Kiskot vievät eteenpäin- Sivuraideryhmän loppumietteitä

Ryhmämme päällimmäisenä tunteena tutkijatentin jälkeen oli onnistumisen lisäksi sekä huojennus (oltiin päästy, jos ei nyt pääteasemalle, niin ainakin välietapille) että jonkinlainen yllättynyt “ahaa”-tunne liittyen siihen, että vaikka kurssi alussa tuntui työläältä ja työnsi monia omille epämukavuusalueille etenkin suurilla ryhmillä niin nyt kurssin lopussa huomasimme miten hyvin tällainen tapa opiskella palveli kurssin sisältöä.

Alussa suuri ryhmäkoko tosiaan tuntui melko haastavalta, mutta saimme mielestämme ryhmän toimimaan hyvin. Olimme erityisen tyytyväisiä ajankäyttöömme, pääsimme yleensä nopeasti asiaan ja saimme tehtävät tehtyä: halki, poikki ja pinoon-tyylillä. Isossa ryhmässä oli myös vahvuutena ryhmän kannattelevuus, mikäli joku joutui, vaikka sairastumisen vuoksi olemaan pois. Mikään tehtävä ei ollut riippuvainen yhdestä henkilöstä ja poissa olijalla oli mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta seuraavassa tehtävässä.

Kurssin nimi ”Kohti tutkivaa työtapaa”, kuvaa mielestämme mainiosti kurssin sisältöä. Koemme saaneemme kurssilta hyvän pohjan myöhemmille opinnoille ja vaikka opittavaa tutkimuksesta jäi varmasti vaikka, kuinka on meille kurssin myötä piirtynyt selkeämpi käsitys tutkimuksesta. Pidimme myös kurssin rakenteesta ja ryhmätehtävistä ja koimme työskentelytavan tukevan oppimistamme. Toki kurssin aikana oli hetkiä jolloin tehtävät tuntuivat työläiltä ja mietimme, että luentosalissa pääsisi helpommalla, mutta jälkeenpäin katsottuna ryhmätyöskentely oli ehdottomasti parempi tapa oppia juuri tämän kurssin sisältöä. Erityistä plussaa ryhmältämme saivat otr-tapaamisille varatut ajat sekä Minerva-tori oppimisympäristönä – Mikrofonikuutio jakoi mielipiteitä, osa vihasi ja toiset rakastivat! Kurssista jäi mietityttämään arviointi. Blogi-kirjoitusten suuri painotus arvioinnissa tuntui oudolta ja mietimme, että olisiko tasapuolisempaa, jos arviointi kattaisi tutkijatentin, blogin sekä kurssin muut tehtävät. Toki tämä tarkoittaisi huomattavasti lisää työtä Lasselle ja Jakelle ?.

Tutkijatentti ei ollutkaan niin suuri ja jännittävä kokemus kuin ehkä kurssin alussa pelkäsimme. Saimme mielestämme luotua keskustelevan tilaisuuden. Tutkija vastasi sekä kattavasti, että ytimekkäästi ja aika riitti juuri sopivasti kysymyksillemme. Keskustelimme tentissä itse tutkimuksen lisäksi myös tutkimukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Haamuryhmänä toimiminen oli myös mielekästä ja näin pääsimme kurkkaamaan entistä syvemmin muiden aiheisiin. Lisäksi oli hauska huomata kuinka intohimoisia tutkijat olivat aiheittensa suhteen!

Kaiken kaikkiaan olimme tyytyväisiä kurssiin ja koimme sen tarpeelliseksi myöhempiä opiskeluja silmällä pitäen. Matka jatkuu ja, vaikka emme tiedä viekö tämä juna koskaan perille asti niin uskomme olevamme oikeilla raiteilla.

Tietoa kirjoittajasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *