Kolmannella kurssikerralla jatkoimme QGIS -sovelluksen harjoittelua. Etenkin toisessa harjoituksessa minulla oli paljon ongelmia, mutta tämän kurssikerran jälkeen minusta tuntuu, että alan pikkuhiljaa muistamaan eri komentoja ja itsenäinen työskentely ei tuota niin paljoa vaikeuksia.

Konfliktien ja luonnonvarojen yhteys

Ensimmäisessä harjoituksessa teimme kartan Afrikan konflikteista sekä luonnonvaroista. Käytimme taas QGIS -sovellusta. Yhdistelimme sekä laskimme tietoja, jotta saamme samaan karttaan näkyviin timanttikaivokset, öljykentät sekä konfliktit eri maissa. Tarkastelimme myös internetin käyttöä eri valtioissa. Lopuksi vielä muutimme kartalle näkyville konfliktit per vuosi, eli yksi merkki kartalla kuvasti vuoden aikana tapahtuneita konflikteja. Tapahtumavuoden avulla pystytään tarkastelemaan konfliktien kestoa, mikä kertoo alueen epävakaudesta tai vakaudesta. Kartasta ei kuitenkaan pysty huomioimaan näin konfliktien suuruuksia tai erottamaan saman vuoden aikana tapahtuneita erillisiä konflikteja. Myös erilaiset konfliktit näkyvät kartalla samanlaisina pisteinä, mikä antaa hieman vääristyneen kuvan.

Kartalta voi havainnoida luonnonvarojen ja konfliktien yhteyttä. Kartalla kuitenkin näkyy luonnonvaroista ainoastaan timanttikaivokset sekä öljykentät, vaikka Afrikasta löytyy paljon enemmän luonnonvaroja kuin vain nämä. Selkeää yhteyttä kartalta ei näe: monissa maissa joissa on paljon luonnonvaroja on myös paljon konflikteja, mutta myös niissä maissa joissa kyseisiä luonnonvaroja ei ole, niin konflikteja on silti paljon. Konflikteja aiheuttavat myös muut tekijät kuin luonnonvarat. Afrikassa esimerkiksi siirtomaa-aika vaikuttaa edelleen maiden kehittyneisyyteen, sekä valtioiden rajat ovat vedetty viivoittimella huomioimatta paikallisten kansojen elinalueita. Myös muut ongelmat, kuten nälänhätä, pula puhtaasta vedestä ja korruptio, aiheuttavat suuren osan konflikteista.

Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit

Toisessa harjoituksessa teimme koropleettikartan Suomen valuma-alueista ja niiden tulvaindekseistä ja järvisyydestä. Mitä tummempi vihreä alue kartassa on, sitä tulvaherkempää aluetta se on. Järvisyys on kuvattu kartassa ympyrädiagrammilla. Tulvaherkimmät alueet sijaitsevat rannikolla sekä tasaisilla ja vähä-järvisillä alueilla kuten Pohjanmaalla. Myös Lapissa esiintyy tulvia järvettömyyden sekä runsaan lumen ja jään sulamisen takia. Keski-Suomessa, jossa järviä on paljon, ei esiinny tulvia juuri ollenkaan, sillä järvet toimivat runsaiden sateiden ja lumen sulamisen aikaan ikään kuin veden varastona.

En ole niin tyytyväinen kartan visualisointiin. Värit ovat turhan samankaltaisia, mikä vaikeuttaa kartan lukemista. Järvisyysprosentti diagrammit myös ovat tulvaindeksi -alueiden päällä, mikä hankaloittaa tulvaindeksien hahmottamista. Tajusin vasta myöhemmin muiden blogeja lueskellessani, että olisin voinut tehdä kaksi karttaa, toisen tulvaindekseistä ja toisen järvisyysprosenteista, kuten esimerkiksi Pietu Nuortimo oli blogissaan tehnyt.

Lähteet:

MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1. KK 3. kansio

Nuortimo, Pietu (2024) Pietun GIS-seikkailu. MAA202 – Geoinformatiikan menetelmät 1. Kolmas kurssikerta. Viitattu 5.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/pietunuo/2024/01/31/kolmas-kurssikerta/