Analyysia aineistosta

Moi,

uusi yritys suoraan asiaan pääsemisessä.

Jotta voisimme käsitellä nimikkotutkijamme tutkimusta, meidän täytyy myös käsitellä tutkijan käyttämää aineistoa, joka tässä tapauksessa on Stella Vosniadoun ja William F. Brewerin (1992) ”Mental models of the Earth: A study of conceptual change in childhood”. Tämän aineistotutkimuksen aineistot on saatu haastattelemalla 1., 3., ja 5. luokkalaisia yhdysvaltalaisia koululaisia (koulu: Washington School, Urbanassa, Illinoisissa). Tähän tutkimukseen osallistui 60 lasta, kaikista eri luokista oppilaita osallistui 20. Tyttöjen ja poikien suhde tutkimuksessa oli noin 50-50. Yhden lapsen haastatteluun käytettiin aikaa 30-45 minuuttia ja haastattelussa on käsitelty 48 erilaista kohtaa.

Tutkimus on tuotettu 1992, jolloin tiedon hankkiminen oli vaikeampaa, sillä se piti etsiä kirjaston kirjoista. Nykyajan teknologian voimiakas merkitys saattaisi muokata tutkimuksen tuloksia – vuonna 1992 ja 2019 lapsilla on hyvin erilaiset lähtökohdat tiedon hakemisen helppouden suhteen. Myös opetuksen ja opetussuunnitelmien muutokset voivat vaikuttaa tuloksiin.

Koska kaikki oppilaat ovat samasta koulusta, opetus on ollut samankaltaista kaikille oppilaille. 60 lasta kaikki eri kouluista tai maista saattaisivat vastata kysymyksiin hyvinkin eri tavalla. Lisäksi lasten perheiden sosioekonominen asema saattaa hyvinkin vaikuttaa siihen, miten perheissä on käsitelty maata ja astrologiaa yleensä. Toisaalta tasainen jakauma sukupuolten välillä on tutkimustulosten yleistettävyyden kannalta hyvä asia ja keskittyy tutkimaan enemmän ikätasoista ymmärrystä ilmiöstä.

Haastattelu on malliltaan puolistukturoitu eli teemallinen haastattelu eli liki kaikki kysymykset ovat vähintäänkin samansuuntaisia. Haastattelijoilla on myös valmiit ajatukset siitä, mitä he ovat lähteneet haastattelulla hakemaan. Lasten kokemuksen tutkiminen on itsessään vaikeaa nimikkotutkijammekin mielestä. Saattaa olla jopa mahdotonta haastatella lasta johdattelemattta häntä vastaamaan tietyllä tavalla. Jos tutkimus olisi tehty avoimella mallilla, olisiko mahdollista vähentää kysymysten johdattelevuutta? Toisaalta taas aiheessa pysyminen vaikeutuisi. Kaikki lapset eivät edes välttämättä olleet ajatelleet maan muotoa aikaisemmin, joten johdattelu aiheeseen on tarpeellista ajatusten syntymiseksi ja vastausten saamiseksi. Täysin strukturoitu kyselomakkeella tehty tutkimus taas ei juuri antaisi tilaa lapsen omalle ajattelulle.

Aineistolla pyritään erottamaan tutkimusnäkökulma teorian ja kokemuksen tarkasteluun eli tuomaan esille maan kokemuksellisuutta. Lapsen kokemusmaailma on erilainen verrattuna aikuisen kokemusmaailmaan. Juutin tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, miten kysymykset muodostetaan. Tulisiko luonnontieteisiin tutustua tukivalla otteella päiväkodista alkaen, ja lisäisikö se myöhempiä valmiuksia ymmärtää luonnontieteellisiä ilmiöitä? Juuti myös pohti tutkijahaastattelussa sitä, onko lasten ymmärryksellä maapallon muodosta merkitystä heidän elämäänsä, ja onko luonnontieteiden opetus ajautunut liian kausas arkisesta elämästä.

Kuinka hyvin sitten tällä aineistolla ollaan päästy käsiksi tutkittavaan ilmiöön? Fenomenologia on aiheena laaja ja monitulkintainen, ja täydellisiä vastauksia sen kysymyksiin tuskin löytyy. Yksi Juutille esittämistämme kysymyksistä liittyi juurikin siihen, että miten haastattelun kysymykset olisi pitänyt esittää, jotta tuloksiin ei vaikutettaisi – hänkään ei tähän osannut vastata. Yksistään se, että fenomenologista aihetta on onnistuttu tutkimaan millään tasolla saaden havainnollistavaa materiaalia aiheesta on aiheuttavaa.

Ryhmä 8: Vieno, Roosa, Elli, Taru, Vilhelmiina, Katriina, Suvi, Mikko, Jyrki ja Samu

5 thoughts on “Analyysia aineistosta

  1. Sofia Saukkonen

    Moikka ryhmä 8 🙂

    Ymmärränkö oikein, että olette muuttaneet blogitekstiänne sitten viime lukeman? Omasta mielestäni jätin tekstiinne kommentin viikonloppuna, mutten enää löydä kommenttia tai koko tekstiä, kun uteliaana tulin kurkkaamaan oletteko vastanneet siihen. Onkohan bittiavaruus tehnyt tepposet ja imaissut kommenttini.

    Laitan sen uudelleen ja kysyn, että selvisikö teille tutkimusta lukiessa onko nimikkotutkijanne käyttänyt sekundaarista aineistoa vai onko hänellä mahdollisesti ollut pääsy amerikkalaisen tutkimuksen alkuperäiseen aineistoon sellaisenaan?

    Sofia / Ilmiöoppijat

    Vastaa
    1. Suvi T Pekkonen

      Moi!

      Jos haluaa vilkaista niin Vousniadoun ja Brewerin julkaistu artikkeli löytyy googlaamalla: Cognit psychol 24:535–585, 1992. Olen siis käsityksessä, että Kalle Juuti on päässyt käsiksi alkuperäisiin haastattelumateriaaleihin.

      Osasinko vastata? 🙂

      Vastaa
      1. Sofia Saukkonen

        Moi!

        Kiitos vastauksesta. En oikeastaan itsekään tiedä vastaako tuo kysymykseen vai ei 😀 Tutkimuksen voimasanoissa kun puhutaan sekundäärisistä aineistoista, jonka tulkitsen niin, että itse data on kerätty ensimmäisessä tutkimuksessa ja tässä tapauksessa Juuti (toinen tutkija) hyödyntää samaa dataa. Mutta oikeastaan kysymykseni tai pohdintani liittyi siihen onko Juuti käyttänyt tuota ensimmäistä tuktimusartikkelia vai onko hänellä ollut pääsy siihen alkuperäiseen tutkimusdataan (muokkaamattomaan). Kun ensimmäisessä tutkimuksessa on varmaankin tehty jo jotain rajauksia ym. niin vaikuttaako tämä seuraavan tutkimuksen näkökulmaan tai mahdollisuuksiin hyödyntää dataa. Mutta tämä on tosiaan pohdintaani, kun meidän tutkimuksessa aineisto kerättiin juurikin siihen tutkimukseen, niin on kiinnostavaa verrata miten aineisto eroaa tuossa sekundäärisen aineiston tapauksessa.

        Sofia /Ilmiöoppijat

        Vastaa
  2. Vieno Kolsi

    Hei!

    Mä puolestani vastaan ekaan kysymykseen. Ekan blogikirjotuksen kanssa oli ongelmia (esim sana katkesi keskeltä ja jatkui seuraavalla rivillä), eikä muu auttanut kuin kirjoittaa kokonaan uusi teksti käsin. Pahoittelut kommenttisi katoamisen puolesta.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Sofia Saukkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *