Mistä kaikesta tutkimuksen aineisto muodostuu?
Aineisto koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen varhaiskasvatussuunnitelmista.
Miten aineisto on hankittu?
Tutkijat (Poulter, Kuusisto & Harju-Luukkainen) toivat kukin kohdemaansa vasun ja sen englanninkielisen käännöksen vasujen otteista.
Mihin tutkimusongelmaan tai kysymykseen koko aineistolla pyritään vastaamaan?
-Mikä on katsomusten ja uskontojen rooli Ruotsin, Norjan ja Suomen varhaiskasvatussuunnitelmissa 0-5 vuotiaiden lasten kohdalla?
-Miten varhaiskasvatussuunnitelmat kietoutuvat “kansallisiin arvoihin?”
Miten tai kuinka hyvin näin hankitulla aineistolla on päästy käsiksi tutkittavaan ilmiöön?
Tutkimuksen asetelmasta johtuen aineisto vastaa täysin asetettuihin kysymyksiin. Aineisto on kuitenkin virallinen dokumentti, joka heijastaa laatijoidensa poliittisia ja asiantuntijuusarvoja, eikä se anna tuloksia arkielämän tasolla.
Tutkimus kulkee ideaalimaailmassa eikä pureudu reaalimaailmassa tapahtuviin ilmiöihin. Tutkija itsekin totesi, että tutkimuksesta voisi tehdä jatkotutkimuksen, jossa arvoja ja katsomuksia voisi tutkia laadullisen tai etnografisen menetelmän kautta. Etnografisessa menetelmässä voitaisi esimerkiksi olla puoli vuotta päiväkodissa havannoimassa. Kuten Tutkimuksen voimasanat -kirjassa (Ronkainen ym., 2011, s. 108) todetaan kyseessä on tyypillinen luonnollisesta aineistossa tehty tutkimus. “Luonnollisia aineistoja ovat sellaiset aineistot, jotka ovat olemassa tutkimuksesta riippumatta.” Näitä ovat tässä tapauksessa varhaiskasvatussuunnitelmat.
Onko tutkimuksen aineisto (varhaiskasvatussuunnitelmat) riittävä? Kalelan mukaan “Aineiston määrä on riittävä silloin kun tutkija voi vastata tutkimuskysymykseensä” Tässä tutkimuksessa tutkittiin varhaiskasvatussuunnitelmia, joten aineisto on rajattu näihin ja tutkijat ovat kokeneet sen riittäväksi – joskin Poulter kokee myös, että lisää tutkittavaa olisi. Aineisto vastaa tutkimuskysymyksiin hyvin, mutta ideaalitasolla.
/ARVOTYHJIÖT
Moi,
hyvin napakka aineiston analyysi. Onko teidän lausunto ”tutkimus kulkee ideaalimaailmassa eikä pureudu reaalimaailmassa” vihje siihen, että olisitte itsekin jatkotutkimusta toivonut, jossa tutkimusongelmat katsotaan etnografisen menetelmän kautta?
Terveisin ryhmä 1
Hei,
Oman ryhmämme tekemä tutkimussuunnitelma olisi perustunut päiväkodin henkilökunnan ja lapsiryhmän havainnointiin sekä henkilökunnalle suunnattuun kyselylomakkeeseen. Nimikkotutkijamme taas oli sitä mieltä, että esim. puolen vuoden etnografinen tutkimus videoiden ja havainnoiden päiväkodissa olisi mahdollinen jatkotutkimus. Nimikkotutkijamme koki kuitenkin, että vasujen arvot valuvat ylhäältä alaspäin, varhaiskasvatukseen. Tästä voidaan tietenkin olla monta mieltä. Joka tapauksessa vasu on tarkoitettu ohjenuoraksi, noudatetaan sitä tai ei. (Ajattelen itse tässä Viron uutta vasuehdotusta, josta moni varhaiskasvattaja Virossa on ollut sitä mieltä, ettei sitä tule noudattamaan. On jopa puhuttu, että päiväkodeilla Virossa tulisi olemaan varasuunnitelma tarkastusten varalta.)
Menetelmiä ei sinänsä katsottaisi nimikkotutkijamme mallissa etnografisen menetelmän kautta, kuten kysytte, vaan koko menetelmä siis olisi (hypoteettisesti) etnografinen.
Toni / Arvotyhjiöt