Toiveikaista torstaita kaikille! Joululoman alkuun on enää reilu kuukausi aikaa, eiköhän siis yhdessä ahkeroida opinnot hyvään malliin ennen sitä.
Haluamme tänään jakaa tutkimusartikkelista nousseita ajatuksia koskien vuorovaikutuksen pedagogista merkitystä sekä tuoda esiin tutkijan havaintoja ryhmän aikuisten erilaisista toimintatavoista vertaisvuorovaikutuksen vahvistamiseksi ohjatussa leikissä.
Nimikkotutkijamme Syrjämäki löysi tutkimusaineistostaan viisi erilaista aikuisen pedagogista toimintamallia vertaisvuorovaikutuksen vahvistamisen näkökulmasta varhaiserityiskasvatuksen ryhmissä tarkasteltuna. Tutkimusjoukosta erottui kaksi toimintatavaltaan erilaista ulottuvuutta jotka määriteltiin yksiulotteisiin ja moniulotteisiin ohjaustyyppeihin. Yksi uloitteisia ohjaustyyppejä ovat leikkikumppani, havainnoija ja kontrolloija. Näissä ohjaustyypeissä aikuinen toimii vain yhden näkökulman ja pedagogisen toimintatavan kautta. Moniulotteisina toimintatapoina nähtiin mahdollistaja ja kannattelija. Aikuiset jotka toimivat tämän ohjaustyypin mukaan pystyivät yhdistelemään pedagogisia toimintatapoja tilanteen mukaan.
Tutkimus herätti huomiomme oman pedagogisen toiminnan merkityseen sekä sen ulottuvuuksiin ohjatussa leikissä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkiskella näiden esille tulleiden ohjaustyyppien kautta varhaiskasvatuksen aikuisten toimintaa päiväkodin havainnointi tehtävässä OSTA 1 kurssiin liittyen.
Miten yhden ulottuvuuden ohjaustyylin omaavia varhaiskasvatuksen aikuisia voisi ohjata kohti moniulotteista ohjaustyyliä? Ja onko se hyödyllistä? Onko tiimissä hyvä olla erilaisen ohjaustyylin omaavia aikusia? Alla olevasta kaaviosta voit tarkastella mihin kohtaan sinä saattaisit tai haluaisit asettua työssäsi varhaiskasvatuksen ammattilaisena.
Pedagogiset ohjaajatyypit ja niiden suhde vertaisvuorovaikutuksen vahvistamiseen.
Lähde: Syrjämäki, M. (2019). Leikkien, havainnoiden kannatellen. Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikka varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä.
Ryhmä 11/ Tiina ja Sara
Tosi hyvä ja ajatuksia herättävä postaus. Aloin itsekin pohtia millaisia erilaisia toimintatapoja olen varhahaiskasvatuksessa nähnyt.
Susannan kanssa samaa mieltä. Mainio teksti, joka laittaa pohtimaan ajatuksia.
Hei, ryhmä 11!
Hyvä huomio siitä, miten ohjaajatyypit voi pitää mielessä tulevaa havainnointia varten. Esittämänne kysymykset ovat myös mielenkiintoisia. Kiinnostaisi tietää, ottiko nimikkotutkijanne mitään kantaa siihen, onko ryhmälle parempi olla useita selvästi erilaisella ohjaustyylillä ohjaavia aikuisia, vai onko parempi yrittää ohjata kaikki moniulotteiseen tyyliin?
Terveisin,
Ryhmä 9
Kiitos kommenteista! Sivusimme tätä ohjaustyyppi kysymystä tutkijatentissä. Nimikkotutkijamme Syrjämäki toi esille, että moniulotteisen ohjaustyylin omaava varhaiskasvatuksen ammattilainen osaa myös tarvittaessa toimia yksiulotteisesti. Eli moniulotteinen ei poissulje yksiulotteista ohjaustyyppiä. Moniulotteisen ohjaustyypin mukaan ryhmässä toimiva varhaiskasvatuksen ammattilainen osaa tunnistaa tilanteet ja hetket milloin erilaisia ohjaustyylejä tarvitaan.
Se pitäisikö kaikkien ryhmän aikuisten sitten olla moniulotteisia ohjaustyypiltään on kuitenkin mielenkiintoinen kysymys pohdittavaksi.
Keskustelimme tutkijatentissä myös siitä, että ryhmässä toimivan aikuisen on varmasti vaikea reflektoida omaa ohjaustyyppiään näkemättä sitä ensin esim. videolta.
Terveisin Tiina/ryhmä 11
Hei,
Ryhmämme syventyi Syrjämäen tutkimuksen LEIKKIEN, HAVAINNOIDEN, KANNATELLEN VERTAISVUOROVAIKUTUSTA VAHVISTAVAA PEDAGOGIIKKAA
VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ osatutkimus II, jossa syvennyttiin tutkimaan ja pohtimaan sitä millaisilla pedagogisilla keinoilla parannetaan vertaisvuorovaikutusta ohjatussa leikissä. Tavoitteena oli tutkia ja tunnistaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä käytettäviä pedagogisia toimintatapoja ja niiden suhdetta vertaisvuorovaikutukseen.
Osatutkimus II tutkimuskysymykset olivat:
1. Millaista pedagogista ohjausta varhaiserityiskasvatuksen ammattilaiset toteuttavat ohjatuissa leikkitilanteissa?
2. Kuinka ammattilaiset vahvistavat vertaisvuorovaikutusta tukea saavien ja tyypillisesti kehittyvien lasten välillä?
Tutkimustuloksena löytyi 5 erilaista pedagogista ohjaustapaa vertaisvuorovaikutuksen näkökulmasta:
Mahdollistaja, leikkikumppani,kannattelija, havainnoija, kontrolloija.
Aikuisen vastuulla on toimintaympäristön fyysinen ja sosiaalinen ympäristö – ilmapiiri. Syrjämäen tutkimuksen pohjalla olleiden tutkimusten ja myös Syrjämäen tutkimuksen tulosten mukaan tärkeintä on aikuisen pedagoginen sensitiivisyys. Toimintaympäristön turvallista pohjaa luo aikuinen, joka toimii moniulotteisesti, kykenee käyttämään erilaisia pedagogisia ohjaustapoja perustuen sensitiivisyyteen havaita ja huomioida lasten tarpeet, haasteet sekä sanalliset ja sanattomat viestit arjen tilanteissa ja reagoi viesteihin niin, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Tärkeää on luoda ilmapiiri, jossa jokainen lapsi saa yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä vuorovaikutuksen kokemuksen vertaisryhmässä. Kun aikuinen havainnoi sensitiivisesti, toimii tarvittaessa siltana sosiaalisissa tilanteissa, kannattelee, rohkaisee, sanoittaa toimintaa, esittää kysymyksiä – on läsnä tilanteessa ja tilanteen tasalla siinä, mitä ryhmässä tapahtuu, ja mitä yksittäiselle lapselle sillä hetkellä kuuluu, ollaan varhaiskasvatuksen peruskysymysten ja pedagogisten haasteiden äärellä – tavoitteena tarjota parasta jokaiselle lapselle.
Erja-Liisa/Ryhmä 11