Nimikkotutkija Jaana Pesonen on käsitellyt aikaisemmin julkaisemassaan väitöskirjassaan aineistoja, joihin syventyy tarkemmin artikkelissaan Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: Kansallista tarinaa rakentamassa vai uudenlaista suomalaisuutta tuottamassa? (2017 / Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain). Aineisto artikkelia varten on hankittu tarkastelemalla kahta kirjaa: Tatun ja Patun Suomi (2007), sekä Tatun ja Patun päivitetty Suomi (2017). Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat kirjoittaneet molemmat kirjat, joiden kustantajana on puolestaan toiminut Otava. Molemmissa painoksissa on 47 sivua.
Artikkelin tutkimuskysymys on mielestämme seuraava: Miten nykyajan Suomea kuvataan Tatun ja Patun päivitetyssä Suomessa (2017) suhteessa aiempaan painokseen Tatun ja Patun Suomi (2007)? Kirjat ovat tutkimuksesta riippumattomia, eli luonnollisia aineistoja. Tehdessään tutkimusta Pesonen luki molemmat kirjat monta kertaa uudestaan vertaillen niitä toisiinsa.
Aineisto eroaa hieman muiden ryhmien nimikkotutkimuksista siten, että ryhmällämme ei ole tutkittavana haastatteluja tai ihmisiä tarkastelevaa tutkijaa. Pesonen ei myöskään tuonut esille käyttämiään analysointitapoja tai instrumentteja. Nimikkotutkijamme tarkastelee kirjoittamassaan artikkelissa vain Tatun ja Patun Suomea (2007) ja Tatun ja Patun päivitettyä Suomea (2017) sekä näiden eroavaisuuksia.
Jos Pesonen olisi halunnut laajentaa tekemäänsä tutkimusta, hän olisi voinut esimerkiksi valita laajemman aineiston – useampia kirjoja samasta teemasta. Tutkija olisi voinut ottaa selvää siitä, mikä oli vaikuttanut painosten välillä Tatun ja Patun kirjoittajien näkemyksiin ja päivitettyihin aiheisiin. Hän olisi myös voinut perehtyä tutkimiensa kirjojen taustatekijöihin: miksi kirjat oli kirjoitettu. Hän olisi voinut selventää lukijalle miksi oli valinnut juuri kyseisen aineiston.
Hyvää pohdintaa. Olisi kuitenkin kiinnostava tietää, vaikkakaan tutkija ei tuo esille käyttämiään analysointitapoja tai instrumentteja, niin ovatko ne silti pääteltävissä tutkimuksesta? Ja jos voisitte lyhyesti kuvailla löytämäänne vastausta tutkimuskysymykseen, niin se olisi mielenkiintoista.
Essi/Myötätunto -ryhmä.
Moi!
Kiitos kysymyksestä 🙂
Kyseessä on siis tutkimusartikkeli, joka pohjautuu Pesosen aiemmin tekemään väitöskirjaan, jossa hän käytti lähilukutekniikkaa. Tämä selvisi tutkijatapaamisessa. Meille annetussa artikkelissa käytetään vertailua erojen esiin tuomisessa. Esimerkiksi nimikkotutkijamme havainnoi eri versioita kirjasta ja sitä kautta avaa kirjojen eroavaisuuksia.
Kirjojen kuvitusten symboliikasta esitetään esimerkkejä ja niitä rinnastetaan toisiinsa. Hän viittaa myös muutamiin lähteisiin aiheeseen liittyen tukeakseen artikkeliaan.
Pesonen päätyi artikkelissaan tähän:
Monikulttuurisuus nähdään osana nyky-Suomea ja arkipäivää, kuitenkin monietnisyys jää taustalle, koska kirjan päähenkilöt eivät poikkea perinteisistä vaaleista ja sinisilmäisistä oletussuomalaisista.
Terkuin Lastenkirjallisuus-ryhmä <3
Moi!
Kiitos kysymyksestä 🙂
Kyseessä on tutkimusartikkeli, joka pohjautuu Pesosen aiemmin tekemään väitöskirjaan. Tutkijatapaamisessa meille selvisi, että hän on käyttänyt väitöskirjassaan lähilukutekniikkaa. Meille annetussa artikkelissa tämä ei kuitenkaan suoraan käy ilmi, vaan analysoinnissa käytetään kirjojen vertailua. Pesonen nostaa esiin esimerkkejä kirjojen kuvitusten symboliikasta ja rinnastaa näitä toisiinsa.
Pesonen päätyy tutkimuskysymyksessä seuraavaan:
Monikulttuurisuus kuvataan osana nyky-Suomea ja tavallista arkea, mutta monietnisyys jää taustalle, sillä kirjojen päähenkilöt edustavat perinteistä sinisilmäistä ja vaaleaa oletussuomalaista. Koska emme ole itse perehtyneet kyseisiin kirjoihin, yhdymme Pesosen lopputulokseen asiasta.
Terkuin Lastenkirjallisuus-ryhmä <3
♡
Mitä mieltä olette itse aineistosta, että oliko muutokset tarpeellisia?
Oliko teidän mielestä tutkimus liian suppea? Olisiko sitä teidän mielestä pitänyt laajentaa?
Oletteko tavanneet nimikkotutkijan? Onko hänellä laajempia vastaavanlaisia tutkimuksia?
Kristiina /Kotihoito-ryhmä
Hei!
Emme ole perehtyneet kirjoihin muutoin kuin artikkelin välityksellä, mutta sen pohjalta olemme sitä mieltä, että muutokset ovat tarpeellisia. Kirjasta olisi voinut muuttaa enemmänkin asioita vastaamaan nykypäivää.
Tutkimusta olisi voinut mielestämme laajentaa ottamalla yhteyttä Tatun ja Patun kirjoittajiin ja ottaa selvää, miten uudistettavat kohteet on päätetty.
Olemme tavanneet nimikkotutkijan. Vastaamme loppuihin kysymyksiin aiemmissa kommenteissa 🙂
Terkuin Lastenkirjallisuus-ryhmä <3
Tosi mielenkiintoinen aihe! Meitä kiinnostaisi tietää miten nimikkotutkijanne päätyi tutkimaan juuri tätä aihetta, ja onko teille selvinnyt jotain uutta monikultuurisuudesta Suomessa artikkelin avulla?
Johanna/ Tiede ja teknologia
Moi!
Meille selvisi, että Suomessa monikulttuurista lastenkirjallisuutta ei ole tutkittu paljon, toisin kuin Amerikassa aihetta on tutkittu runsaasti.
Katso muut kommentit, sieltä löytyy vastauksia kysymyksiisi.
Terkuin Lastenkirjallisuus-ryhmä <3
Hei! Meitä jäi kiinnostamaan vielä, että millä tapaa tutkimusta ollaan tarkasteltu, mikäli analysointitapaa ei ole ilmaistu? Minkälainen on tutkimusprosessin kulku ja entä johtopäätökset? Mielenkiintoinen ja erilainen tutkimustapa teidän tutkimuksella!
Sara/Leikkiryhmä
Moi!
Pesonen kertoi meille tutkijatapaamisessa lukeneensa kirjoja uudestaan ja uudestaan. Hän keskittyi analysoimaan kirjojen kuvitusta.
Muihin kysymyksiisi löydät vastauksen aijemmista vastauksistamme 😉
Terkuin Lastenkirjallisuus-ryhmä <3
Hei! Meitä jäi kiinnostamaan vielä, että millä tapaa tutkimusta ollaan tarkasteltu, mikäli analysointitapaa ei ole ilmaistu? Minkälainen on tutkimusprosessin kulku? Entä johtopäätökset? Mielenkiintoinen ja erilainen tutkimustapa teidän tutkimuksella!
Hei lastenkirjallisuuden ryhmä!
Erittäin kiinnostava aihe ja olette käsitelleet sitä hienosti, vaikka tutkimus onkin erilainen.
Meidänkään tutkimuksessamme ei ollut aineistona haastatteluja tai ihmisiä ja koimme sen hieman haastavaksi.
Miten teidän ryhmänne koki haastatteluiden ja ihmisten puuttumisen tutkimuksessa?
Aineistonne aiheena on Tatun ja Patun Suomi, joka kuvaa suomalaisuutta ja suomalaisia. Me jäimme pohtimaan, miten aineistossa näkyy kulttuurien moninaisuus vai onko se näkyvissä ollenkaan?
Hyvää syksyä!
Julia M. & Maria / Lasten oletetun kulttuurin ryhmä
Moi!
Kiitos palautteesta <3
Artikkelin tutkiminen on ollut kieltämättä vähän haastavaa, koska kyseessä oli täydentävä artikkeli väitöskirjaan. Toisaalta aiheen tutkiminen oli selkeää, koska artikkelin aineisto koostui kahdesta kirjasta.
Kulttuurien moninaisuus näyttäytyy uudessa painoksessa Pesosen mukaan esimerkiksi siinä, kuinka taustalla olevia henkilöitä on muutettu moninaisemmiksi ja monietnisyyttä on hiukan lisätty. Pesosen havaintojen mukaan joitain seikkoja on myös korjattu tekstissä.
Terkuin Lastenkirjallisuus-ryhmä <3