Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: nimikkotutkimuksemme aineisto

Tämän viikkoisessa blogitekstissä avaamme, että miten tutkijamme Jaana Pesonen on hankkinut aineistonsa tutkimusta varten. Hänen tutkimuksensa aiheena on Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: Kansallista tarinaa rakentamassa vai uudenlaista suomalaisuutta tuottamassa? Tutkimuksessa pyritään vastaamaan miten määritellä yhtenäisyys ja moninaisuus sekä käsitettä monikulttuurinen lastenkirjallisuus. Pesonen tarkastelee monikulttuurisuutta käsitteenä ja miten tuottaa moninaisuutta ilman epätasa-arvoisia valtasuhteita enemmistön ja vähemmistöjen välille. Aiempi ajatuksemme tutkimusmenetelmästä, ei kohdannut Pesosen aineistoa koska lähdimme pohtimaan tutkimusta eri näkökulmasta. Pohdimme ryhmänä, että meidän menetelmällämme ei olisi päässyt yhtä kattavaan lopputulokseen kuin Jaana Pesonen on päässyt.

Tutkimusaineiston pohjana on käytetty erilaisia haastatteluita kuten puhelinhaastattelu ja sähköpostihaastattelu Tatu ja Patu -kirjasarjan toiselle kirjoittajalle, Aino Havukaiselle.
Muita lähteitä ovat useat monikulttuurisuudesta kertovat lasten kirjat kuten Kuka pelkää mustaa poikaa (Riikonen, T. 1991) ja Pikku Xing (Virtanen, L. 2004). Pesonen on käyttänyt tausta aineistoina myös vanhoja tutkimuksiaan ja maahanmuutosta sekä monikulttuurisuudesta kertovia kirjoja tai tutkimuksia mm. Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta (Huttunen, L., Löytty, O. & Rastas, A. 2005) ja Oulun yliopiston tutkimus ”Sanassa maahanmuuttaja on vähän kitkerä jälkimaku.” Kirjallisen elämän ylirajaistuminen 2000-luvun alun Suomessa (Nissilä, H-L. 2017).
Tatun ja Patun päivitetyn Suomen kirja arvioita (Volotinen, T. 2017) sekä Tatu ja Patu työntouhussa -kirjaa (Havukainen. A, Toivonen, S. 2006) on hyödynnetty tutkimusta tehdessä.
Jaana Pesonen on kerännyt aineistonsa 2017.

Aineisto on laaja ja kattava sekä sen avulla on pystytty pohtimaan moniulotteisesti monikulttuurisuutta, tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Tutkimustulokset, joihin päästään ovat moniselitteisiä eivätkä niin sanotusti kiveen hakattuja faktoja. Pesosta siteeraten ”Tatun ja Patun päivitetty Suomi tuntuukin ehdottavan, että sata vuotiaasta Suomesta saa ja voi olla ylpeä, mutta työtä tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen on tehtävä edelleen.”
Tässä edellä näemme, että ei ole varsinaista yhtä totuutta vaan kaikki on tulkinnan varaista.

Satuilijat

#aineisto

2 thoughts on “Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: nimikkotutkimuksemme aineisto

  1. Sofia Saukkonen

    Moi satuilijat!

    Tutkimuksenne aineisto vaikuttaa kiinnostavalta. Tekstin pohjalta minua jäi mietityttämään, oliko tutkimuksessa mielestänne käytetty muutakin aineistoa kuin haastattelut? Eli oliko mainitsemanne lastenkirjat Kuka pelkää mustaa poikaa sekä Pikku Xing lähdekirjallisuutta vai tutkimusaineistoa?

    Sofia / Ilmiöoppijat

    Vastaa
  2. Aleksi M M Roitto

    Hei, Sofia!

    ”Kuka pelkää mustaa poikaa” – kirjassa käsitellään kuulumisen tematiikka ja jopa rasismia, kirjan toki itsessään olleessa hyvin ”anti-rasistinen”. Kyseistä kirjaa käytettiin vertailukohtana ”Tatun ja Patun Suomeen”, joka ei ole ollenkaan niin kantaaottava.
    ”Pikku Xing” – kirjassa taas monikulttuurisuus halutaan näyttää osana ihmisten tavallista arkea, asiana josta ei ole tarvetta tehdä sen isompaa numeroa. Samankaltaista linjaa noudatetaan ”Tatun ja Patun Suomi” – kirjassa.
    Aineistossa oli myös hyödynnetty aiempia tutkimuksia.

    Aleksi / Satuilijat

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Aleksi M M Roitto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *