Aloitimme ryhmätyöskentelymme pienellä esittelyllä, jonka jälkeen aloimme pohtia, miksi olemme valinneet aiheen ”pedagoginen laatu vaatii pedagogista johtajuutta”. Kaikilla ryhmän jäsenillä on kiinnostusta johtajuuteen ja esimiestyöskentelyyn ja osalla tiimin jäsenistä oli omakohtaista kokemusta varhaiskasvatuksen kenttätyöstä. Mielenkiinnon kohteeksi tämä aihe valikoitu hyvin monesta eri syystä. Otsikko herätti kysymyksiä mm siitä, millainen on pedagoginen johtaja, miten pedagogian laatu määritellään ja miten laatua valvotaan. Oli mielenkiintoista huomata, miten näinkin pieni joukko ihmisiä lähestyi asiaa niin monesta eri näkökulmasta. Ryhmätyömme alku olikin hyvin kaaosmaista, kunnes pääsimme jonkinlaiseen konsensukseen sopivan tutkimusmenetelmän löytymisestä.
Tutkimme kahdessa eri ryhmässä mitä tieteellisiä artikkeleita aiheesta löytyy ja miten paljon aihetta on tutkittu. Tutkimme myös, miten varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa johtajuutta.
Pohdimme ja puntaroimme eri näkökulmia sekä esittelimme juuri etsimäämme tutkimustietoa. Ideoita tutkimuksen käynnistämiseen oli paljon ja jouduimme käymään pitkän keskustelun eri menetelmien hyvistä ja huonoista puolista. Keskustelu selkeästi kuitenkin keskittyi kenttätutkimuksen eri muotoihin. Erityisesti kyselytutkimuksen muotoon. Totesimme, että aihetta on tutkittu jo aiemmin jonkin verran mutta ei suoraan siitä näkökulmasta mistä me haluaisimme asiaa tutkia. Olimme lähes yksimielisiä muutamasta tutkimuksen liittyvästä ydinkysymyksestä: miten pedagoginen laatu määritellään ja mitä on pedagoginen johtajuus? Heittelimme ilmoille ajatuksia, joita nämä kysymykset meissä herättivät. Lopulta päätimme painottaa varsinaisen tutkimuskysymyksen pedagogisen johtajuuden puolelle.
”Lööpinmetsästys” -hetki. Suuri joukko ihmisiä, kynät kädessään. Osa etsi nimelleen ensimmäistä vapaata riviä. Osa toivoi tutun kanssa samaan ryhmään. Osa kiirehti määrätietoisesti tietyn lööpin luo.
Kirjoititte että kaikilla ryhmänne jäsenillä oli kiinnostusta johtajuuteen ja esimiestyöskentelyyn. Löysitte yhteisen lööpin! Samat kiinnostuksen kohteet tuovat ryhmätyöhönne varmasti sekä intoa, että mahdollista aiempaa tietoa ja kokemusta. Ehkä ryhmän sisäiset rikkaat näkökulmat tuottavat myös haasteita. Ne altistavat kommunikaatiolle ja kompromisseille. Mutta uskon, juuri kommunikaatio ja kompromissit tekevät ryhmästä ja lopputuloksesta entistä rikkaamman!
Tsemppiä ryhmällenne, jään mielenkiinnolla odottamaan jatko-osaa.
Heidi / Ympäristöönsä vaikuttava lapsi
Kiitos kommentista!
Olemme täysin samaa mieltä, että yhteinen kiinnostuksen kohde innostaa meitä työskentelemään ryhmänä.
Ryhmätyöskentelyn rikkaus on erilaiset näkökulmat, joista syntyy erilaisia keskusteluita ja ajatuksia. Monipuolisten ideoiden avulla pääsemme helposti työnskentelyssä vauhtiin ja pystymme jakamaan ryhmän sisällä eri vastuualueita. Odotamme myös mielenkiinnolla työmme lopputulosta.
Miten teidän yhteistyö on ryhmänä lähtenyt käyntiin?
Anni/ Pedagoginen johtajuus
Kiitos kysymästä! Oman ryhmäni keskustelu on ollut mielenkiintoista. Monipuolisia kommentteja on esitetty hyvässä hengessä ja työ on edistynyt.
Kävin juuri lukemassa myös ryhmänne viimeisimmän blogikirjoituksen. Sen perusteella vaikutti siltä, että olette kiinnittäneet huomiota työn jakautumiseen. Myös meidän ryhmässämme työnjako otettiin puheeksi jo ensimmäisellä tapaamisella, heti kun tarvittavat tehtävät alkoivat selkiytyä.
Mielestäni työnjaon rohkea puheeksi ottaminen on yksi tärkeimmistä asioista ryhmätyön toiminnan kannalta.
Ymmärtäväinen ja rakentava henki on tarpeen. Sen myötä voidaan tarvittaessa joustavasti muuttaa jo sovittua työnjakoa. Jäsenten on myös tärkeää kokea vapaus esittää mielipiteitä työtehtävien kuormittavuuksista.
Työn tasainen jakautuminen on tietysti sekä tehokasta, että reilua. Ihanteellisen ryhmätyön aikana jäsenet eivät uuvu eivätkä tunne olevansa hyödyttömiä. Päästään hyödyntämään ryhmän jäsenten vahvuudet ja aikataulut pidettyä.
Näin päästään ajallaan paitsi tavoitteeseen, myös viikonlopun viettoon; Iloista syysviikonloppua!
Heidi / Ympäristöönsä vaikuttava lapsi
Heidin esiin ottama tehtävien tasainen jakaantuminen ryhmä jäsenten välillä on tärkeä keskustelun aihe. Ryhmätyössä saattaa olla se heikkous, että tehtävät kuormittuvat tietyille aktiivisille toimijoille ja osa jää taka-alalle. Toisaalta on hyvä huomata myös se miten tärkeää on luottaa siihen, että yhdessä sovitut tehtävät pienryhmissä tulevat tehtyä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien tulisi olla sitoutuneita ryhmätyöskentelyyn ja noudattavat yhdessä sovittuja aikatauluja ja saapuvat tapaamisiin sovitusti tai muulla tavoin osoittavat aktiivisuutensa ryhmässä.
Ryhmämme muodostuu ihmisistä, joilla on kiinnostusta ja halua johtajuuteen. Tämä on ehdottomasti ryhmämme vahvuus, mutta samalla myös heikkous, sillä ryhmämme muodostuu vahvoista persoonista, joilla jokaisella on halua ohjata toiminnan suuntaa. Hyvän johtajan ominaisuus on tiimityöskentelytaitojen hyvä osaaminen ja toimivan tiimin luominen, jolloin sillä päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Mari / Pedagoginen laatu vaatii pedagogista johtajuutta