Toiminnallisuus ja osallistuminen

Saimme otsikoksi “Lasten liikkuminen väylä lasten osallistumiseen”. Ensi töiksemme lähdimme pohtimaan laajemmin mitä tässä yhteydessä tarkoittaa osallistuminen, ja miten liikkuminen siihen kytkeytyy. Onko osallistuminen vain oppimistilanteissa tapahtuvaa ja tuottavaa, onko osallistuminen yleistä yhteenkuuluvuutta ja aktiivisuutta ryhmässä, vai ehkä jotain tältä väliltä. Tarkoitetaanko liikkumisella vaikkapa liikuntaharrastuksia, lapsen yleistä luonteenomaisuutta vai tapaa järjestää oppimistilanteita? Kiivaan keskustelun tuloksena oli että aiheen voi käsittää monella eri tapaa, ja mikään niistä ei välttämättä ole toista huonompi.

Mitä on osallistuminen?

Pohdimme liikuntapainotteisten päiväkotien ja tavallisten päiväkotien eroja lasten osallistumisen kannalta, ja sitä voiko vakituinen liikuntaharrastus vaikuttaa siihen miten helposti lapsi lähtee mukaan osallistumaan ryhmän toimintaan yleisesti. Jatkoimme tästä monien vaiheiden kautta tarkentamaan kysymystä siten, että voiko liikkeen ja toiminnallisuuden yhdistäminen itse oppimistilanteisiin vaikuttaa osallistumiseen? Otimme lopulta tämän tutkimuksemme lähtökohdaksi.

Kohti seuraavaa tapaamista

Ensimmäinen tapaaminen kului vauhdilla, ja päätimme jatkaa siten että muodostimme yhteydenpitoa varten whatsapp-ryhmän, ja Eero ja otti sankarillisesti vastuulleen ensimmäisen tapaamisen tunnelmien summaamisen blogitekstin muotoon.

Uusi viikko ja uusi tapaaminen

Kävimme läpi ensimmäisen kerran pohdinnat yhdessä, ja päätimme jatkaa eteenpäin jakautumalla esitys- ja blogiryhmiin ennen yhteenvetoa ja uutta kokoontumista.


Esitysryhmä teki yhteisen summauksen kaikkien muistiinpanoista ja ajatuksista käyttäen “Tutkimuksen voimasanat” kirjaa apunaan, ja alkoi muotoilla niistä materiaalia esitystä varten.


Blogiryhmä keräsi ensin listan asioita mitä blogissa olisi hyvä käsitellä, ja lähti sitten avaamaan niistä heränneitä ajatuksia blogipohjaan.

Lopuksi keräännyimme kokoon vertailemaan ja muokkaamaan tuotoksia yhdessä.

Jyrki Reunamon “Tieteelliset perusteet varhaisvuosien
fyysisen aktiivisuuden suosituksille” artikkeli, jonka pohjalta aiheenamme toimiva otsikko oli muotoiltu, käsittelee lasten hyvinvointia ja liikuntaa hyvin laajalta tasolta. Meidän valitsemamme näkökulma toiminnallisuuden ja osallistumisen yhteydestä on kapeampi, mutta liittyy mielestämme saman aiheen yhteyteen tiiviisti.

Yhteistyö ryhmän sisällä on toiminut erittäin hyvin. Emme ole tietenkään olleet kaikesta täysin samaa mieltä, mutta olemme onnistuneet hyvässä hengessä löytämään aina yhteisen tien eteenpäin. Vielä viimeinen viimeistelytapaaminen ennen esitystä!

7 kommenttia artikkeliin ”Toiminnallisuus ja osallistuminen”

  1. Erittäin hyvä blogiteksti. Kuvat tuovat lisäsäväyksen ja lukijan mielenkiinto itse aiheeseen säilyy. Oliko mielestänne jakautuminen pienempiin ryhmiin toimivaa? Millä kriteereillä jako tehtiin?

    Mari / pedagoginen laatu vaatii pedagogista johtajuutta

  2. Jako ryhmiin oli aika vapaa. Jokainen ilmoitti halukuutensa joko esitystä tekevään ryhmään tai blogiryhmään ja näin ryhmät muovautuivat mutkitta. Työn tulos syntyi niin mielestäni ryhmäjaoettelu oli onnistunut. Ja ajatellen vaikka blogin kirjoittamista niin pienessä ryhmässä se voisikin olla parempi mikäli blogin haluaa pitää tiivinä ja lyhyenä. Liian isossa ryhmässä saattaa olla monta mielipidettä ja näin ollen tekstistä saattaa tulla liian pitkä tai sitte aikaa menee monen hyvän mielipiteen karsimiseen. =)

  3. Blogiteksti on selkeää, helppolukuista ja säilyttää mielenkiinnon loppuun asti. Erityinen kiitos kuvista.
    Oliko teidän helppo päästä yhteisymmärrykseen näkökulmasta ja pysyä siinä?
    T: Katja ja Kristiina/ Alle kolmivuotiaiden kotihoito

    1. Moikka Katja ja Kristiina!

      Alussa oli paljon erilaisia näkökulmia, mutta niiden avulla saatiin juuri keskustelu käyntiin ja erilaisia mielipiteitä, että mistä lähetään rakentamaan meidän projektia! Ryhmähenki on ollut hyvä ja yhteisymmärryksiin ollaan päästy helposti ja lopullisen päätöksen jälkeen olemme hyvin pitäytyneet suunnitelmassamme 🙂

      t. Jasmin ja Ella

  4. Kuvat tuovat kivan lisän hyvin jäsenneltyyn blogiin, ja pienempiin ryhmiin jakautuminen varmasti selkeyttää ja nopeuttaa tehtävien tekemistä paljon. Tutkimusaiheenne on todella mielenkiintoinen!

    Maija / Ympäristöönsä vaikuttava lapsi

  5. Mukava kuulla että yhteistyö teidän ryhmässänne on sujunut hyvin! Blogitekstistännekin näkyy, että teillä on hyvä työnjako ja intoa aiheenne tutkimiseen. Kuvat ovat todella kiva lisä blogiin!

    On varmasti hyvä, että ryhmässä tulee esiin erilaisia mielipiteitä, koska ne rikastavat yhteistä työtä. Mielipiteitä kaikilla on varmasti runsaasti, eikä niitä tarvitse peitellä, on vain löydettävä ryhmälle yhteinen sävel.

    Hyvää tutkimuksen jatkoa!

    Leea / Ympäristöönsä vaikuttava lapsi

  6. Hyvä blogiteksti! Odotan innolla jatkoa aiheesta, sillä itseäni kiinnostaa kovasti mihin Reunamon tutkimus on rajattu. Oman kokemukseni puolesta olen huomannut että sekä ohjatun että vapaan liikunnan järjestämisessä varhaiskasvatuksessa on paljon eroja. Epätasa-arvoa aiheuttaa varmasti myös fyysisten tilojen puute, joka monesti toimii selityksenä liikunnan puutteelle varhaiskasvatuksessa. Mielestäni onkin mielenkiintoista ottaako tutkimus kantaa arkiliikunnan järjestämiseen. Itse ajattelen, ettei varhaiskasvatuksen liikunta ole kiinni jumppasalista, vaan motorisiataitoja voi harjoitella missä vain.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *