Lastenkirjallisuus rakentaa yhtenäistä kansallistunnetta

Valitsimme tutkimusaiheeksemme “Lastenkirjallisuus rakentaa yhtenäistä kansallistunnetta”. Tapa millä ryhmät jaettiin tuntui erittäin toimivalta. Työskentely tehostuu ja motivaatio kasvaa kun aihe on kaikkia innostava. Me kaikki olemme kiinnostuneita kirjallisuudesta ja pidämme tärkeänä, että lapsille luetaan paljon kirjoja. Aloimme pohtia aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Niitä löytyikin paljon! 

Miten määritellään yhtenäinen kansallistunne? Katsotaanko tutkimusta suomalaisesta näkökulmasta vai eri maiden kulttuurien näkökulmasta? Mikä on suomenkielen taso -> luetaanko kirjoja vai katsotaanko kuvakirjoja? Keskitytäänkö tutkimuksessa suomalaiseen vai koko maailmanlaajuiseen lastenkirjallisuuteen?

Mietimme myös, löytyykö lastenkirjallisuudesta yhteisiä samaistumisen kohteita vai onko niissä stereotypioita, joihin kaikki eivät voi samaistua. Minkälaisia ovat ylipäätään sukupuoliroolit lastenkirjallisuudessa? Päädyimme pohtimaan, että kansallistunne lastenkirjallisuudessa on kehittynyt ajansaatossa.

Lopuksi saimme päätettyä tutkimuksen lähestymistavan. Tutkimuskysymystä täytyy varmasti vielä rajata, mutta tästä on hyvä jatkaa seuraavalla ryhmätunnilla!

Aleksi, Fanny, Janette, Mia, Mirva ja Paula/Satuilijat

8 thoughts on “Lastenkirjallisuus rakentaa yhtenäistä kansallistunnetta

  1. Tiina Alapeteri-Ojanperä

    Hei Satuilijat!
    Erittäin kiinnostava aihe ja olen täysin samaa mieltä kanssanne siitä, että lapsille lukeminen on hyvin tärkeää. Lukeminen edistää kielen kehittymistä, rikastuttaa sanavarastoa ja myös vahvistaa lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta.
    Ryhmänne pohdinnat aiheesta ovat ajatuksia herättäviä, mitä onkaan yhtenäinen kansallistunne?
    Tosiaan, ilmeneekö lastenkirjallisuudessa stereotyyppisiä sukupuolirooleja ja minkälaisia ne ovat? Olen lukenut lapsilleni paljon, mutta tätä näkökulmaa en ole useinkaan jäänyt pohtimaan.

    Mielenkiinnolla odotan mistä suunnasta lähdette lähestymään tutkimusaihetta ja miten olette rajanneet tutkimuskysymyksen. Tsemppiä työskentelyyn!
    Tiina /ryhmä 11

    Vastaa
  2. Outi

    Terve Satuilijat!

    Olette valinneet erittäin mielenkiintoisen aiheen ja olemme samaa mieltä siitä, että lapsille lukeminen on todella tärkeää. Pohdintanne kuulostaa hyvältä! Aiheen rajaaminen, eli tietyn näkökulman tai lähestymistavan valitseminen on tutkimuksen aloittamisen haastavimpia etappeja – olisi niin mielenkiintoista huomioida kaikki mahdollisen aspektit. Joten tsemppiä siihen! Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mihin suuntaan lähdette.

    Terveisin Sivuraiteilla -ryhmä

    Vastaa
  3. Ritva Jalava

    Hei,
    aiheenne herättää kysymyksiä ja olette lähteneet monipuolisesti pohtimaan sitä. Kaikki varmasti allekirjoittavat ajatuksen, että lapsille lukeminen on tärkeää. Harvemmin tulee pohdittua sitä, minkälaisia viestejä kirja oikeasti luo lapsille ympäröivästä maailmasta. Yhtenäinen kansallistunne on käsitteenä moniulotteinen, kuten tekstissänne sitä pohdittekin. Näkökulmanne kansallistunteen kehittymisestä lasten kirjallisuudessa ajansaatossa on mielenkiintoinen. Miten kansallistunne näkyy vanhassa lasten kirjallisuudessa ja miten nykyisessä? Ehkäpä sitä alkaa lukea lapsille kirjoja itsekin uuden näkökulman valossa.
    Ritva/pedagogiikan hukkaamat

    Vastaa
  4. Toni Miikka Roopertti Kirsikkapuu

    Kiinnostava aihe. Derwinhän esitti, että kansallisuus on konstruktio, joka muuttuu ajassa. Mielestäni lööpistä puuttui kysymysmerkki.. Varmasti vaikea aihe tutkia, toteuttaako sen vastaanottotutkimuksena (lukijat), kirjallisuuskatsauksena, vai haastatteleeko peräti lastenkirjailijoita. Vai yhdistelmä näitä kaikkia tai osaa?

    Toni / Arvotyhjiö

    Vastaa
  5. Noora

    Hei Satuilijat!
    Olettepa ihanan aiheen valinneet tutkimuskohteeksenne. Näin paljon kirjoja lukevana pidän tärkeänä sitä, että lapsetkin löytäisivät kirjojen maailman jo varhaisessa iässä. Onhan kirjojen lukemisella positiivinen vaikutus lasten niin mielikuvitukseen kuin kielelliseenkin kehitykseen. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa blogipostaustanne ja sitä, kuinka tutkimuksenne tulee etenemään tästä eteenpäin.

    Noora / Hilipitapit

    Vastaa
  6. Laura P.

    Heippa Satuilijat!

    Pitipä tulla lukemaan ensimmäisenä teidän kirjoitus, kun aiheenne oli minulla seuraavana vaihtoehtona juuri lastenkirjallisuuden takia. Mutta tuo kansallistunne – se tuokin asiaan vähän pähkäiltävää. Jostain syystä sanasta ”kansallistunne” tulee hieman vanhahtava sävy ajatella. Varmasti lastenkirjat ottavat aina vaikutteita ajasta ja ympäröivästä maailmasta ja ne ovat hyvä tapa käsitellä vähän vaikeampiakin asioita. Uskon siis, että ne monin tavoin vaikuttavat lapsiin ja herättävät ajattelemaan. Nyt kun lukee oman lapsuuden kirjoja, järkyttyy välillä, mitä kaikkea ne sisältävätkään. Nykyään kirjat onneksi kirjoitetaan enemmän lasten ehdoilla, kuin vain meidän aikuisten.

    Tämä oli nyt pelkkää tajunnan virtaa ja sekavia ajatuksia, mutta mielenkiinnolla seuraan teidän taivalta kohti tutkivaa työtapaa!

    Laura / Digittäjät

    Vastaa
  7. Niina

    Hei!
    Tämä aihe oli itsellänikin pinnalla kun mietin ryhmää. Monikulttuuristuva maailma on todellakin tullut vauhdilla myös Suomeen. Aihe kiehtoo erityisesti, sillä olen itsekkin asunut ja toiminut luokan opettajana ulkomailla, mutta suomalaisessa koulussa. Tuolloin otin ohjelmistoon ylimääräisen tunnin äidinkieleen, jossa luimme suomalaisia nuorten kirjoja (oppilaat olivat 7-11 vuotiaita). Taisi olla viikon kohokohta ja kaikki ikään katsomatta olivat todella innoissaan. Vieraassa kulttuurissa oman kielen käyttö luo yhteyttä aivan eri tavalla.
    Olisi todella mielenkiintoista nähdä miten lasten kirjoissa suhtaudutaan omaan maahan ja kulttuuriin, ihan maailman laajuisesti. Meillä suomessa on hyvät kirastopalvelut tarjolla, myös muille kielille. Varmasti myös oman äidinkielen ja toisen kielen (esim Suomen) kehityksellä on myös yhteyttä toisiinsa.

    Terveisin Niina/ Digittäjät

    Vastaa
  8. Anna L Koponen

    Moi,

    Mielenkiintoinen tutkimus aihe. Lukeminen on itselleni hyvin tärkeä asia ja mielestäni myös lapsille lukeminen on oleellista. Lasten kielellinen kehitys edistyy lukemisen kautta ja sanavarasto rikastuu. Tutkimuksen aihe herättää myös kysymyksiä: mitä tarkoitaa “yhtenäinen kansallistunne”? Teidän näkökulmanne kansallistunteesta ja siihen liittyvä lastenkirjallisuudesta kiinnosta ja odotan innolla, kuinka teidän tutkimuksenne tästä etenee.

    Terkut Anna/ Ryhmä 1

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Outi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *