KTT 1 tehtävä “ Lasten kapasiteetti tuottaa ymmärrettävää tekstiä on laajempi kuin osaamme ajatellakaan ”
Tutkimus, jota ryhmämme käsittelee ei ehkä ollut se kaikkein suosituin. Kuitenkin meille, jotka sen valitsimme, oli melko nopeasti selvää että tässä sitä on jotain mielenkiintoista. Aliarvioimmeko lasten kykyjä? Tarjotaanko liian vähän ohjausta, tukea ja mahdollisuuksia lasten kehittyä kielellisesti? Saavatko lapset tarpeeksi haasteita tekstin tuottamiseen? Huomioidaanko lasten kielelliset mahdollisuudet muunkielisten osalta tasa-arvoisesti? Huomataanko lukivaikeudet tarpeeksi ajoissa? Ideoita ja kysymyksiä lenteli ja kun saatiin tekniset asiat synkronoitua päästiin alkuun. Vaikka valmista ei ihan vielä ole tarjota luettavaksi niin jotain kuitenkin.

Pohdintoja: * Minkä ikäisistä lapsista on kyse ?
* Pitäisikö opetus aloittaa aikaisemmin kuin ensimmäisellä luokalla?
* Mitä tekstin tuottamisella tarkoitetaan tutkimuksessa ( kirjoittaminen, sanelu yms ) ?
——–> voi olla monimuotoista piirretty, laulettu yms (MOI hanke )
Minkälaista opetusta kielellisen kehityksen suhteen tehdään päiväkodeissa ja miten sitä voisi kehittää?
Miten määritellään kapasiteetti ja tuottavan tekstin määritelmä?
Esim.saduttaminen, onko tuottavaa tekstiä, kun lapset keksivät päiväkodeissa tarinoita, jotka kirjoitetaan ylös
http://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/mita-tarkoittaa/artikkeli-sara-sintonen-ja-kristiina-kumpulainen-monilukutaito-moninaisuutena-toimintana-ja-osallisuutena/ Tässä artikkelissa pohditaan erilaisia tekstin tuottamisen muotoja, kirjoittajat HY lehtoreita
Lukivaikeudet: miten vaikuttaa tutkimukseen, jos lapsella on lukivaikeuksia, vaikuttaako tutkimukseen
Keskitytäänkö yhteen metodiin, vai onko käytössä monenlaisia tutkimustapoja?
Mikä on ymmärrettävää tekstiä?
Miten rajataan tutkittavat?
Minkälaisia kokemuksia tuottavan tekstin luomisesta: omat kokemukset ja työelämän pohdinnat
Tutkimuksen pituus.
Pystyykö tekstin tuottoa tutkimaan ilman että lapsi ymmärtää puhetta?
Mihin tekstin tuottaminen on yhteydessä?
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99793/OT%20Maanselka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miten tutkitaan:
Paikka ja ympäristö:
-miten vaikuttaa koti/päiväkoti; sosiaalinen ympäristö
Minkä ikäisille tutkimussuunnitelma rajataan?
Voiko tuottava teksti olla leikkimistä? Kertomus? Puhetta?
Kuvakorttien avulla käytännön tutkimista: Lapsille kuvakortteja: kuinka monesta sanasta koostuu, mikä lasketaan tarinaksi/tekstiksi. Lasketaanko tarinan kertominen korteilla tekstin tuottamiseksi?
Kaksikielisyys; tuottaa tekstiä kahdella kielellä
Ehdotus tutkimukseen: kirjuri, joka kirjaa lasten tuottamaa tekstiä–
Tutkimus olisi hyvä toteuttaa leikkiin piilottaen -> Tarinan luomisen konteksti eri tavoilla
Leluja avustamassa tarinan tuotossa.
Roolileikki tai muu leikki, joka testaa luovuutta.
Varhaiskasvatusope-opiskelijoiden tutkimussuunnitelma
Kuva välineenä, mistä lähtökodista lähdetään liikkeelle
Huomioidaan rajoitukset, pelot yms.vaikuttavat tekijät lapsen rohkeuteen ja luovuuteen
Vasu-näkökulma: mitä oppimisen osa-alueet
Tutkimuskysymys: Tutkitaan 6-vuotiaiden kykyä tuottaa tekstiä
Esim. video: Mitä tässä sinun mielestäsi tapahtuu, osaako tämän ikäiset kertoa, mitä videolla tapahtuu? Sarjakuvatyyli yms.
Saako lapsi tietää, että tämä osallistuu tutkimukseen vai yritetäänkö pitää asia piilossa siltä varalta että se vaikuttaisi tuloksiin.
Annetaanko lapselle jokin ulkoinen motivaattori esim. Tikkari osallistumisesta
Mahdollinen hyöty: motivaation parantuminen
Halutaanko teettää samanlainen testi kaikille vai yritetäänkö jakaa porukkaa vaikka kahdenlaisilla testeillä mahdollista vertailua varten?
Tutkimusidea: Annettaan lapselle sarjakuva, jossa puhekuplat ovat tyhjät ja tämän tehtävä on täyttää omatoimisesti (tai aikuisen avustuksella jos ei osaa kirjoittaa) puhekuplat. Tarinan järkevyydestä ja sanojen laajuudesta voidaan lajitella ainakin kolmeen kategoriaan. Ei mitään tolkkua teksissä eli puhekuplien sanoma ei yhtään sovi kuvien kanssa. Teksti sopii sarjakuvan sanomaan, mutta teksti on todella simppeliä kuten yksittäisiä sanoja repliikkien sijasta. Hyvä kokonaisuus eli tarina on järkevä ja sieltä löytyy lauseita tai niitä muistuttavia alkuja.

Kuten yltä voi huomata on tutkimuksen rajaamisessa vielä tekemistä aiheen ollessa niin laaja ja mielenkiintoinen, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Emil, Sari, Samuli, Jesse, Hanifi, Aida, Heini, Keshika ja Antti.