Bufferointia

Viides kurssikerta jatkui siitä, mihin viimeksi jäimme. Jatkoimme Pornaisten alueen tarkastelua. Teimme jo ennestään tuttuja Bufferi- eli puskurianalyysejä. Saimme valmiiksi tehdyn QGIS -tiedoston, vaikka viime kerralla aloitimmekin itse digitoimaan Pornaisten aluetta.  Aloitimme tutkimalla, kuinka monesta talosta Pornaisten alueella lapset saavat tulla pyörällä kouluun. Etäisyyden täytyi olla vähintään kilometri koulusta. Loimme ensiksi puskurivyöhykkeen Pornaisten koulun ympärille. Koulumatkojen tarkastelun jälkeen loimme bufferin myös pääteiden ja terveyskeskuksen ympärille, ja tarkastelimme rakennuksia, jotka jäivät bufferin sisälle. Teimme ensimmisen harjoituksen yhdessä Arttu Paarlahden johdolla ja kaikki keskittymiseni meni ohjeiden seuraamiseen, minkä takia en huomannut ottaa kuvia tehtävästä lainkaan. Lukiessani Sampo Väätäjän blogia huomasin, että kuvat olisivat antaneet hyvin informaatiota tehtävästä.

Lentokentät ja melualueet

Seuraavassa tehtävässä tarkoituksena oli tarkastella lentokenttien läheisyydessä pahimman melualueen sisälle jääviä asukkaita. Ensiksi digitoin Malmin lentokentän kiitoradan kartalle, jolle loin puskurivyöhykkeet yhden sekä kahden kilometrin säteellä. Luomani puskurivyöhykkeen mukaan yhden kilometrin säteellä lentokentästä asuu 8921 asukasta ja kahden kilometrin säteellä 57 329 asukasta. Malmin lentokenttä ei kuitenkaan ole käytössä tällä hetkellä, eli todellisuudessa meluhaittaa ei sieltä tule.

 

Taulukko 1, Meluhaitta Malmin lentoaseman läheisyydessä

Tein saman Helsinki-Vantaan lentoasemalle, eli digitoin kiitoradat ja loin bufferit yhden ja kahden kilometrin säteillä. Bufferin mukaan yhden kilometrin säteellä asuu ainoastaan 1083, mutta kahden kilometrin säteellä asukkaita on jo 11 459. Yllättävän paljon asukkaita jää siis myös Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueen sisään. Myös pahimmalla eli yli 65 desibelin melualueella asuu noin 350 asukasta.

Taulukko 2, Meluhaitta Helsinki-Vantaa lentoaseman läheisyydessä

Tarkastelin vielä lentokoneiden poikkeuksellista reittiä kaakosta luoteeseen, ja sen aiheuttamaa meluhaittaa. Poikkeuksellinen laskeutumissuunta pidentäisi kiitorataa seitsemän kilometrin pituisen ja yhden kilometrin leveän alueen verran. Loin näillä tiedoilla uuden bufferivyöhykkeen. Poikkeuksellinen kiitorata aiheuttaisi meluhaittaa 13 204 asukkaalle ja bufferin alle jäisi 1810 taloa.

Lopuksi tarkastelin vielä alle 500 metrin etäisyydellä juna- ja metroasemista asuvien ihmisten määrää.  Loin juna- ja metroasemien ympärille bufferit samaan tapaan kuin aikaisemmin. Sain tulokseksi asukkaiden määrän 500 metrin säteellä kaikista asemista olevan yhteensä 110 805.

Tämä kurssikerta oli huomattavasti haastavampi kuin aikaisemmat, sillä itsenäistä työskentelyä oli enemmän kuin ennen. Tehtävät sujuivat silti yllättävän hyvin. Tunti kuitenkin laittoi aivosoluni koetukselle ja päätinkin säästää hermojani ja jättää viimeisen vapaavalintaisen tehtävän tekemättä.

Lähteet:

Kurssikerta 5 aineistot https://moodle.helsinki.fi/mod/folder/view.php?id=3476408

Sampo, Väätäjä. Viides kurssikerta (13.2.2024). Sampon blogi. Viitattu 10.3.2024 https://blogs.helsinki.fi/vsampo/