Piste- ja ruutuaineistot

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme piste- ja ruutuaineistoihin. Pisteaineistot ovat vektoriaineistoja ja ruutuaineistot taas rasteriaineistoja. Kurssikerralla opettelimme yhdistämään nämä. Pisteaineistot ovat todella tarkkoja ja sopivat siksi hyvin ruutuaineiston pohjaksi.

Ruotsinkielisten osuus

Ensimmäisessä harjoituksessa pääsimme itse tekemään rasterimallisen ruutukartan. Valitsin ominaisuudeksi ruotsinkielisten osuuden pääkaupunkiseudulla. Ensimmäinen versio kartasta näytti ruotsinkielisten määrän eri ruuduissa Tämä ei ollut kovinkaan havainnollistava, sillä kartta näytti eniten ruotsalaisia ruuduille, joilla oli myös eniten asukkaita. Muokkasin karttaa niin, että siitä näkee ruotsalaisten osuuden prosentteina. Ruotsinkielisten prosenttiosuuden sai selville ensiksi jakamalla ruotsinkieliset kaikilla asukkailla.

Kartassa on kuvattu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntien asukkaat. Jos olisimme tehneet tavallisen koropleettikartan, luonnollinen aluejako olisi ollut kunnat. Ruutukartta sen sijaan näyttää myös kuntien välisiä eroja. Ruutujen kokoa on myös mahdollista muuttaa, jos haluaisi tarkempaa tai yleistetympää tietoa. Ruotsinkielisten osuus on jakautunut pääkaupunkiseudun reunoille. Etenkin Helsingin, Espoon ja Kauniaisten keskustoista löytyy ruotsinkielisiä. Myös Itä-Helsingistä löytyy, mikä ihmetytti minua. Itä-Helsinki on monikulttuurista aluetta, mutta en ajatellut sieltä löytyvän ruotsinkielisiä noin paljoa. Emma Kolkka kirjoittaa blogissaan, että Helsinkiin on liitetty aikaisemmin Sipooseen kuuluva alue, mikä selittääkin ruotsinkielisten osuutta alueella.

Annasofia Toivonen kirjoittaa blogissaan , että kartta ei kuvasta ruotsinkielisten todellista osuutta, sillä sitä ei ole verrattu väkilukuun. Tämä on ihan totta. Helsingin keskustassa asuu eniten ihmisiä, minkä takia myös ruotsinkielisten määrä on siellä suurin. Toivonen oli laatinut kartan, johon oli laskenut ruotsinkielisten osuuden väkilukuun nähden.  Hän oli myös huomioinut asumattomat alueet kartassaan. Kartta oli näin minusta paljon informatiivisempi ja sitä oli helpompi lukea.

 

Pornaisten digitointi

Aloitimme toista harjoitusta tunnilla. Käytimme harjoituksessa rasteriaineistoja ja yhdistelimme niitä. Tarkastelimme aluksi alueen korkeuskäyriä rinnevarjostuksen avulla. Sen jälkeen digitoimme karttaan Pornaisten alueelta löytyvät isoimmat tiet ja rakennukset. Tiet digitoimme viivamuodossa ja talot pistemuodossa. Harjoitus jatkuu seuraavalla kurssikerralla.

 

Lähteet:

ttps://helsinkifi-my.sharepoint.com/personal/apaarlah_ad_helsinki_fi/_layouts/15/onedrive.aspx?id=%2Fpersonal%2Fapaarlah_ad_helsinki_fi%2FDocuments%2FGEM2024%2FHarjoitus4_2024%2Ezip&parent=%2Fpersonal%2Fapaarlah_ad_helsinki_fi%2FDocuments%2FGEM2024&ga=1

Kolkka E. (2024) Emman Gis Blogi. Neljäs kurssikerta (9.2.2024). Viitattu 15.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/emkolkka/

Toivonen, A. (2024). Annasofian blogi – VIIKKO 4: Pisteitä, ruutuja ja rasteriaineistoja. Viitattu 9.3.2024 https://blogs.helsinki.fi/annasoto/