Ensimmäisen ryhmätehtävän kimpussa

Moi, yliopistokaverit!

Aiheemme on lasten ylipaino ja sen vaikutus sydämen- ja hengityselinten kuntoon. Mielenkiinnon aiheeseen herättivät ylipainon yleisyys ja siihen vaikuttavat tekijät. Liikunta ja terveelliset elämäntavat olivat myös vaikuttavia tekijöitä aiheen valinnassa.

Koska tutkimusaiheemme on laaja, rajasimme aihetta hieman. Suljimme pois vitamiinien ja lisäravinteiden vaikutukset, sekä mahdollisuuden ylipainon periytymisestä.

Päätimme tehdä tutkimusta syksyisin ja keväisin oppilaiden ensimmäisenä ja kolmantena lukuvuotena. Myös lasten vanhemmille lähetetään kyselylomake koskien perheen elintapoja. Koimme, että tutkimalla kyseisiä luokkia, saisimme tarkempia tuloksia. Vertailemme esimerkiksi miten iltapäivätoiminta vaikuttaa lasten elintapoihin. Oletamme suurimman osan ensimmäisen luokan oppilaista käyvän iltapäiväkerhoa, josta he saavat säännöllisesti välipalan sekä mahdollisuusuuden erilaisiin leikkeihin ja urheiluun. Koska kolmannella luokalla oppilaat eivät käy enää iltapäiväkerhossa, tarkastelimme millaista välipalaa lapset syövät vai syövätkö he ollenkaan. Pohdimme myös, mitä lapset tekevät koulupäivän jälkeen. Kokemustemme perusteella osa vanhemmista oppilaista suuntaa koulupäivän jälkeen kauppaan ja ostaa herkkuja välipalaksi. Vapaa-aikaa vietetään usein esimerkiksi elektroniikkalaitteiden parissa. Emme voi yleistää sitä koko ikäluokkaan, mutta verratessa ensimmäisen luokan oppilaisiin heitä on huomattavasti enemmän.

Toisella ryhmäkerralla jaoimme tehtävät. Osa ryhmästä kirjoitti blogitekstiä ja loput työstivät seuraavan viikon powerpoint-esitystä, jotta saisimme tehtävät aikataulun mukaisesti valmiiksi.

Ryhmä 1 / Julia, Laura, Elisa, Emilia, Johannes, Milena, Anna, Lotta, Nea & Maria

7 thoughts on “Ensimmäisen ryhmätehtävän kimpussa

  1. Inkeri M Hyry

    Hei Ryhmä yksi,

    Olikohan nimenne ’tavallaan ylipainoiset’?? Nimi taisi jäädä jostain mieleen, vaikken sitä tästä blogitekstistä heti bongannutkaan. Teidän aiheenne on erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen, nykyään pinnalla olevan fitness-buumin aikana myös lasten terveelliset elintavat puhututtavat. Jo nuorella iällä opitut oikeat ravinto- ja liikuntatottumukset varmasti auttavat myöhemmässä elämässä ja lisäksi tukevat kasvun aikaisia luonnollisia kehitysprosesseja ihmisen kehossa. Olette tärkeän asian äärellä. Minusta oli oikein hyvä ajatus vertailla juuri eka- ja kolmasluokkalaisten välisiä eroja iltapäivätoiminnassa ja välipaloissa, sillä juuri tuossa kohtaa tapahtuu kolmasluokkalaisilla tärkeä siirtymä kohti omatoimisuutta. Odotan innolla, mitä muuta olette keksineet tutkimusideaanne tämän aiheen kartoittamiseen. Tsemppiä jatkoon.
    T.Inkeri/Pedagogiikan hukkaamat

    Vastaa
  2. Outi Kuusela

    Hei,

    Olette erittäin tärkeän ja ajankohtaisen aiheen äärellä. Mahtavaa, että myös tällainen aihe on yhdellä ryhmistämme käsittelyssä! Aiheen rajaaminen ei ole aina helppoa, mutta te olette saaneet jo hyvin rajattua tutkimusaihettanne hallittavamman kokoiseksi.

    Iltapäivien välipalat ja aktiviteetit eka- ja kolmasluokkalaisten välillä on mielenkiintoinen lähestymistapa ja tästä olisi hienoa saada ihan oikeaakin tutkimustulosta luettavaksi näin pienten koululaisten äitinä. Mielenkiintoista olisi myös saada näkökulmaa lasten ylipainon yhteydestä sellaiseen asiaan, että tarjoaako koulu esim. juuri kolmasluokkalaisille ilmaisia / edullisia liikuntakerhoja heti koulupäivän jälkeen koulun tiloissa vai ei. Näissäkin tuntuu olevan isoja eroja alueittain / kouluittain. Kaikilla perheillä ei ole varaa yhä kalliimmaksi käyviin liikuntaharrastuksiin / mahdollisuutta kuljettaa pitkälle jo aikaisin alkaviin harrastuksiin. Koulun tarjoamat liikuntakerhot voivat olla tässä asiassa isossa roolissa auttamassa lasta valitsemaan mainitsemienne elektroniikkalaitteiden sijaan terveellisen vaihtoehdon ajankäytölleen.

    Mielenkiinnolla lisää aiheestanne odottaen Outi / Ilmiöoppijat

    Vastaa
  3. Toni Miikka Roopertti Kirsikkapuu

    Mielestäni on hyvä, että perheille lähtetään kysely koskien elämäntapoja. Lapsen liikkuminen ja siihen vaikuttavat tekijät sekä lapsen ravinnonsaanti kun liittyvät usein voimakkaasti perheeseen. Lisäksi voisi olla hyvä selvittää, paljonko lapsella on käytettävissään rahaa snacksien ostamiseen. Jos lapsella on paljon harrastuksia, hän joutuu syömään jotakin koulun ja harrastuksien välissä ennen ateriaa kotona – jos sitä tarjotaan.

    Terveisin Toni / Arvotyhjiö

    Vastaa
  4. Niina

    Hei!
    Tämä aihe puhuttaa laajasti ja on monessa paikassa pinnalla. Työskentelen itsekkin terveydenhuollon puolella ja perheiden vaikutus lasten elintapoihin on usein keskustelua herättänyt aihe. Luulen että olette osuneet asian ytimeen kun otatte perheet mukaan haastatteluun. Valtakunnallisesti hoito suositukset kerätään nykyisin käytpähoito suosituksiin ja lihavuuden hoidossa puhutaan juuri koko perheen elämäntavan muutoksesta (www.kaypahoito.fi). Olisi mielenkiintoista tietää millaisia vaikutuksia perhe taustalla on tähän aiheeseen ja olisiko mahdollisesti esim. asuin alueella merkitystä lasten lihavuuden kannalta. Itselläni on sellainen mielikuva että näistä asioista olisi tehty ainakin terveydenhuollon puolella jonkinlaista tutkimusta.

    Terveisin Niina/ Digittäjät

    Vastaa
  5. Katja Tuusinen / Digittäjät

    Moikka!

    Teillä on ajankohtainen ja tärkeä aihe. Hyvä idea oli rajata tutkimustapaa, varsinkin 1. ja 3. luokkalaisten kohdalla tapahtuu ns. siirtymävaihe ja omatoimisuus vapaa-ajalla lisääntyy. Kolmosluokalla lapset ei yleensä ole enää iltapäiväkerhoissa tai leikkipuistossa viettämässä vapaa-aikaa koulupäivän jälkeen terveellisen välipalan äärellä. Perheellä on suuri merkitys lasten liikunta ja ruokailutottumuksissa. Myös liikuntaa harrastavat vanhemmat ja kaverit innoittavat helpommin lasta liikkumaan verrattuna esimerkiksi kaveriin, joka viihtyy mieluummin digilaitteiden parissa kuin esimerkiksi pyöräilee tai hyppii trampoliinilla. Jos lapsella ei ole rahaa käytössään/mukana koulussa, niin jää epäterveelliset välipalat kaupasta ostamatta. Olen itse huomannut oman lapsen kohdalla, että esimerkiksi reppuun valmiiksi pakatut terveelliset eväät tulee kyllä syötyä, kun on nälkä eikä rahaa mukana ole. Toki lapsen oma pankkikortti toimii myös, koska voit nähdä verkosta, että mitä hän on sillä kaupasta ostanut. Ei ole ihme, jos diabetes alkaa jo nuorena, jos sokeria syödään joka päivä välipalana. Yleiskuntokin romahtaa, jos ei juuri harrasta liikuntaa vapaa-ajalla. Kouluillakin nykyään on ns. matalan kynnyksen harrastuskerhoja, joissa on terveellinen välipala mahdollisuus olemassa. Liikunnan ilosanomaa kannattaa jakaa jokaiselle lapselle! 🙂

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Katja Tuusinen / Digittäjät Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *