansansantuotteessa (valtiossa tuotettujen tuotteiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo kyseisen vuoden aikana) per capita (/hlö). Sen sijaan Itä-Eurooppa erottuu odotetusti keskimääräistä alhaisemmalla bruttokansantuotteella, eikä alueelle jätetä paljon turvapaikkahakemuksia, sillä monet pyrkivät pidemmälle Keski-Eurooppaan tai Skandinaviaan.

Unkari erottuu kartalta selvänä poikkeuksena; sinne on tullut Saksan jälkeen eniten turvapaikkahakemuksia vuonna 2015, vaikka valtion bruttokansantuote on selvästi heikompi verrattuna muihin runsaasti turvapaikanhakijoita vastaanottaneisiin maihin. Suhteutettuna valtion väkilukuun Unkariin on tullut eniten turvapaikanhakijoita koko Euroopassa, Ruotsi pitää toista sijaa. Yhtälö Euroopan tasolla matalasta BKT:sta ja eniten turvapaikanhakijoita vastaanottaneesta maasta (johtaa räjähdysvaaraan eli) ei miellytä Unkaria, eikä ainakaan kohenna valtion taloustilannetta. Unkarin maahanmuuttovastainen pääministeri Viktor Orban onkin ollut yksi äänekkäimmistä pakolaisuuden rajoittamisen puolestapuhujista ja pakolaisten olot Unkarissa ovat puhuttaneet ihmisoikeusjärjestöjä. Unkari on Afganistanista ja Syyriasta lähtöisin olevien pakolaisten reitin varrella Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan. Pakolaisten suureen virtaan kyllästynyt Unkari tukki reitin Keski-Eurooppaan pahimman pakolaiskriisin aikaan vuonna 2015 ja rakensi aidan Serbian vastaiselle rajalle sekä säännösteli pakolaisten maahantuloa. Toinen alhaisen BKT:n  ja suhteellisesti paljon turvapaikanhakijoita vastaanottanut valtio on Kypros. Tämänkin selittää maantieteellinen sijainti Lähi-idän ja Schengen-alueen välissä. Toisaalta korkean BKT:n valtioihin, joiden sijainti on kaukainen Lähi-idästä katsottuna (Norja, Islanti, Irlanti, Suomi), on tullut vain vähän turvapaikkahakemuksia.

Yleislinjaltaan bruttokansantuotteella tai laajemmin valtioiden varakkuudella ja hyvinvoinnilla sekä turvapaikkahakemusten määrällä näyttäisi kartan mukaan olevan jonkinlainen yhteys. Totta kai myös sijainti, valtion maine, poliittinen linjaus turvapaikanhakijoihin, lainsäädäntö ja rajapolitiikka vaikuttavat siihen minne turvapaikanhakijat ensisijaisesti pyrkivät ja pääsevätkö he kohteeseensa. Kaikilla tekijöillä ei ole suoraa yhteyttä hyvinvointiin tai bruttokansantuotteeseen. Lisäksi monella on jo sukua tai tuttuja eniten turvapaikanhakijoita vastaanottaneissa valtioissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, ja uudet tulokkaat luonnollisesti haluavat samaan maahan maanmiehiensä ja tuttujensa kanssa.

Tähän karttaan (kuva 2) on hyvä päättää paljon antanut kurssi. ´Kartta ei ole läheskään täydellinen, mutta onnistuneeksi voisin sitä jopa kuvailla. Ja mikä parasta se on syntynyt täysin omin käsin ja voimin ilman sen suurempaa tuskaa tai kyynelvirtaa. Jo pelkästään tämän perusteella voisin sanoa kurssia onnistuneeksi puhumattakaan kymmenistä muista luomistamme ulkonäöltään, idealtaan, tekniikaltaan ja onnistumistasoltaan vaihtelevista karttaesityksistä, joista parhaat palat (tai ainakin osan) voit löytää blogini aiemmista postauksista. Alex Salminen kiteyttää loppukurssin tunnelmia osuvasti: “MapInfo alkaa kuitenkin tuntua koko ajan enemmän ystävältä, vaikka joka kurssikerran alussa minut valtaakin pieni pakokauhu ja ”mitä-mä-nyt-teen”-tunne. Kyllä tässä pärjäillään.” Kuten otsikko kertoo: kaikki loppuu aikanaan, niin myös tämänvuotinen PAKki. Näihin karttoihin, näihin tunnelmiin!

Lähteet

Talouselämä, <http://www.talouselama.fi/uutiset/unkari-ryhtyy-rakentamaan-jo-toista-raja-aitaa-pitaakseen-turvapaikanhakijat-poissa-6628272>, julkaistu 27.02.2017, luettu 02.03.2017

Eurostat, <http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Number_of_(non-EU)_asylum_seekers_in_the_EU_and_EFTA_Member_States,_2014_and_2015_(thousands_of_first_time_applicants)_YB16.png>, julkaistu 16.03.2016, luettu 02.03.2017

Wikipedia, “Euroopan pakolaiskriisi” <https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_pakolaiskriisi>, viimeksi muokattu 14.02.2017, luettu 02.03.2017

Natural Earth, pohjakartta paikkatietomuotoisena <http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/>, ladattu 29.02.2017

Eurostat, “Livestock density index” (2010)<http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/7/78/Livestock_pattern_–_total_and_grazing_livestock_densities%2C_EU-28%2C_IS%2C_NO%2C_CH_and_ME%2C_2005-2010.png>, luettu 26.02.2017

Eurostat, “Emissions from agriculture” (2010)http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/f/ff/Emissions_from_agriculture_CH4_and_N20_%28kilotonnes_of_CO2_equivalents%29%2C_2010%2C_EU_27.png, luettu 26.02.2017

World Bank, “Agricultural land (% of land area)” (2014) <http://data.worldbank.org/indicator/AG.LND.AGRI.ZS> , luettu 29.02.2017

Eurostat, “Asylum and first time asylum applicants – annual aggregated data (rounded)” (2015) <http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tps00191&plugin=1>, luettu 02.03.2017

Eurostat, “GDP per capita in PPS” (2015) <http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tec00114&plugin=1>, luettu 02.03.2017

Alex Salminen, “Viikko 6: Suojateitä ja tulirenkaita”, julkaistu 27.02.2017, luettu 03.02.2017

Valtteri Lehto, “Kurssikerta 5: Soveltamisen tuska”, julkaistu 24.02.2017, luettu 02.03.2017

One thought on “Kaikki loppuu aikanaan…”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *