Täällä kymmenen innokasta aloittaa matkansa kohti tutkivaa työtapaa. Ryhmässämme on monipuolinen kirjo ihmisiä eri elämänvaiheista; osalla on jo mittava kokemus töistä varhaiskasvatuksen tai muun alan parissa, kun taas osa on tullut Penkereelle lähes suoraan lukiosta. Tutustumiskierroksella löytyi myös heti kaksi viulistia! Hienoa, että on niin paljon erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia.
Ryhmämme lööppi, ”Digilaitteiden käyttö päiväkodissa edellyttää hyvää pedagogista suunnittelua”, herätti joukossamme ajatuksia ja kiivasta keskustelua moneen suuntaan. Osa ryhmästä näki digilaitteiden käytössä päiväkodissa haasteita. Tällaisiksi mainittiin esimerkiksi, että opettajien taidot vaihtelevat ja he kokevat asian jopa pelottavana. Koettiin myös, ettei Digilaitteiden käyttöön opetuksessa ole olemassa riittävästi työkaluja. Osalle ryhmässä heräsi epäilyksiä, vaikuttaako digilaitteiden käyttö lasten keskittymiseen ja tarkkaavuuteen. Helposti digilaitteiden käyttö jää merkityksettömän pelaamisen tasolle, kun osaamista muuhun ei ole. Puolestapuhujat taas muistuttivat, että digilaitteet mahdollistavat paljon muutakin, kuin esimerkiksi Eka-pelin pelaamisen.
Vasukin edellyttää, että lapsen kuuluu saada tutustua viestintäteknologiaan monipuolisesti. Digilaitteiden käytön tulisi olla pedagogisesti perusteltua ja tekemisen suunniteltua niin, että laitteita käytetään monipuolisesti yksin sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Laitteissa olisi potentiaalia moneen asiaan, mutta haasteena on saada tarvittava tieto-taito käytäntöön mukaan.
Syitä lööpin valintaan oli yhtä monta, kuin on ryhmäläisiäkin
- Halu työelämässä erikoistua mediakasvatukseen ja
sittain onkin jo. Kirjaimellisesti siis oman alan juttuja. - Aiempi työkokemus ja koulutus digitaalisesta viestinnästä, joten aihe tuntui omalta. Omien lasten päiväkodissa myös kyseltiin vinkkejä aiheen opettamiseen, koska ryhmän opettajat pitivät aihetta vieraana. Josko täältä saisi vielä idean tai pari!
- Digilaitteet varhaiskasvatuksen käytössä ja pedagogisena apuvälineenä ovat itselle melko tuntematon alue, jonka takia mielenkiinto heräsi ja haluan tietää aiheesta lisää.
- Työelämässä olen nähnyt, miten digilaitteita on hankittu innolla, mutta sitten niitä ei ole osattu käyttää/hyödyntää ja ovat jääneet nurkkiin pölyttymään. Haluaisin löytää ideoita siihen, miten laitteet saataisiin ihan oikeasti ja monipuolisesti käyttöön.
Mielipiteet aiheesta ovat siis kirjavia. Kaikkia ryhmäläisiä kuitenkin yhdistää usko aiheen tärkeyteen ja merkityksellisyyteen.
Hommat käyntiin ja ryhmäjaon tuomat haasteet
Ruokaruuhkan välttämiseksi jäimme työstämään ensimmäistä tehtävää, kun muut lähtivät syömään. Olimmekin saaneet homman jo hyvin eteenpäin siinä vaiheessa, kun muut palasivat työskentelemään. Vaatii selvästi oman aikansa, jotta löydämme tavat saada 10 henkilön keskinäinen työskentely järkeväksi ja toimivaksi. Suuren ryhmäkoon ongelmat kuitenkin helpottuivat osaksi sillä, että jaoimme lopuksi ryhmän omine vastuualueineen pienempiin osiin.
Ajattelimme, ettei kaikkien kannata jatkossa tehdä kaikkea, vaan jaamme tehtäviä ryhmän kesken. Asioiden kokoamista varten perustimme kaikille jaetun OneDrive-kansion yliopiston tunnusten alle. OneDrive toimii kuten Google Drive eli voimme kaikki työstää samaa dokumenttia samaan aikaan. Viestintää varten perustettiin oma Whatsapp-ryhmä.
Jännityksellä odotamme tietoa omasta nimikko-tutkijasta. Osa meistä ei ole koskaan tehnyt tieteellistä tutkimusta, joten tällä kurssilla oppii varmasti paljon uutta. Olemmekin kaikki innoissamme, että pääsemme tutkimaan erilaisia kohteita ja syventymään niihin. Maailma on digitalisoitunut todella nopeasti. Toivottavasti tämä kurssi ja tutustuminen aiheeseen antaa konkreettista tukea käytännön tasolle digilaitteiden mahdollisuuksista.
Blogiterkuin,
Ilmari, Petra, Heini-Katariina, Niina, Johanna, Katja, Katri, Riina, Laura ja Sauli
Varmasti mielenkiintoinen aihe lähteä projektia työstämään 🙂
Ollaan itse huomattu omassa työelämässä juuri tuo kuvaamanne ongelma digilaitteiden unohtumisesta kaappiin pölyttymään. Kuinka järjestää kaikille työntekijöille aikaa opetella digilaitteiden käyttöä ja miten herättää mielenkiinto myös opetella niitä käyttämään? Koulutuksia kyllä on..
Onedrive ja WhatsApp-ryhmät näyttää monella olevan tässä hommassa käytössä ja se on kyllä kätevää! Helpottaa 10 ihmisen yhteistyötä kummasti.
Mekin innolla odotetaan omaa nimikkotutkijaa, mutta samalla tutkijatentti vähän jännittää 🙂
Blogitekstin kuvat toivat väriä ja teksti oli muutenkin mukavasti jäsennelty.
Terveisin,
Jessica ja Tuulia/ Ilmiöoppijat
Hei Digittääkö vaiko eikö digitä- ryhmä,
Tykkäsin blogitekstinne kuvituksesta ja ulkoasusta sekä linkistä varhaiskasvatus-suunnitelmaan. Huomaa, että teidän ryhmällä kyllä digittää, diggaan. Aiheenne on mielenkiintoinen ja niin tätä päivää. Lapsille on usein erittäin kiinnostavaa oppia uusien digilaitteiden käyttöä ja teknologia tarjoaa varmasti paljon elämyksellisyyttä lasten arkeen. Digiajan sopiva suhde muuhun toimintaan on myös tärkeä kysymys, joka minua kiinnostaa. Kuva, jossa seikkaili pieni koodaus-leppäkerttu lämmitti erityisesti mieltäni, kun muistan miten innoissaan oma lapseni oli tuollaista kokeillessaan koulun toiminnallisessa vanhempainillassa. Tällainen moderni tapa pelata ’laivan upotusta’ oli minusta puhdasta neroutta. Ihana nähdä, miten kehitys kehittyy. Toivottavasti ryhmänne ideoista saa nimenomaan työkaluja omaan suunnittelutyöhön tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen parissa.
T.Inkeri/Pedagogiikan hukkaamat
Heippa!
Ihanaa kuulla, että teillä on eriäviä mielipiteitä asiasta! On erittäin rikastuttavaa käydä tuollaista dialogia eriävistä mielipiteistä. Innolla odotan millaista tutkimusta lähdette tästä tekemään.
Terkuin: Ainu/Sivuraiteilla
Työskentelette mielenkiintoisen aiheen parissa. Mielestäni yksi tärkeä osa digikasvatusta on myös opettaa lapsia säännöstelemään ja rajoittamaan digilaitteiden parissa vietettyä aikaa ja suhteuttamaan se muuhun elämään. Tällaiset taidot olisi helpompi omaksua pienenä, kun aikuisella on vielä suuri rooli digiajan tai ruutuajan säännöstelijänä. Älylaitteet imaisevat helposti mukaansa koululaisen ja teinin ja vievät suuren osan valveillaoloajasta. Voisiko säännöstelyä oppia pienestä asti yhtä itsestäänselvyytenä kuin vaikka Kiitos tai käsien pesu? Liisa/Hilipitapit
Monimutkainen juttu! Olin itse kerran sijaisena ryhmässä, jossa käteeni työnnettiin tabletti ja sanottiin, että meidän eskarilaiset harjoittelee sanoja tällä. Ei kun toimeksi, hyvin meni. Lapset osasivat käyttää tablettia erinomaisesti.
Tärkeä aihe tutkia, lähestymistavan valinta on varmasti vaikeaa.
Toni / Arvotyhjiö
Hei!
Teidän bloginne otsikko vei minun huomioni ja luettuani kirjoituksen jäin mietiskelemään aihetta. Olin vuoden töissä varahenkilönä päiväkodissa, jossa mielestäni oli hyvät tilat ja tarvikkeet. Heillä oli esim. smartboard, jota ei melkein koskaan käytetty. Kun näin sen toiminnassa käytettiin sitä pelkästään piirtoheittimen tapaan. Kyseisestä päiväkodista puuttui mielestäni:
1. Koulutus digilaitteiden kayttömahdollisuuksiin
2. Työmotivaatio ja itseohjautuvuus
Oletteko olleet samanlaisessa tilanteessa työelämässä? On hienot laitteet, tarvikkeet, tilat, ja mielestänne niitä voisi käyttää enemmän/paremmin hyväksi?
Erika/Hilipitapit
Hei!
Kiitos tärkeästä kommentista. Olen yksi niistä ryhmän jäsenistä, joka on pysähtynyt miettimään juuri tätä samaa ongelmaa. Miten saada kalliit digilaitteet oikeasti osaksi käytäntö ja arkea. Olen itsekkin jo hieman vanhempi opiskelija ja monilla oman ikäpolveni työntekijöillä on ennakoluuloja digilaitteiden suhteen. Toivottavasti löydämme tämän projektin aikana vastauksia myös siihen, miten opettajien ja muun henkilökunna saisi innostumaan näistä mahdollisuuksista. Jos vastausta ei vielä löydy tästä tehtävästä, voisin jopa miettiä kandityön aihetta aiheeseen liittyen =)
T. Niina / Digittäjät
Moi,
Uskomaton hieno ja laaja blogiteksti. Tykkäsin ulkoasusta ja kuvat tekivät tekstistä värikään. Teemanne on hyvin monimutkainen ja tämän huomaa myös ryhmätyöskentelyssä ja eriävissä mielipiteissä. Digitalisaatio on ajankohtainen aihe ja monesti painostetaan digikasvatuskseen. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Kuinka paljon pieni lapsi tarvitsee digitaitoja ja milloin ruokitaan digiriippuvaisuutta?
Tosi tärkeä tutkimusaihe!
Terkuin Anna/ Ryhmä 1
Moi Anna/Ryhmä 1!
Se on hyvä kysymys, mitä digikasvatus tarkoittaa! Perinteisesti on puhuttu vähän laajemmin mediakasvatuksesta, joka sisältää muutakin kuin digin. Esimerkiksi Tampereen yliopistolla on kuitenkin hiljattain siirrytty mediakasvatuksen maisterista ”digital literacy educationiin” korostaen nykyistä digirintamaa. Digikasvatus ei kuitenkaan mielestäni missään nimessä tarkoita vain digilaitteiden käyttöä. Digikasvatus sisältää myös pelisäännöistä keskustelemista ja robottileikkiä. Mm. Hello Ruby -yrityksellä ja tiedekunnan omalla MOI-hankkeella (Monilukutaito) on tuokiosuunnitelmia ”analogisesta digikasvatuksesta”. Pelisäännöistä keskustelun suhteen, olisi hyvä ainakin keksiä tapoja saada lapset reflektoimaan omaa älylaitteiden käytön määrää, sekä puhua internetin ja somen hyvistä ja huonoista puolista. Kysymys kuuluu miten tehdä nämä asiat tarpeellisella sensitiviteetillä! Toivottavasti keksitään näihin asioihin uusia ratkaisuja kurssin aikana.
Hei!
Ryhmä 1 kysymys digikasvatuksesta on tärkeä. Jos kasvattajat eivät tiedä tarkalleen, mitä pitäisi opettaa, niin miten sitä pystyy opettamaa? Tämänkaltaiset asiat tulisi avata VASUssa, eikä vain kirjoittaa, että lapsille tulisi opettaa digikasvatusta.
Jokainen päiväkoti on erilainen, mutta niissä joissa osa opiskelijoistamme on ollut töissä, olemme kohdanneet ongelmia. Mihin funtabelia ja tabletteja tulisi käyttää? Arjessa tuntuu olevan paljon muuta tekemistä, että tabletit ovat jääneet vain pelikäyttöön. Myös näyttöjä käytetään vain tilanteen vaatiessa, usein elokuvien katseluun. Millaista digikasvatus siis on? Riittääkö se, että lapsi itsekseen pelaa tabletilla pelejä, joissa opetetaan kirjaimia tai värejä? Onhan se aina kehittävää, mutta riittääkö se ja onko se VASUn tarkoitus? Ilmarin kommentti osui tähän hyvin: ”Digikasvatus sisältää myös pelisäännöistä keskustelemista ja robottileikkiä.”
Olette tärkeän ja ajankohtaisen äären esillä, kuten monet meistä muistakin. Tässä digitalisoituvassa maailmassa kaikki halutaan tuoda nyt ja heti käytäntöön. Toteutus on kuitenkin kömpelöä. Tulisiko jatkossa opettajaksi opiskeliville kuulua opetussuunnitelmaan kurssi, jolla käydään näitä asioita?
Jäämme odottamaan innolla, mitä tutkimuksessanne kerrotaan asiasta.
Ryhmä 11