Hei!
On ryhmän 9 viimeisen blogipostauksen aika. Tässä postauksessa ajattelimme vielä kirjoittaa siitä, miten tutkimukseen tutustuminen on muokannut lähtökohtiamme ja tekstinlukutaitoamme.
Kun tulimme kurssille, meillä ei ehkä ollut niin paljon valmiuksia lukea tieteellisiä tekstejä kriittisesti. Vaikka pääsykokeeseen päntätessä tuli monta artikkelia tutuksi, silloin keskittymisen kohteena oli enemmänkin aineistonhallinta kuin sen kriittisesti tulkitseminen. Kun erikseen kävimme läpi tutkimuskysymyksiä, aineistoa ja sen keruuta, saimme myös paljon realistisemman kuvan tutkimuksien toteutuksesta. Emme ennen olleet kovin tietoisia siitä, mitä kaikkea tutkimuksen tekoon sisältyy. Nykyään tutkimuksen lukeminen on helpompaa, kun on idea siitä, miten tekstin voi jakaa pienempiin osiin. Lukukokemus ei ole niin puuduttava, kun on enemmän ideaa siitä, mikä on artikkelissa olennaisinta.
Tutkimuksemme perustui siis Helena Kontiolan tekemään pro graduun, jonka pohjalta Antti Rajala kirjoitti tutkimusartikkelin. Tutkimuksessa tutkittiin myötätuntokulttuuria alle 3-vuotiaiden päiväkotiryhmässä. Tutkijoiden aineiston analyysin mukaan myötätunto on yhteydessä päiväkodin toimintakulttuureihin. On tärkeää tutkia, miten päiväkodin aikuiset rakentavat myötätuntokulttuuria, ja rohkaisevat lapsia osallistumaan lohdutustilanteisiin. Näin kehitetään lasten toimijuutta, kun he saavat aktiivisesti osallistua näihin tilanteisiin. Tulokset antavat pohjaa artikkelissa esille tuodulle sosiokulttuuriselle teorialle, mutta ne eivät pienen otannan vuoksi ole tilastollisesti yleistettävissä.
Tutkimus itsessään antoi meille uuden näkökulman myötätuntoon ja sen rakentamiseen. Aikaisemmin olimme lähinnä tarkastelleet myötätuntoa yksilöpsykologisesta näkökulmasta, emmekä olleet kiinnittäneet huomiota sosiokulttuuriseen puoleen. Artikkeli haastoi tämän yksipuolisen lähestymistavan. Myötätuntokulttuuri on aihe, joka tulee vaatimaan lisätutkimusta ja kasvatustieteissä yleisemminkin lisää tarkastelua.
Toisimme vielä esiin kiinnostavan aiheeseemme liittyvän artikkelin Tutkittua varhaiskasvatuksesta – blogista, jossa Lasse Lipponen kertoo surusta sosiokulttuurisesta näkökulmasta.
Kurssi on nyt lopuillaan ja tutkijatentin ja nimikkotutkimuksen myötä tieteelliseen tutkimukseen tutustuminen on avartanut paljon käsityksiä ja akateemista lukutaitoa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uusia haasteita!
Terveisin Ryhmä 9 (Myötätuntokulttuuri)
Hei ryhmä 9,
mukava kuulla, että muillakin avartui tieteellisen tekstin kriittinen ajattelu kurssin myötä. Meidän ryhmällä oli myös samanlaisia tuntemuksia. Artikkelinne oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Myötätunto on kuitenkin tärkeä osa varhaiskasvattajan arkea ja on hyvin tärkeää tuoda se myös osaksi lapsen maailmaa. Myötätuntoa tarvitaan läpi elämän ja sen opettaminen jo varhaislapsuudessa kantaa hedelmää tulevaisuudessa.
Terkuin,
Ryhmä 6
Hei ryhmä 6!
Kiitos kommentista. Olemme samaa mieltä kanssanne, kurssin alussa lööppi joka sai meidät liittymään ryhmäämme oli: ”Myötätunto on varhaiskasvatuksen ytimessä. Kuitenkin keinot sen edistämiseksi ovat usein ongelmallisia.” Yhdyimme väitteeseen myötätunnon asemasta varhaiskasvatuksen keskiössä, ja halusimme tietää lisää niistä keinoista, jotka koettiin ongelmallisiksi. Olemme myös samaa mieltä myötätunnon tärkeydestä läpi elämän, joten koemme myötätuntokulttuurin tutkimuksen tärkeäksi.
Terveisin,
Ryhmä 9
Tervehdys ryhmä 9!
Kävitte tässä viimeisessä blogipostauksessanne läpi hienosti kurssilla tapahtuneen kehityksen kaaren, johon on varmasti kaikkien helppo samaistua. Omassa ryhmässämmekin koimme vastaavanlaisia tuntemuksia (ja jopa hetkellistä turhautumista) tieteellisen tekstin parissa.
Oli kiinnostavaa päästä tarkastelemaan myötätuntoa näin uudesta näkökulmasta. Aihe on paitsi tärkeä myös erittäin mielenkiintoinen. Blogianne lukiessa jäi hetkeksi kaipaamaan jo lisää, mutta sitten takavasemmalta tulikin pelastus ja linkki Lipposen artikkeliin. Loistava lisäys!
Ehkäpä myös joku ryhmänne jäsenistä intoutuu käsittelemään aihetta jatko-opinnoissa.
Myötätunnolla kurssin vaiheita muistellen,
Ryhmä 8
Hei ryhmä 8,
Kiitos kommentistanne! Kiva, että löysitte jotain, johon voitte samaistua tekstistämme. On hienoa kuulla, että kurssilla muutkin ovat käyneet läpi samantapaisen kehityskaaren. Lisäksi on mukava kuulla, että ryhmämme aihe on kiinnostanut muitakin ja Lipposen artikkeli on saattanut vielä tuoda aiheeseen uusia ulottuvuuksia.
Varmasti aihe jää ryhmämme mieliin hautumaan, kun jatkamme opintojamme.
Terveisin,
Ryhmä 9